Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko teillä riitaa sukujuhlille osallistumisesta?
10.07.2010 |
Mä olen niin kypsä kun mies mököttää aina jos tulee kutsu johonkin sukukahvijuhlaan. Ja niitä tulee ehkä max. 5/vuosi ja aina sama tappelu; mies ei haluaisi tulla ollenkaan paikalle. Minusta niihin mennään perheenä ja piste.
Välillä olen antanut periksi ja mennyt itsekseni lasten kanssa, mutta noloa selittää että "x ei nyt lähtenyt tänne mukaan" En jaksa käsittää miksi ne tilaisuudet on niin vastenmielisiä miehelle.. Minusta ne nyt vaan kuuluu asiaan ( yo-juhlatl, 50,60,70 ja 80-v tilaisuudet yms., ei mitkään mökin lemmikkihiiren ristiäiset) ja sinne mennään jos kutsutaan. Miestä taas ei kiinnosta eikä hän halua aikaansa moisissa tilaisuuksissa hukata.
Tämä ja miehen suunnaton laiskuus kotihommien suhteen ja mietin eroa noin kerran viikossa vähintään. Tuntuu että mies mieluiten tekisi vain itsestään mukavalta tuntuvia asioita eikä tajua että kaikki vaan ei ole aina kivaa. En minäkään laittaisi pyykkejä narulle joka ikinen päivä ellei olisi pakko.
Kommentit (46)
Ei siis tarvitse osallistua vasten tahtoaan yhtään mihinkään juhliin. En osaa ajatella, että tästäkin asiasta joku saa riidan aikaiseksi.
Missä iässä lapset saa päättää osallistuvatko he vai eivät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ole kenenkään pakko osallistua. Jokainen perheenjäsen päättää itse tuleeko vai ei, vaikka olisi koko perhe kutsuttu. Lapset toki kulkee vielä mukana, mutta sit kun on tarpeeksi vanha jäämään itsekseen kotiin, niin saa toki jäädä.
ja varmasti mun olisikin helpompi nauttia miehen sukulaisista jos niillä edes joskus olisi jotain juhlia. Se on aina minulle tosi kurja vuoro kun pitää mennä jouluksi miehen sukulaisten luokse, koska siellä joulu ei ole varsinaisesti juhla. Siellä sitten syödään kaikki vuorollamme mitä syödään (ei samassa pöydässä, jostain syystä anoppi ei halua) ja juodaan maitoa tai vettä, koska alkoholi on pannassa.
Mielestäni on hyvä, että lapset saavat tutustua sukulaisiinsa ja oppivat käyttäytymään juhlissa. Mutta itselleni nämä juhlat ovat pakkopullaa. Omaan sukuuni en ole ollut juuri tekemisissä lapsuuden jälkeen ja sukulaiseni asuvat hajallaan ympäri Suomea.
Miehen suku asuu pääosin muutaman tunnin ajomatkan päässä. Kun me menemme miehen suvun juhliin, mies keskittyy seurustelemaan ja minä huolehdin lapsista. (jotka eivät kahvipöytäjuhlissa jaksa kovin kauan istua paikallaan, ovathan he jo joutuneet istumaan pitkän aikaa autossa matkalla juhliin). Toki suon miehelle mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia sukulaistensa kanssa, mutta joskus tuntuu, että olen mukana vain lastenhoitajan asemassa. En ehdi juurikaan tutustua miehen sukuun eikä mies auta asiassa.
mies ja lapset käy hänen sukunsa juhlissa, minä ja lapset minun sukuni. Miehen mielestä äärettömän tyhmää, hän haluaa perheenä juhliin, mutta minä en suostu siksi, että mies ei ikinä tule minun sukuni juhliin. Ei siis kertaakaan 10 vuoden aikana, aina on tullut joku este viime hetkellä ja olen joutunut lähtemään lasten kanssa. Enää en edes oleta, että tulee mukaan vaan sovittuun aikaan starttaan auton ja lähden, oli mukana sitten kuka oli.
Minusta on kiva olla omien kanssa juhlimassa lasten kanssa, mies ei kamalasti pidä siitä, että joutuu lapsia vahtimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kulkee mukisematta molempien sukujen juhlat. On kohteliasta, ja kaikista meistä on mukava nähdä sukulaisia.
Sehän on suora osoitus, että en piittaa teistä, seuranne ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun tajusin, että olin ilmainen lastenhoitaja. Minulle lykättiin kaikki alle kouluikäiset, koska "kuitenkin katsot omiesi perään". Niin minä tajusin yhtenä päivänä, että juhlat ovat ihan muualla ja minä vahdin kahdeksaa lasta, joiden vanhempien mielestä en saa poistua sieltä edes kahvia hakemaan, jotta mitään ei satu (no tietysti poistuin, mutta heti joku hyökkäsi haukkana kysymään, että kuka vahtii, kun en ole paikalla). Minusta oli ihan OK lasten syödä vähän sivummalla, mutta ei sen silti olisi tarvinnut naulita minua samaan tilaan.
Miehen mielestä voin aivan hyvin katsoa muidenkin lasten perään, ei sen nyt luulisi niin vaikeaa olevan. Ihmettelin, että mitä iloa minulle on koko juhlasta, jos en juttele kuin lasten kanssa ja mies sanoi, että tässä vaiheessa se nyt vaan on niin, että ei voi kaikkea saada.
Minä päätin saada vapaapäivän, kun miehen suku juhlii. Kovasti ovat minua kaivanneet, kun nyt joutuvat itse lapsiaan vahtimaan.
Meillä minun on osallistuttava miehen sukulaisten juhliin, oli ne sitten mitä tahansa. Mutta miehen mielestä hänen ei tarvitse osallistua minun sukuni juhliin, koska "kaikki viikonloput menee jossain juhlissa". Eli se "kaikki" tarkoittaa vain minun sukulaisiani.
Mutta jos en halua osallistua hänen sukulaistensa juhliin, niin se on ihan tyhmää, koska sinne on kuitenkin kutsuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollaan kai molemmat sen verran sivistyneita, etta tajutaan juhliin menna koko perheen voimin vaikka ei aina huvittaisikaan. en todella ole mieheni sukulaisten fani, mutta on tilanteita joissa perhe 'edustaa' yhdessa ja mieheni tekee saman.
kun mun vuorotyö pelastaa mut kaikista miehen suvun juhlista. Oikeesti niillä on niin jumalattoman iso suku, että mua ne juhlat ahdistaa.
Siksipä järjestänkin itselleni aina työvuoron ja saan olla perustellusti pois.
Meidän suku on niin pieni, eikä meillä mitään yhteisiä juhlia olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
riidellä, molemmat osallistutaan jollei jotakin todella tärkeätä menoa ole muuten. Tosin en koe pahana vaikka mies ei lähtisikään. Siskoni mies inhoaa sukujuhlia, sekä meidän että omiaan eikä suosiolla lähde. Olen sanonutkin siskolleni että miksi pakottaisi, ei sitä kukaan muista 10v päästä että miehensä ei ollut paikalla.
Sanon, että ei näin avoliittolaisena tarvitse tulla mukaan. Kiristystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten jäämme suosiolla pois molempien sukujen kekkereistä. Läheisten sukulaisten juhlat ovat asia erikseen ja niihin olemme osallistuneet yhdessä ehkä noin neljä kertaa yhteiselomme (13 vuotta) aikana.
miehellä ja lapsilla on sama sukunimi, minulla oma. Kutsut tulee suvulta tyyliin Maija ja Matti Meri ja lapset, ei Maija Järvi ja Matti Meri sekä lapset.
Olen todennut, että jos ei sukusi ole lähes 20 vuodessa oppinut sukunimeäni niin minä ymmärrän asian niin, että en ole juhliin tervetullut. Asiasta olen vitsinä huomauttanut moneen kertaan, mutta ei mene perille.
Sisko kutsui meidät juhliinsa ja laittoi kuoreen Matti ja Maija Järvi, mies veti herneen nenään, että on hänellä omakin nimi.
molempien sukujen juhliin mielellämme. On kiva nähdä sukulaisia ja lapsilla serkkuja. Juhlat ovat yksi tapa vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sukunsa kanssa.
ainakaan toistaiseksi, eikä noita sukujuhlia nyt ihan älyttömästi ole ollutkaan. Me ollaan perhe, ja perheenä meidät kutsutaan, joten kaikki sinne mennään, oli sitten miehen tai minun suvun juhlia. Ei tästä ole koskaan vääntöä tarvinnut käydä.
Itseasiassa molemmat miehen kanssa oikein ihmeteltiin tässä hiljattain, kun palattiin eräistä sukujuhlista, joissa sitten parikin sukulaismiestä vain mökötti keskenänsä sivummalla. Kahvipöydästä kävivät vaan syömässä, mutteivät edes tervehtineet muuta vierasväkeä. No, onneksi olivat sentään veljeksiä nämä miehet, niin saivat sentään toisistaan seuraa. Ovat muuten kuulemma nämä miehet myös vähän sen tyyppisiä, etteivät tekisi kotona yhtään mitään, kun se ei ole heistä kivaa.
No, mitä jos ap lakkaisit ripustamasta niitä miehen kalsareita sinne narulle? Tottakai se mies napisee, mutta toteat siihen vain että kun ei huvita niin ei huvita, ripusta ite kalsaris. Menet juhliin lasten kanssa, ja jos joku kysyy, missä mies on, etkä jaksa selitellä töistä tms. tekosyitä keksiä, toteat kylmän viileästi, että no kun se mies on niin juntti ettei se välitä kotoa poistua. Ei sun tarvitse aikuisen ihmisen tekemisiä selitellä, varsinkaan jos ihminen itse on niin juntti, ettei edes käytöstapoja ja kohteliaisuutta tunnista. On ihan ok, jos joskus jostain juhlista jää pois, mutta jos järjestäen kaikista jää pois, kertoo se aika lailla ihmisestä itsestään.
Isäni ei tykännyt aina juhlia oman sukunsa juhlissa,joten jätti niitä väliin ja sitten me mentiin äitin kanssa kahdestaan.Meistä se oli äärettömän noloa ja aina sai selitellä,että se jäi tekemään venettä tms...huokaus,kyllä hävetti!Nyt me kuljemme juhlissa perheenä jos perheenä kutsutaan.
jää kotiin pelkästään sen takia ettei huvita :(
ei kenenkään ole pakko juhlia jos ei halua. Ei siis tarvitse osallistua vasten tahtoaan yhtään mihinkään juhliin. En osaa ajatella, että tästäkin asiasta joku saa riidan aikaiseksi.