Monissa maissa lapsia ei hoideta kotona

minua ihmetyttaa se etta alle 7v. on vauva jonka tulee leikkia, ei oppia ja opetella mitaan. Sitten yhtena maagisena elokuun paivana pitaa muuttua koululaiseksi joka osaa yksin menna kouluun ja yksin tulla tyhjaan kotiin.

Varsinainen "toukasta perhoseksi" kehitys.

Jossa olin aupairina oli kotiäiti. Lapsia oli 3, joista 3 ja 5 v leikkikoulussa n 9-15. Pienintä hoitamassa oli aupair. Ja tämän lisäksi kävi vielä opiskelijatyttö kerran viikossa iltaisin, jotta vanhmmat pääsivät kaksin ulos. Ja niin, kaikki lapset menivät vuoteeseen klo 18.

Myös kouluttautuneet naiset menivät töihin. Äidinäidulläni oli akateeminen koulutus, hän palasi työhönsä ja kotona oli kodinhoitaja. Tämä ennen kuin palkkakulut karkasivatyksityisen ulottumattomiin. Nyt hoidan lapsiani 7 v akateemisella koulutuksella kotona, koska näin pieniä ei voi antaa kodin ulkopuolelle hoitoon.

En lukenut koko ketjua, joten en tiedä onko joku muu jo kirjoittanut Kanadasta.



Täällä Quebecin provinssissa seuraavasti:



Äitiysloma 1v, isyysloma 5 viikkoa, vanhemmat voivat jakaa 7kk äitiyslomasta, äidin tulee pitää väh. 3kk. Tästä johtuen useimmat äidit palaavat töihin kun lapsi on noin vuoden ikäinen. Tarhaan pääsee kyllä jo aikaisemminkin jos tilanne vaatii. Päiväkodit ovat joko isoja päiväkoteja, ryhmäperhepäiväkoteja vastaavia joissa noin 9 lasta tai yksityisiä, joiden maksuista tosin osan saa verotuksessa takaisin.



Ongelma on se, ettei päivähoitopaikat ole kunnallisia, eli ei ole takeita hoitopaikasta ja sen saamiseksi täytyy lapsi ilmoittaa eri päiväkoteihin jo silloin kun on raskaana, eikä sittenkään ole takeita että paikan saa kun on lähdettävä töihin. Isompi lapsi täytyy myös pitää hoitopaikassa vaikka äiti olisi kotona vauvan kanssa, sillä paikan menettää ellei sitä käytä ja haku täytyy aloittaa alusta. Muuten homma toimii hyvin.



Esikoisemme oli tuollaisessa ryhmiksessä 1-vuotiaasta lähtien ja nyt 3-v aloitti isossa. Esikoinen oli hoidossa myös sillä aikaa kun itse olin äitiyslomalla, sillä täällä hoitopaikan menettää ellei sitä käytä. Tosin lyhyempiä päiviä. Ryhmis oli ihana, eli olimme onnekkaita, sillä kokeilimme myös toista, joka oli todella hämärä (säästän yksityiskohdilta), ja onneksi saimme paikan isosta "virallisesta" päiväkodista. Kuopuksemme aloittaa samassa paikassa 10-kuukautisena. Olen osa-aikatöissä, joten hoitopäivien pituudeksi jää n. 6-7 tuntia.





Koulu alkaa täällä 5-vuotiaana, mutta jo 4-vuotiaan voi lähettää kouluun. Vielä ei ole kokemuksia koulusta, mutta tarjolla on julkisia ja yksityisiä ja erityiskouluja, esim. kansainvälinen, taidepainotteinen yms. jotka voivat myös olla julkisia, mutta joihin tietysti on kauhea tunku ja usein oppilaat valitaan arpomalla. Itse olisin tyytyväinen lähellä sijaitsevaan julkiseen kouluun.



Päiväkodin ryhmien koot ovat kai suurinpiirtein samat kuin Suomessa. Alle 1,5 vuotiaden ryhmissä 1 hoitaja per 5 lasta ja isommilla 1 hoitaja per 8 lasta.



Itse olen ollut tyytyväinen tähän malliin, parasta ainakin mitä tällä pallonpuoliskolla tarjotaan julkisesti (verrattuna siis jenkkeihin tai muihin Kanadan provinsseihin). Eli kaikille on tarjolla maksettu äitiysloma ja edullinen hoitopaikka.

niin ja Kanadassa ja Quebecissä saa myös hyviä lapsilisiä, osa sidottu tuloihin, osa on kaikille sama. Tosin osaa kai maksetaan vain 8-vuotiaaksi asti tai jotain, osaa täysi-ikäiseksi asti.

Katsoin vähän aikaa sitten yhtä työjuttua varten tämän kotiäitihomman tilastokeskuksesta.

Luvut ovat muistaakseni vuodelta 2008, mutta tilanne ei varmaan ole oleellisesti muuttunut.

Suomessa alle kolmevuotiaiden äideistä työssä käy noin 30% ja kotona on noin 70%, Ruotsissa tilanne päinvastoin: alle kolmevuotiaiden äideistä kotona on n. 35% ja työssäkäyviä noin 65%, Saksassa alle kolmevuotiaiden äideistä työelämässä on 56%.

Eli se siitä eurooppalaisesta kotiäitimyytistä.

ole mitenkään paljon Briteissä.



Ja se monen maan "school" on ihan vain päivähoitoa.

Lapset ovat pienena "paivakodissa" 3kk-n2.5-3v.



Leikkikoulu (ilmainen) alkaa sitten siina 3v-5v iassa. Paivakotimaista touhua, varsinkin ekat vuodet. Opetellaan ryhmassa toimimista, askarrellaan, ulkoillaan, nukutaan... Ja valmistaudutaan koulun alkuun.



Oppivelvollisuus alkaa sitten vuotta aiemmin kuin Suomessa, eli 6v.



Kouluissa on paljon eroja ja vahnempien kannattaa olla valveutuneita minkalaiseen kouluun lapsensa haluavat. On kouluja joissa on tiukempi kuri kuin esim Suomessa ja sitten on vahan "vapaampia " kouluja.



Pieneia koululaisia ei TODELLAKAAN jateta iltapaivisin tai aamuisin yksin . Kouluaika on n 9.30-15.30 ja sita ennen ja sen jalkeen on yleensa maksullista hoitoa/kerhotoimintaa (koulusta riippuen).



Itse olen ollut ihan tyytyvainen koulusysteemiin taalla. Ainoa minka ottaisin tanne ilomielin on suomalainen kouluruokailu. Nyt teen lapsille aina evaan mukaan.



Lapset on 7 ja 4 vuotiaat.

kotiäitejä. Lisäksi monissa maissa on hyvin yleistä, että mummot hoitavat pieniä lapsenlapsiaan. Suomessa tähän ei samanlaista mahdollisuutta ole koska isovanhemmat ovat usein itsekin vielä työelämässä.



Lisäksi Suomi laahaa todella jäljessä osa-aikatyön kehittämisessä verrattuna muuhun Eurooppaan, missä osa-aikatyö on yleisempää ja se mahdollistaa omalta osaltaan vanhempien aikaisen työhönpaluun lapsen syntymän jälkeen.

Suomessa nyt käytössä oleva osittainen hoitovapaa on aivan vitsi, sillä lyhyt työpäivä ei käytännössä vaikuta paljoakaan päivähoitomaksuihin ja veroihin. Taloudellinen menetys saattaa muodostua kohtuuttomaksi.

Enne ainakin Saksassa oli tapana, että äit hylkäsi työuransa kokonaan lasten myötä. Heidän edellytettiinkin jäävän kotiin, halusi tai ei.

Minuakin kiinnostaisi nama esimerkit keski-euroopan kotiaideista... ja tarkoitan siis nykypaivaa, tata hetkea.



Itse vastasinkin tahan ketjuun aiemmein. Asun Belgiassa (viimeiset 10 vuotta) ja ystavissani on paljon aiteja monista Euroopan maista.

Kaikki ovat toissa kayvia ja kun tasta asiasta on keskustelu aivatkaan he eivat enaan nykypaivana tunnista tata kotiaiti ilmiota vaan suurin osa naisiata on tyossakayvia. Osa-aika toita tosin pienten lasten vanhemmat tekevat usein (80% on aika yleinen).

Saattaa olla etta etela-euroopassa aisat on toisin... en tieda.

en taida tuntea kuin muutaman ihan "taysin kotiaidin", ja naista 2 ovat suomalaisia aiteja jotka asuvat taalla.



Suurin osa aideista siis tekee osa-aika tyota, esim:



Lapsi on pari paivaa isovanhempien hoidossa/aiti tekee muutaman tayden tyopaivan.



Lapsi kay leikkikoulussa parina paivana ja siina voi lisaksi viela olla pph mukana kuvioissa ja aiti tyoskentelee vaikka 9-14.



Aiti ja isa vuorottevat toitaan ja lapset eivat ole hoidossa missaan (meidan perhe kuuluu tahan kategoriaan, nain menty jo 9 vuotta).



Tiedan myos pari isaa jotka ovat osa-aika tyossa ja aiti tekee taytta tyoviikkoa.

oikeus osapäivätyöhön, ja tätä suurin osa heistä hyödyntääkin.

miten toisaalla toimitaan, toimin niin kuin parhaaksi näen ja hoidan lapseni edelleen kotona itse. Koska haluan ja koska se taas on mielestäni ihan tavallista. Ylipäätään tarjolla voisi olla työelämän taholta enemmän joustoa ja äideillä (myös iseillä) enemmän rohkeutta käyttää näitä joustoja perheen hyväksi.

Ikinä en laittaisi 3v mihkään kouluun. Enkä kyllä jättisi 6v:tä yksin kotiinkaan.

Ikinä en laittaisi 3v mihkään kouluun. Enkä kyllä jättisi 6v:tä yksin kotiinkaan.

Sun kannattaa ehdottomasti pysya Suomessa.

Kaikkialla muualla on nimittain kamalaa, vain Suomessa on asiat hyvin . Ihan tosi.

Ihme suomalaisten "perisynti" aina tuijottaa mita ne muut tekee, ja kun Suomessa jotain tehdaan ihan siihen omaan tyyliin ja omaan kulttuuriin sopivaksi, niin heti kuvitellaan etta me tehdaankin se varmaan vaarin kun noi toiset tekee noin.



Jos jotain kiinnostaa tutkia tilastoja etta miten muualla maailmassa, niin siita vaan, mutta ei se aina tarkoita etta meilla pitaisi olla juuri niinkuin "siela muualla".



Ulkosuomalaisena sita on oppinut synnyinmaataan oikeasti arvostamaan.

En usko, etta on yhta mallia joka on absoluuttisesti paras. On vaan monia eri tapoja...



Minusta tasta asiasta on kiva keskustella ja kuulla miten asioita tehdaan muualla. Ei siis etsia sita "parasta" maata jne...



Mina vastasin tahan ketjuun aikaisemmin Belgiasta ja voin sanoa etta olen ihan tyytyvainen tahan koulu/hpoitosysteemiin. On asioita jotka ovat taalla paremmin kuin Suomessa ja sitten taas on asioita joita todellakin kaipaan Suomesta kovasti.

En usko, etta on yhta mallia joka on absoluuttisesti paras. On vaan monia eri tapoja...

Taysin samaa mielta. Jokaisessa jarjestelmassa on hyvat puolensa ja puutteensa. Ohessa tarina Englannista...

Laitoin lapseni tarhaan 4kk iassa. Tarhassamme on ikaryhmat 3kk-1v, 1-2, 2-3 ja 3-5 vuotiaille. Jokaiselle lapselle sovitaan huoneesta toiseen siirtyessa vanhempien kanssa avaintyontekija, joka huolehtii lapsesta yhden ikaryhman ajan. Lapset siirretaan huoneesta toiseen pienina kaveriryhmina (4-6 lasta kerralla). Lapseni on nyt isoimpien lasten huoneessa odottamassa koulun alkua, mutta kay edelleen moikkaamassa hoitajiaan muissa huoneissa ja muistaa heita korteilla ja tuliaisin.

Vauvahuoneessa oli kaksi lasta per hoitaja, nyt isoimpien lasten ryhmassa saa olla jo viisi lasta per hoitaja. Ryhmakoko on 10-20 lasta per huone. Pienempien lasten kanssa mentiin heidan oman rytminsa mukaan, isommilla on yhteiset hetket ruokailuun, torkkuihin ja leikkimiseen. Tarha on kauniin kartanon mailla ja lapset opettelevat kompostoimaan ja kasvattavat hyotykasveja omalla kasvimaallaan ja pienessa kasvihuoneessa. He tekevat paivittaisia kavely- ja pyoraretkia kartanon mailla ja tutustuvat kasveihin ja elaimiin. Sateen sattuessa he ulkoilevat katetuilla sisapihoilla.

Neljan ja viiden ikavuoden valilla lapset lahetetaan kouluun. Koulu on edelleen hyvin tarhamainen ja vastannee suomalaista esikoulua ensimmaisen vuoden ajan. Olemme kayneet tutustumassa hyvaksymaamme kouluun ja tutustuneet muihin lapsiin kesajuhlissa ja lyhyissa tarinatuokiiossa. Ennen koulun alkua luokanopettaja kiertaa viela kaikkien uusien lasten kotona tutustumassa heidan perheisiinsa.

Kouluvuosi alkaa syyskuussa ja ensimmaiset nelja viikkoa ovat lyhennettyja - puolet lapsista on paikalla aamut ja toinen puoli iltapaivat. Parin ensimmaisen viikon jalkeen he alkavat syoda yhdessa ja kun koulua on kestanyt kuukauden paivat paastaan normaalirytmiin. Koulupaiva on 9-15.30 ja monet vanhemmat kayttavat "aamiaisklubeja" ja "iltapaivakerhoja" huolehtimaan lapsistaan, kunnes paasevat toista kotiin. Itse olen loytanyt suomalaisen au pairin pitamaan seuraa lapselleni iltapaivisin.

Jarjestelman parhaita puolia ovat erittain hyvat tarhat joihin jattaa lapsensa mielellaan leikkimaan. Tarhat ovat myos auki ympari vuoden joulun ja uudenvuoden valista viikkoa lukuunottamatta ja tarha-ajat ovat hyvin joustavat. Huonoimpana puolena pidan varhaista kouluunlahtoikaa, ja suuria ryhmakokoja kouluissa (30 alle viisivuotiasta luokassa - hmm...). Yksityisten koulujen suurin valtti onkin pienryhmaohjaus (10-15 lasta luokassa). Tarhat ja yksityiskoulut ovat myos hyvin kalliita johtaen kahden kerroksen vakeen - niihin, joilla on varaa maksaa tarhoista ja yksityiskouluista ja lopulta yliopistoista, ja niihin, joilla ei ole tahan varaa. Vaikka kuulun ensimmaiseen ryhmaan, toivoisin tanne Suomen kaltaista koulutustasa-arvoa.

ja takaisin 14.00 - 17.00. Äiti on kotona, kuljettaa edestakaisin ja laittaa ruuat.