Kuinka kauan kestät äitiäsi :)
Olen kohta viikon ollut omani hoivissa lasten kanssa. Päivät ohjelmoidaan etukäteen minulta kysymättä, lapset syövät koko ajan mitä sattuu ja minulta tarkistellaan jälkikäteen, oliko tämä nyt ihan ok. Mieletön sähellys ja kontrolli yli kaiken päällä koko ajan. Tulen hulluksi. Lapset viihtyvät.
Mitä tekisit minuna :) Kuinka teillä asiat järjestyvät sukuloidessa?
Kommentit (5)
äiti asuu niin lähellä, että tunnin visiitti usein riittää. Hermoja menettämättä kestän noin 10 minuttia. Otankin vierailut henkisen kasvun ja kärsivällisyyden harjoitteluna.
Nyt kun herään aamulla niin heti ahdistaa. Etäännyn lapsistani ja menetän kontrollin heihin. Tilapäisesti tietysti, mutta onhan se sitten otettava taas takaisin.
Lisäksi äitini on minua vilkkaampi ja valovoimaisempi tapaus, edellä kuvatun lisäksi hän saa minut tuntemaan itseni tyhmäksi ja kömpelöksi. Ja osaamattomaksi lasten kanssa.
Oma toimintatapani on järjestelmällinen, perusteellinen ja lasten omaa tilaa kunnioittava, äiti sählää koko ajan "rajan yli" minun mielestäni. Oma lapsuuteni tämän äidin kanssa oli aika vaikea.
Nauttikoot lapset nyt mummosuhteestaan. Minä jatkan lomaa Pitkässäniemessä...
ap edelleen, kiitos vastauksista muuten
paitsi minun ja hänen suhteessani eräitä asioita..
No, eipä tarvitse niitäkään enää miettiä, äitini kuoli 4v sitten 47v iässä, lapseni olivat tuolloin 4½v ja hieman alle 3v.
sitten alkaa jurppia se, että äitini on jatkuvasti kritisoimassa MINUN asioitani tai arvostelemassa muita ihmisiä. En tajua mikä vimma ihmisellä on puuttua muitten asioihin jatkuvasti. Esim. tällä hetkellä on sitä mieltä, että vauvastani (olen siis raskaana) tulee häiriintynyt ja suurin piirtein kehitysvammainen, kun hänen mielestään en syö terveellisesti (lue "joka päivä perunaa", mikään muuhan ei ole OIKEAA ruokaa).
Pieni marttyyriasenne myös ja jatkuva kolotusten sepustaminen. Muuten kyllä tykkään äidistäni. 3 vuorokautta on vielä mukavuusalueella, mutta enemmän olisi Enemmän.