1v jäähylle mitä mieltä olet?

mutta jos välttämättä haluat jäähyä käyttää, niin muistathan, että lasta pidetään jäähyllä minuutti per ikävuosi, eli teidän tapauksessa yhden minuutin ajan.



Ehdottaisin, että koitat ohjata lapsen huomion muualle, kun hän tekee jotain ei-toivottua. Esim. johonkin kivaan leluun, kirjaan tai muuhun tekemiseen.

tai huomion hakua kun itse olet koneella..

Noin pienellä ei muisti pelaa 5 min päähän eli ei muista edellistä kieltoa. Jos tukistat tms niin hän saattaa ihmetellä miksi teit niin sillä ei ymmärrä tehneensä väärin. Keksi tekemistä hänelle,vietä hänen kanssaan aikaa ja menkää hitto ulos tämmöisellä kauniilla ilmalla.

ettei pääse tekemään niin paljon tuhojaan. Kaappien ovet kiinni joko sitä varten myytävillä salvoilla, tai vaikka suihkuverhon rinkuloilla (jos kaksi kahvaa tarpeeksi lähekkäin) tai teipillä. Pyykit suljetun oven taakse piiloon jne. Tuossa vaiheessa lasta ohjaa enemmän kiinnostus ympäröivän maailman tutkimiseen kuin tietoinen uhmaaminen. Napakka kielto ja kielletyn esineen poisottaminen systemaattisesti, vaikka tuntuisikin, että sitä joutuu tekemään jatkuvasti. Esimerkiksi ruokapöydässä jos lapsi tahallaan heittelee esineitä lattialle, ei anneta niitä takaisin lapselle enää sen ruokailun aikana. Ja sitten tosiaan lapsen ohjaaminen sallittuihin hommiin, onhan tuo esineiden pudotteleminen 1-vuotiaasta tosi kiinnostavaa, joten sitä voi harjoitella vaikka pudottelemalla leluja laatikkoon jne.

jäähy on täyttä hepreaa. Noin pienelle sekä jatkuva kieltäminen että jäähylle vienti alkaa lähennellä kiusaamista. Ton ikäinen on oikea termiitti, jos sitä energiaa ei suuntaa mihinkään rakentavampaan.



Meillä oli tuossa ikävaiheessa kaikki ovet kiinni niin ettei lapsi saanut niitä auki. Olihan siinä oma hommansa, mut sellaista pienen lapsen kanssa eläminen on. Koti on lapsenkin koti, ja on aikuisen vastuulla tehdä siitä sellainen ettei lasta tarvitse koko ajan kieltää - niitä kieltämisen aiheita kun tulee muutenkin.

Aina kun kiellän häntä ohjaan lastenhuoneeseen leikkimään ja/tai annan jonkin lelun mutta tulee pois "tuhotöihin" jo sekuntien tai parin minuutin päästä. vaatisi jatkuvaa seurustelua. kuitenkin pyykkäys, ruuanlaitto, kevyt siivous, tiskaus jne. on hoidettava. jos ei tuhoa niin itkee jaloissa tai kiipeilee jossain. ulkona tykkää olla ja touhuta.



-ap

Se oli rasittavaa mutta ei onneksi kestä edes seuraavaa vuotta.



Yritä ottaa lapsi mukaan hommiin, esimerkiksi vihannesten pilkkomisen ajaksi viereen syöttötuoliin nakertamaan porkkananpalaa. Jos pyykkien kiskominen on mukavaa, anna hänen tyhjentää kuivat pyykit narulta koriin (ei haittaa jos kaikki ei satu kohdilleen) tai nostella pyykkejä koneesta sinulle ja sinä nostat ne kuivumaan. Aikaa menee, mutta molemmilla on mukavaa.



Ja nyt kesällä kun on lämpimät ilmat, unohda kotityöt ja menkää rannalle! Sanon tämän siksi, että olen itsekin joutunut opettelemaan olemaan stressaamatta kotitöistä liikaa. Esimerkiksi tiskikoneen ja pyykinpesukoneen ehtii tyhjentää ja tyrkätä yksinkertaisen ruuan uuniin sillä aikaa kun mies nukuttaa lasta illalla (jos mahdollisuus että mies osallistuu).

tai huomion hakua kun itse olet koneella.. Noin pienellä ei muisti pelaa 5 min päähän eli ei muista edellistä kieltoa. Jos tukistat tms niin hän saattaa ihmetellä miksi teit niin sillä ei ymmärrä tehneensä väärin. Keksi tekemistä hänelle,vietä hänen kanssaan aikaa ja menkää hitto ulos tämmöisellä kauniilla ilmalla.[/i

Ulkona ollaan kesällä kokoajan. monesti syödäänkin pihalla. Nyt on sellainen hetki että tultiin sisään maksamaan laskut koneella ja samalla piipahdin tänne. (ja täällä on satanut tänään jo kaksi kertaa että sää ei ehkä ole sama) ruokaa pitäisi alkaa laittamaan. oltiin mökillä kolme päivää ja eilen tulimme takaisin jolloin kaikki lelut kiinnosti eikä kolunnut kaappeja. millään en voi 24/7 viihdyttää kun täytyy pitää arki rullaamassa ja hoitaa muitakin lapsia.

Ei se ole jäähyn paikka, vaan kasvatuksen - kasvatuksen ammattilaisten mielestä jäähypenkki ei ole kasvatusta, sillä lapsi ei siinä opi mitään.



Ikävä kyllä kasvatus on noin pienelle sitä, että lasta ohjataan ihan fyysisesti (nostetaan pois) sellaisista puuhista mitä ei saa tehdä ja sitä joutuu toistamaan ehkä satojakin kertoja.



Tuo on just se hankalin ikä, kun lapsella ei ole vielä tolkkua tekemisten suhteen, vaikka kyky liikkumiseen ja etenkin kiipeleilyyn kehittyy ekspotentiaalisesti. Lapsen kehitykseen kuuluu, että hän tutustuu ympäristöönsä. Sinä takaat turvallisuuden ja rajat, mutta siinä ei jäähypenkillä ole sijaa.

Ja siksi rankaiseminen ei oikein toimi, lapsi saa olla oma-aloitteinen ja utelias ja rohkeakin tutkimaan maailmaa, eikä siitä voi rankaista, ettei hän osaa vielä ajatella itse mikä on fiksua ja mikä ei. Mieti mitkä ne on ne asiat, mitkä lasta nyt kiinnostaa, ja keksi miten hän voisi tehdä sitä mitä tekee ilman että se olisi tuhoamista. Meillä saman ikäinen nostaa pesukoneesta pyykkejä tai täyttää pesukonetta, ottaa narulta pyykkejä ja tuo minulle, nostaa pyykkikorista pyykkiä, kuljettaa pyykkiä kaappiin yksi kerrallaan, kuljettaa tiskikoneesta pikkulusikoita yksi kerrallaan laatikkoon... Kaikki tämä voisi olla tosi ärsyttävää, jos en järjestäisi tilanteita niin, että hän pääsee tekemään sitä mitä haluaa tehdä sillä tavalla että on hyödyksi ja häntä pääsee kehumaan. On tosi liikuttavaa katsella kun noin pieni hakee narulta sukan yksi kerrallaan ja taapertaa sen kanssa kaapille ja työntää sukan hyllyyn, ja tulee aurinkoisena hakemaan kehuja ja ottamaan uuden sukan. Samalla aikaa minä ehdin viikaamaan muita pyykkejä. Oppii tällaiset pienet hommat kun pari kertaa näyttää ja muistaa kehua, ja jos lasta ei satukaan kiinnostamaan, hän lähtee pois, jolloin saan tehdä hetken itse rauhassa. Lattioita pestessä ja pölyjä pyyhkiessä lapselle oma rätti käteen ja vaikka sumutepulloon puhdasta vettä. Lelujen keräämiseen lapsi mukaan, ja aina paljon paljon kehuja ja hymyjä kun lapsi tekee niin kuin näytetään.



Yksi juttu mikä meillä toimii, jos on pakko saada jotain tehtyä, on lapsi nakuksi ja suihkuun, suihku käteen ja vettä tulemaan ihan pienellä suihkulla, tiskiharja ja pari kuppia tai vastaavaa käteen ja siellä hän viihtyy vaikka kuinka kauan harjaamassa kaakeleita ja kaatamassa vettä kupista toiseen. Vettä pysyy lattialla sen verran, että suihkussa on lämmintä mutta ei ole mitään hukkumisvaaraa. Meillä toki myös lattia on turvallinen, ei pääse liukastumaan.





Se on huono lähtökohta, jos koko ajan täytyy olla kieltämässä ja miettii sitä jäähyä. Noin pieni ei ymmärrä mikä on tuhmasti tehtyä ja mikä ei, huomaa ainoastaan mikä toimii ja mikä ei, millä saa vanhemman huomion ja millä ei, vaikka enimmäkseen varmaankin toimintaa määrää ihan puhtaasti impulssit, tekee sitä mikä sattuu mieleen juolahtamaan. Jos edessä on pyykkinaru niin tekee mieli vetäistä pyykit sieltä alas, kun kävelee kaapin ohi, tulee mieleen koittaa miten se ovi toimiikaan ja miten ne esineet lentää. Kaikki voittaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, jos arjen järjestäminen onnistuu niin, että lapsella on paljon mahdollisuuksia kalastella huomiota ja kiitosta osumalla niihin hyödyllisiin hommiin kiellettyjen sijaan, ja toisaalta jos koti on järjestetty niin, että niihin epätoivottuihin puuhiin ei helposti eksy.

teille epäilijöille joiden mielestä en ehkä huomioi lasta ollenkaan niin keron että teen pieniä kotitöitä eli laitan aamiaisen ja sen jälkeen korjaan pöydän. teen eväitä rannalle/puistoon. teen nopeaa ruokaa. autan muita lapsia esim. wc käynnit. laitan pyykkiä narulle. valmistan iltapalaa. ja harvemmin lapsen hereillä imurointi, tiskikoneen täyttö ja tyhjennys. nukkuu vain ulkona ollessamme nykyään joten aika vaikea tehdä mitään kun nukkuu koska pitää myös olla ulkona(kerrostalo) yöunille menee 21.30-22 joten en voi kaikkea jättää siihen. mies ei ole arjessa mukana. sadesäällä sitten leikitän tai leikkii sisarusten kanssa jos leikki sujuu. muutoin ollaan ulkona. niin ja illalla luen kaikille satuja. ihan turha syyllistää että kökin koneella tai harjaan hammasharjalla lattiaa viis lapsesta. eiköhän jokaisella ole kotona jotain muutakin tehtävää kuin hypätä aamulla sängystä leikkimään lapsen kanssa.

teille epäilijöille joiden mielestä en ehkä huomioi lasta ollenkaan niin keron että teen pieniä kotitöitä eli laitan aamiaisen ja sen jälkeen korjaan pöydän. teen eväitä rannalle/puistoon. teen nopeaa ruokaa. autan muita lapsia esim. wc käynnit. laitan pyykkiä narulle. valmistan iltapalaa. ja harvemmin lapsen hereillä imurointi, tiskikoneen täyttö ja tyhjennys. nukkuu vain ulkona ollessamme nykyään joten aika vaikea tehdä mitään kun nukkuu koska pitää myös olla ulkona(kerrostalo) yöunille menee 21.30-22 joten en voi kaikkea jättää siihen. mies ei ole arjessa mukana. sadesäällä sitten leikitän tai leikkii sisarusten kanssa jos leikki sujuu. muutoin ollaan ulkona. niin ja illalla luen kaikille satuja. ihan turha syyllistää että kökin koneella tai harjaan hammasharjalla lattiaa viis lapsesta. eiköhän jokaisella ole kotona jotain muutakin tehtävää kuin hypätä aamulla sängystä leikkimään lapsen kanssa.

Mutta ei teidän arki helpotu sillä jäähypenkillä ja jatkuvalla kieltämisellä, päinvastoin. Ei auta muu kuin joko kerta toisensa jälkeen fyysisesti ja rauhallisesti toistaa se kielletyistä asioista pois nostaminen tai vastaava, ja aina koittaa keksiä jotain sellaista vielä mielenkiintoisempaa puuhaa, jota lapsi saa tehdä. Ja koittaa järjestää niin, että niitä kiellettyjä houkutuksia ei olisi enempää kuin minkä jaksaa hoitaa. Ei ole helppoa, ei varmasti, eikä varsinkaan kun on muitakin lapsia hoidettavana.

hyviä neuvoja nuo kotiaskareisiin mukaan ottaminen. kahden vanhemman kanssa tuo toimi. varsinkin esikoinen suorastaan nautti kun sai auttaa pyykkäämisessä. otti koneesta ja antoi minulle- minä ripustin. sai myös täyttää ja yhdessä laitettiin päälle. auttoi imuroimisessa, pölyjen pyyhkimisessä, tiskauksessa jne. kaksi ekaa ovat olleet kai perustyytyväisiä ja helppoja viihdyttää. toki myös kolusivat kaappeja ja kiipeilivät mutta kohtuudessa pysyi tuo.

tämän kuopuksen kanssa saa juosta kokoajan perässä. eikä vain kotona vaan myös kylässä :/



nyt meillä on päältä täytettävä kone kun tuo isompi ei mahtunut tänne. joten pieni ei pääse auttamaan kuin narulta vetämisessä mutta tykkää vedellä niitä kosteita pyykkejä ja imeä niitä joten en tiedä toimiiko se kuivien kanssa. ja tiskikoneesta tykkää ottaa esim. niitä lusikoita mutta ei ylety viemään paikalleen eikä anna minulle vaan juoksee karkuun ja jättää minne sattuu ja hakee lisää. kamala huuto jos yritän että annappas äitille tehdään yhdessä. mutta siis vain kärsivällisyyttä...



tuo läpsiminen on kurjaa kun isommat 3v ja 5v läpsivät takaisin ja täytyy aina juosta väliin kun eivät lopeta. samoin ruokailutilanteet usein on sitä että lentää lautaset ja lusikat sekä ruuat lattialle. olen kyllä monen torumisen jälkeen vienyt pois pöydästä että oppii. kahden aikaisemman kanssa ei siis ole ollut mitään tälläistä. sukulaiset sanovat että kuopus on pilalle lellitty :(

etta ainakaan sankya en kayttaisi jaahypaikkana. Lapsi alkaisi yhdistaa sen rankaisemiseen ja nukuttaminen voisi olla myohemmin aika "hauskaa"... noin olen joskus jostain lukenut.

minuutiksi.



Me laitetaan "vankilaan" matkasänkyyn, kun on tarpeeksi monta kertaa kielletty ja ihan tahalleen tekee tihujaan.



Mä en ymmärrä tota, että 1 v ei ymmärrä, että tekee väärin. Kyllä meidän lapsi ainakin ymmärtää ja jos kiukuttelee ja just heittelee ruokaa ympäriinsä, sylkee tms. voi ihan hyvin olla hetken jäähyllä (sen hetken, että saa siivottua) samoin esim. silmälasien räpläämisestä tietää ihan satavarmaan, että niin ei saa tehdä, kunhan kokeilee. Siellä vänisee tovin, sitten ollaan taas kavereita.



Ja kotitöihin mukaan juu otankin, sitten vähän isompana. Nyt ei jaksa kiinnostaa tarpeeksi pitkään. Pyykkien seassa lähinnä leikkii ja levittelee ympäri asuntoa, käy pyyhkimässä itsensä. Astioita tyhjennellessä on hajonnut jo useampi.



Jos ruokapöydässä sohlaa liiaksi, nostan pois. syömisharjoittelut on toki asia erikseen.



Vähän aikaa voi leikkiä itsekseen, mutta vesileikkeihin en yksin jätä 15 kuukauden ikäistä.

... laitettu kuopus jaahylle siita alkaen kun "tuhmuuksia" alkoi tehda. Ihan siitakin syysta, etta puoltoista vuotta vanhempi sisko olisi saattanut olla ihmeissaan, miksi pikkuveli saa tehda asioita ilman rangaistuksia.

Mina tosin olin lapsen kanssa eteisessa miettimispenkilla, juteltiin asiasta. Nyt kun poika on kohta kaksi, jatan jo valilla hetkeks yksin miettimaan.

Minusta jäähyyn kuuluu se että annetaan varoitus ja jos ei lopu, niin viedään jäähylle, johonkin missä lapsi joutuu pysymään itse, ja tietyn ajan päästä sitten on rauhoituttu ja saadaan anteeksi ja jutellaan ehkä siitä mitä kävi. Yksivuotiaan kanssa en pysty tekemään mitään näistä, ja mielestäni pinnasänkyyn nostaminen tai vastaava on eri asia. Sitä teen kyllä, jos pitää jotain siivota tai tehdä mihin lapsi ei saa tulla sotkemaan.



Se lapsen liikkumatilan rajoittaminen on minusta aivan eri asia, kuin se "psykologinen" rankaisu joka jäähy on.