Pitäisikö huolestua 60v äitini muistista?
Äitini on 60v ja nyt parin viime vuoden aikana minusta on alkanut tuntumaan että hänen muistinsa ei ole enää parhaimmillaan. Mistään isoista unohduksista ei ole kyse, tietää toki kotiosoitteensa jne. Mutta nämä asiat ovat kuitenkin sellaisia jotka jokapäiväisessä elämässä ovat mukana. Esim. esikoisellani on allergioita, nyt hänen lähestyessään kouluikää osa allergioista on helpottanut ja pystyy käyttämään täysin normaalisti niitä ruoka-aineita. On kerrottu että maitotuotteita voi käyttää, eikä lapsi saa allergiaoireita. Siitä huolimatta äiti joka kerta sanoo että tässä ei sitten ole maitoa, poikakin voi käyttää. Tuntuu unohtavan tämän ihan parissa tunnissa, ei ainoastaan kyläilyjen välissä. Olen vaikka sanonut puolen päivän aikaan että voit laittaa kermaa kastikkeeseen, siitä huolimatta äiti sanoo taas klo 17 ruoalla ettei lisännyt kermaa ettei vaan tule oireita.
Pari kertaa on miettinyt lähimmän esimiehensä nimeä, sama esimies on ollut jo 5v. Vie pyykit kuivumaan ja hetken kuluttua saattaa olla uudestaan menossa laittamaan niitä kuivumaan.
Tällaisia "pikkujuttuja" on alkanut sattumaan aina kun näemme. Äidillä on fyysisesti hyvin raskas työ ja on väsynyt viikonloppuisinkin. Olenkin miettinyt että johtuuko nuo unohtelut puhtaasti fyysisestä väsymyksestä vai onko alkavaa muistisairautta. Äidin isä alkoi dementoitumaan pahasti hieman alle 70v iässä.
Kommentit (17)
Sen nyt tajusin itsekin. Kysyinkin että tarvitseeko tuosta vielä huolestua vai onko täysin normaalia. Ja jos pitää huolestua, riittääkö vielä asian seuraileminen vai kannattaako jo kiikuttaa lääkärille.
Onko suvussanne dementoivia sairauksia? Neurologi saisi tutkittua onko äidilläsi kyseessä alkava muistisairaus. Nykyään on kehitelty paljon lääkkeitä jotka hidastavat muistisairauden etenemistä. Ota rohkeasti asia äitisi kanssa puheeksi. Todennäköisesti hänkin on jo asian huomannut.
Asian seuraaminen ei auta jos kyseessä on muistisairaus.
odotat sitten vaikka vielä 5 vuotta ja mietit sitten uudestaan lääkäriä.
että hankaluuksia tulee olemaan yrittäessämme äitiä lähtemään lääkäriin. On niitä ihmisiä jotka eivät mielellään lähde sairaalaan tai edes tutkimuksiin ennenkuin on todella vakavasta asiasta kyse.
Täytyy jutella siskojen ja veljien kanssa ja pyytää heitä kiinnittämään huomiota asiaan. jos ovat samaa mieltä niin sitten tilata aika lääkäriin. Eiköhän tuo selviä kuukauden sisällä.
Kiitokset vastaajille.
ap
on syytä huolestua. Miten äitisi its ereagoi esim siihen, että olikin jo vieny pyykit kuivumaan?
on syytä huolestua. Miten äitisi its ereagoi esim siihen, että olikin jo vieny pyykit kuivumaan?
saattaa matkalla pyykikoneelle huomata että eikun minähän jo vein ne pyykit ja menee sitten tekemään muuta. Joskus ehtii koneelle asti ja sitten kun näkee koneen tyhjänä, hoksaa että ainiin minähän jo laitoin ne. Siinä vaiheessa muistaa viimeistään että homma olikin jo tehty, ei hämmenny että missä vaatteet on. Onneksi koska eikö siinä vaiheessa tilanne olisi jo paha.
Saattaa sanoa minulle että vie pyykit kuivumaan, minä menen hetken kuluttua ja huikkaan että vien ne nyt, katsotko nuorimman lapseni perään. Kun tulen pyykejä viemästä, saattaa äiti 10min kuluttua sanoa uudestaan että vie pyykit kuivumaan. Kun kerron tehneeni sen, sanoo vain aha tms.
En ole tehnyt minkäänlaista numeroa noista unohduksista. Olen vain hiljaa vierestä seurannut ja miettinyt että johtuuko työn aiheuttamasta väsymyksestä. Nyt kuitenkin viime vierailun aikana unohti parissa tunnissa sen että poikani voi syödä maitotuotteita huoletta ja aloin miettimään että ei ehkä ole normaalia. Toisaalta taas hänellä alkoi nyt kesäloma. Mietin että loppulomasta on varmasti jo palautunut jos johtuu pelkästään työn vaativuudesta. Sinne asti ajattelin seurata ja tarttua asiaan jos edelleen kuulostaa samanlaiselta.
ap
Nyt muuten juolahti mieleen että jospa äiti salaakin osan asioista mitä ei muista. Esim. tuo pyykinvienti, menee koneelle ja huomaa että kone tyhjä. Ei muista vieneensä pyykkejä mutta koska ei olekaan vielä ihan tötterö, anteeksi sanavalintani, osaa laskeskella vieneensä pyykit.
Onko tavallista että huonomuistinen peittelee huonoa muistiaan?
dementoitumaan alle 60-vuotiaana ja on nyt 61-vuotiaana jo kyvytön ruuanlaittoon, minkäänlaiseen järkevään keskusteluun tms. Ja päinvastoin kuin joku edellä totesi, mitään suoranaisesti tällaiseen tehoavaa lääkehoitoa ei valitettavasti ole. Voimia, ei ole kivaa, lisänä vielä tietoisuus siitä, että itsellä 50 % todennäköisyydellä sama edessä (kun suvussa useita joilla dementoituminen alkanut nuorella iällä, on yleensä dominoivasti periytyvä muistisairaus).
alussa peittelemään muistamattomuuttaan. ei ole helppo myöntää, että muisti taitaa tehdä tepposet ja minulla on vakava muistisairaus.
todennäköisesti lääkärin vastaanotolla, että saadaan selvyyttä, onko muisti huonontunut.
http://www.gernet.fi/ohjeet/mmse.html
Ensin peitellän muistamattomuutta ja kun se ei enää onnistu niin sitten ihmisestä tulee kiukkuinen ja hyökkäävä. Muistisairas yrittää peitellä muistamattomuuttaan sillä tavalla.
Minä täytän 64v tänä vuonna , aikuiset lapset jaksavat ihmetellä miten muistan kaikki asiat. Olen sanonutkin ,minulla on hyvä hajuaisti kuulemma ei tule muisti sairautta.
Surullista vain on, että nuo testit eivät kaikkea kerro. Äidilleni on tehty monta, tulos ok, ja nyt hänellä onkin jo todella paha alzheimer. Lienikö huono lääkäri vai testissä vika, en tiedä. Kaikki oli muka normaalia ikään kuuluvaa unohtelua. Hän kuitenkin esim. oli kysynyt isältäni, kuka tämä on...
ja minulla on selkeitä muistikatkoksia. Lomalla ihmettelin kun muisti palautui taas.
Hävitän tavaroita ja en muista, olenko tehnyt jonkun asian. Johtuu ihan vain rasituksesta ja unenpuutteesta.
Terveisin se kahvihuoneessa läskisellä perseellä istuva hoitsu, joka ei tee mitään.
olisi lääkäreillä ihan yksinkertaiset testit ja vielä lääkkeetkin avuksi jos näin olisi.