Olen niiiin pettynyt :( Lapsen kaverisynttäreistä...
Ajattelin pitää meidän näköiset synttärit, täyttää ne asioista joista meidän 5v tykkää. Ajattelin myös että olisi vain kiva kun synttärit on vähän erilaiset kuin yleensä kavereilla on ollut, mutta mitä vielä. Nämä siis lapsen ekat kaverisynttärit joten odotukset oli kaikilla korkealla. Pojalta oli 7 kaveria kutsuttu ikähaitarilla noin 5-6v.
Olemme aika luomuhenkinen perhe ja ohjelmassa oli mm. laavuilua lähimetsässä ja siellä erilaisia tehtäviä: mm. oli kuvia kasveista ja marjoista ja lasten (olisi kuulunut) etsiä kuvissa olevia kasveja maastosta ja tuoda niitä paikkaan x, myöhemmin oli tarkoitus maistella näitä syötäviä metsän antimia. Olimme myös rakentaneet metsään luontopolun ja temppuradan, jotka ei myöskään kiinnostaneet. Metsässä oli grilli mukana ja tarjolla oli tavallisen makkaran ja kanankoipien lisäksi kasvisvaihtoehjoja. Lisäksi oli lisäaineettomia karkkeja ja coctailtikkuja ym.
Juhlat olivat tosi pettymys. Jo heti alkuun alkoi kuulua "Siis ollaanks me metässä vai? Tooooosi tylsää." "Mä haluun sisään pelaan pleikkarii (monissa synttäreissä tuo on ollut ohjelmanumero). "Eiks tääl oo tramppaakaan?" "Hyi tääl on hyttysii" jne. Meidän järjestämät ohjelmat olivat "tosi tylsiä" ja niihin osallistui vain tosi harva ja hekään ei tehneet loppuun asti/kuten oli tarkoitus. Synttäreiden kesto oli 2h ja vieraille tuo oli liian pitkä aika, olisivat tahtoneet kotiin jo aiemmin. Iso pettymys oli myös ettei mukaan kotiin saanut minkäänlaisia kaverilahjoja.
Meidän lapsi itki illalla itsensä uneen, hän kun kyllä olisi tykännyt noista jutuista mitä synttäreillä oli. Itsekin olen tosi pettynyt. Seuraaville synttäreille täytyy ilmeisesti järjestää isot kaverilahjapussit, pinjataa, paljon karkkeja sipsiä ja monstereita :( Pleikkaria ei ole mutta kait se prkl täytyy synttäreiksi jostain lainata.
Ärsyttää sekä oma tyhmyys kun innosta puhkuen järkkäilin luontosynttäreitä että nykylapset jotka ei osaa arvostaa kuin materiaa ja muovista ryönää. Oman lapsen pettymys oli pahinta katsella.
Kommentit (161)
teidän synttärit olis uponnut meidän lapsiin (6-9v) ihan täysiä! harrastetaan itse vapaa-ajalla paljon ulkojuttuja ja tuollaiset synttärit olisivat meidän lapsien mielestä olleet miljoona kertaa paremmat kuin "pleikkarisynttärit" :) paljon olit turhaan nähnyt vaivaa, joten ymmärrän harmituksesi hyvin.
Meidän lapset olis myös viihtyneet erinomaisesti! Me ollaankin ulkona aamusta iltaan, kuopus 3v tuntee jo hyvin lintuja ja kasveja nimeltä, ovat kiinnostuneita ja kunnioittavat luontoa ympärillä. Ei ole pleikkaria meilläkään eikä ole kukaan kaivannutkaan.
kooon kesken parahaimman lomakauden! Olisitte siitä ainakin onnellisia. Tytäreni oli viime viikolla synttäreillä, joihin pääsi yksi ainoa vieras. Meillä on ensi viikolla synttärit ja jo nyt ainakin kolme kahdeksasta kutsutusta on ilmoittanut ettei pääse lomareissun tms. takia. Se vasta kurjaa on, kun vieraita ei tule. Teille tuli.
jotai erilaista mistä lapsi tykkäis ja päädyttiin keilailusynttäreihin. (koululaisista kyse). kun synttärit oli varattu niin lapsi mainitsi kavereille millaiset synttärit pidetään niin kaikki kaverit sanoi et "mä en sit ainakaan tuu" jne. peruttiin siis kaikki. oli todella surullinen lapsi.. siellä keilailusynttäreillä olis ollut kaikkea hauskaa ohjelmaa, oma lasten synttärihuone, hohtokeilailua jne. luulis et olis ollut hauskaa.
kyllä osaa lapsetkin olla törkeitä!
Teidän synttärit kuulosti tosi kivoille mut ei nykylapsille kannata enää mitään järkätä. me vietetään vain sukulaisten kesken tästä lähtien!
Minä luin pentuna kesät vanhoja nyyrikkejä ja perjantaita ja reginoita. Makasin kesät vain aitan vintillä ja luin roskalehtiä.
Olisin voinut piirtää myös lempiaiheekseni aku ankat ja rakkausromaanit.Silloin jo pänkätettiin, että lapsista ei tule mitään kun ne ei tee mitään sivistävää, eikä samoile luonnossa yms. Kunhan vain makaavat ja lukevat roskalehtiä.
Jokaisella sukupolvella on omat juttunsa.
Kuvisopetuksessa kun lapsilla on tehtävä piirtää itselleen tärkeitä asioita, lempiharrastusta, rakkainta asiaa, niin sanoisin että melkein kolmannes pienistä lapsista piirtää pleikkarin. Yksi pieni poika piirtää melkein joka vapaan aiheen tunnilla pleikkapelien koteloiden kuvia. Ja esitellessään töitään ja kertoessaan itselleen tärkeistä asioista, ovat parit mukelot jopa todenneet että pelaaminen on heille tärkeintä maailmassa eikä mikään muu merkitse mitään.
Kyseessä nimenomaan ekaluokkaikäiset. Itse olen ainakin hyvin järkyttynyt sellaisesta. Tuntuu kuin pelien shoppailu on tapa ostaa lapsen kiintymys, ja samalla kätevä tapa saada lapsi pois jaloista ja hiljaiseksi istuttamalla koneen eteen. Vain pieni prosentti lapsista esittelee tärkeimmiksi asioikseen perheen ja kodin tai lemmikin, vaan asiat ovat melkeen aina jotain materiaa. Todella inhottavaa.
kooon kesken parahaimman lomakauden! Olisitte siitä ainakin onnellisia. Tytäreni oli viime viikolla synttäreillä, joihin pääsi yksi ainoa vieras. Meillä on ensi viikolla synttärit ja jo nyt ainakin kolme kahdeksasta kutsutusta on ilmoittanut ettei pääse lomareissun tms. takia. Se vasta kurjaa on, kun vieraita ei tule. Teille tuli.
kuuntelemaan biologian oppituntia:D
En menisi muuten minäkään. Juhlat juhlana ja oppitunnit palkkatyönä.
Lapset ei osaa nykyään muuta kuin pelata niitä tietokonepelejä. Jos mun teini menee kaverilleen kylään , niin ei ne ole siellä muuta kuin pelanneet.
Ja tuntuu, että lapset ovat yleisesti jo ryhmänäkin vieraantuneet perusleikeistä ryhmänä. Tämä ilmenee kun katson omien lasteni kaverisynttäreitä.
Muistapa ottaa taman paivan laakeet!
Ja sit kayt potkottelemaan ihan rauhass.
Kylla se siita!
tosi hyvin. -olen tiedostava äiti -halusin vähän kouluttaa muiden lapsia siihen, että meillä on vähän parempaa kun olemme niiiiiin luomuhenkisiä -naapurin marisijalapset ja oma kullannuppumme oli niin tyytyväinen Eli tästä jää hyvin omahyväinen kuva ihmisestä. Kovasti korostetaan, että ollaan niin erilaisia ja muut ovat paskoja. Lastasi käy sääliksi kun hänellä on noin tyhmä äiti. Jos lapsestasi yritätkin tehdä pikkuaikuista, et voi sitä tehdä muista lapsista. Yllätys voi olla kova kun 20 vuoden päästä nämä marisijat ja kitisijät ja paskalapset, jotka ei ymmärtäneet sinun hyvyyttäsi, menestyvät elämässä ja sinun tiedostava pikkuaikuispoikasi saattaa käydä terapiassa etsimässä ominta itseään kun äitinsä on pakottanut hänet muottiin. Voi olla jopa, että sekoaa jossain vaiheessa kun ei omituisuutensa vuoksi pääse porukoihin ja kostoksi ampuu sitten nämä paskalapset, joita äiti mollasi.
Jotenkin sinusta huomaa, että olet vain makoillut kesäsi=)
Mutta tällä tarkoitin sitä, että aina on ollut aikusia, jotka on kauhistelleet naapurin kakaroiden tekemistä ja siunailleet, ettei niistä tule mitään. Ennen oli lukeminen, nyt pelaaminen.
Mummoni kertoi, että että hänen isänsä aina paheksui naapurin rikkaan perheen tyttöä, kenen ei tarvinnut olla heinätöissä kesällä. Kunhan vain uiskenteli ja leikki päivät pitkät. Paasasi, ettei tule siitäkään kyllä eläjää. Kas vain, ihan eläjä tuli ja taisi olla kylän ainoa ylioppilaskin.
Voi olla jopa, että sekoaa jossain vaiheessa kun ei omituisuutensa vuoksi pääse porukoihin ja kostoksi ampuu sitten nämä paskalapset, joita äiti mollasi.
etpä ole tainnut olla läheltä seuraaamassa millaisia nämä nykykoululaiset, varsinkin pojat, ovat.
Voin kertoa sinulle että useimmat ovat ylilihavia, koulussakin sipsejä syöviä ja limsaa juovia, ainoastaan tappopeleistä kiinnostuneita laiskimuksia.
Heistä ei koskaaan tule yhtään mitään, mutta luomuäidin lapsista saattaa tullakin.
Ei pelkän sipsin ja limsan ja pelien voimalla aivotkaan mihinkään kehity.
synttäreitä kohtaan on aina odotuksia. Pienet ovat hyvin konservatiivisia, ja he odottivat sitä samaa kuin kaikilta muilta synttäreiltä.
Jos olisit kutsunut kaikki metsäretkelle, vastaanotto olisi ollut ihan eri. Nyt he odottivat klassista kakku, leikki ja lahjatyyppistä synttäriä.
Kaikki lapset eivät viihdy luonnossa, joten riski oli liian suuri lapsen toiveet ajatellen. Hän olisi halunnut synttärit, joissa kaikki viihtyy. Kaikki viihtyy synttärit on ne traditionaaliset...
Mä voin kuvitella, että omani olisi ollut innoissaan jos olisi tullut kutsu metsäretkelle, mutta jos tuli kutsu synttäreille, jossa olikin ituhippityylistä opetusohjelmaa, se olisi juossut suru puserossa kotiin.
Ymmärrän sekä lasten pettymyksen että sinun pettymyksesi ja olen sitä mieltä että pleikkari tekee valtavaa kulttuurista ja terveydellistä tuhoa kokonaisille ikäluokille, vaikka rajoitetusti käytettynä on varamsti ihan ok ajankulu.
Luokanopena saan lapsen vielä tokaluokallakin innostumaan metsästä mielikuvituksen avulla, sekä vielä isommatkin kun viedään sinne ympäristöön heidän kulttuuriaan.
Nykymuksuilla on järestään sokeriaddiktio, joten karkkipussien perässä kiipeävät vaikka pylly edellä puuhun, joten pinten kohdalla esim. "Herkullinen aarre metsässä" ja teemaan sopiva kehyskertomus useimmiten puree kympillä. Aikuisille teemavermeet päälle ja uskottava alustus, sitten pareittain joka parille vihjekortti, joka ohjaa seuraavaan paikkaan, josta löytyy ohje varsinaisen aarteen luo. Sitten vielä "Lällää, äärre ei olekaan täällä, vaan .... ja vihjeeksi taas joku missä täytyy tarkkailla ympäristöä, esim. suuren muurahaiskeon yläpuolella tms." Sitten on jo löydyttävä aarrekin tai into lopahtaa. Niin ja yllätykseksi se että joka pari ohjataan eri aarteen luo niin kaikki saavat suun makeaksi. (Niin ja ei tarvita isoa annosta, ihan pieni aski tai minipussi riittää, kunahn ovat suosikkikarkkeja, eivätkä mitään terveyskarkkeja).
Isompien ja miksei pienempienkin kanssa vaahtokarkkien paahtaminen, onkireissu tai vesi-ilmapallosotiminen metsässä lämpimällä säällä ovat toimivia. Taukoihin ja paahtamisvaiheisiin tai kun kala nappaa, voi hyvin liittää jotain ns. "opettavaista" kommenttia, kunhan sen sujauttaa ilman paatosta ihan sivukommentiksi vaan.
Olisi varmaan avuksi jos metsä on hyvin lähellä, että olisitte pihassa ja miksei sisälläkin osan ajasta, niin olisi sitä tramppaa ja esimerkiksi wc-lasten ulottuvilla. Metsäreissu olisi tällöin vain pieni ja suht. nopea osa synttäreitä. Mahdolliset odotushetket on etukäteen bongattava suunnitelmasta ja tehokkaasti eliminoitava, nykymuksut eivät odota, vaan heille on sekin naamioitava jollain "välitekemisellä", sen sijaan lyhyehköt jonotukset hoituvat usein hyvin.
aikuisten täytyy pitää ohjat tiukasti käsissään ja osata vetää joukkoa positiiviseen, mutta jämäkkään henkeen. Ensin jotain toimintaa, esim. se temppurata, ja täytyy katsoa, ettei tule liian pitkiä odotteluaikoja: lapset haluaa tehdä, ei katsella toisten tekemistä. Myöskin erilaiset helpot ryhmäytymisleikit on varmaan tarpeen, jos kaikki ei tunne toisiaan/eivät ole kesällä nähneet niin tiiviisti.
Ja hyttyset on ihan oikea riesa, joten olisi kannattanut ohjeistaa jo kutsussa, että synttärit vietetään metsässä, joten hyönteiskarkotteita kannattaa laittaa lapselle etukäteen.
Nykymuksuilla on järestään sokeriaddiktio,
Toivottavasti noin ennakkoluuloista opettajaa ei satu omille lapsille, joka lahtaa kaikki lapset samaan omaan mielikuvaansa.
Voi olla jopa, että sekoaa jossain vaiheessa kun ei omituisuutensa vuoksi pääse porukoihin ja kostoksi ampuu sitten nämä paskalapset, joita äiti mollasi.
etpä ole tainnut olla läheltä seuraaamassa millaisia nämä nykykoululaiset, varsinkin pojat, ovat.
Voin kertoa sinulle että useimmat ovat ylilihavia, koulussakin sipsejä syöviä ja limsaa juovia, ainoastaan tappopeleistä kiinnostuneita laiskimuksia.Heistä ei koskaaan tule yhtään mitään, mutta luomuäidin lapsista saattaa tullakin.
Ei pelkän sipsin ja limsan ja pelien voimalla aivotkaan mihinkään kehity.
tällaisten ituhippien lapsi.
Että kannattaa miettiä.......
Voi olla jopa, että sekoaa jossain vaiheessa kun ei omituisuutensa vuoksi pääse porukoihin ja kostoksi ampuu sitten nämä paskalapset, joita äiti mollasi.
etpä ole tainnut olla läheltä seuraaamassa millaisia nämä nykykoululaiset, varsinkin pojat, ovat.
Voin kertoa sinulle että useimmat ovat ylilihavia, koulussakin sipsejä syöviä ja limsaa juovia, ainoastaan tappopeleistä kiinnostuneita laiskimuksia.Heistä ei koskaaan tule yhtään mitään, mutta luomuäidin lapsista saattaa tullakin.
Ei pelkän sipsin ja limsan ja pelien voimalla aivotkaan mihinkään kehity.
tällaisten ituhippien lapsi.
Että kannattaa miettiä.......
että sipsillä ja limsalla kasvatetaan kunnon lapset. No,huomaa kyllä että moni tätä neuvoa jo noudattaa.
En kertonut kutsuissa teemaa, se oli yllätys mutta pistin kutsuun että pistäthän päälle ulkoiluun sopivat vaatteet joiden likaantuminen ei haittaa.
Ideasi oli mielestäni muuten hyvä, mutta ehkä vähän vähemmän "suorittamista" olisi voinut olla ja sen sijaan pikkupoikia kiehtovia teemoja, kuten ne aiemman kirjoittajan mainitsemat sisiliskot jne. Eli vähemmän koulumaista älynystyröiden hieromista ja enemmän seikkailumieltä.
Ja erityisesti olisi kannattanut laittaa jo kutsuun tarkat tiedot juhlien ohjelmasta. Silloin ne, joille ajatuskin on vastenmielinen, olisivat voineet jäädä joko kotiin, tai ainakin vanhempansa olisivat valistaneet heitä etukäteen että pitää olla kunnolla ja hyvällä mielellä jos aikoo osallistua.
Jos tällainen tulee yllätyksenä, ymmärrän että se voi aiheuttaa vastustusta jopa niissäkin, jotka pitävät tällaisista aktiviteeteista. Jos omat ennakko-odotukset eivät ollenkaan vastaa sitä mitä tuleman pitää, reaktiot ovat tuollaisia. Vielä aikuisenakin (tosin silloin verhotummassa muodossa)!
Vähän mietityttää noin epäuteliaat lapset. Kolmen äitinä tiedä miten konservatiivisia lapset on, mutta kun luonnossa olisi "vaaroja ja seikkailuja", niin luulisi jonkun lapsen nyt edes innostuvan siitä (ja vetävät muut mukaansa). Sehän olisi tosielämän pleikkaria (meilläkään ei ole)!
Säälittää noi teidän vieraat, jotka haluaa olla sisätiloissa, istua paikallaan, syödä sipsejä ja tästä vielä pitäisi palkita kaverilahjalla. Minkäköhänlaisia he ovat aikuisina?
Sympatiat, ap ja synttärisankari! Otit riskin, näit vaivaa, pisteet sulle. Jos yhtään lohduttaa, niin meilläkään ei anneta kaverilahjoja.
Mitä jos olisit kirjoittanut korttiin, että tervetuloa metsäretkelle, jossa pelastetaan karhun kynsistä jäniksiä, tai metsässä on rosvojoukko, joka pitää panttivankinaan metsänneitoa ja olisitte kehittäneet siitä jonkun vallan mainion seikkailuleikin. Mennään tutkimaan kuvia kasveista, on ihan samperin tylsää, jopa minun mielestäni ja olen todella erähenkinen. Minäkin olisin kapinoinut, varsinkin jos minut jossain juhlatamineissa varoittamatta olisi työnnetty pöpelikköön.
"Olemme aika luomuhenkinen perhe ja ohjelmassa oli mm. laavuilua lähimetsässä ja siellä erilaisia tehtäviä: mm. oli kuvia kasveista ja marjoista ja lasten (olisi kuulunut) etsiä kuvissa olevia kasveja maastosta ja tuoda niitä paikkaan x, myöhemmin oli tarkoitus maistella näitä syötäviä metsän antimia"
Tuo on koulua, ei hauskaa synttäripuuhaa 5-vuotiaille. Opetus hyvä, tapa huono...
Jos mun teini menee kaverilleen kylään , niin ei ne ole siellä muuta kuin pelanneet.
Siis katsoneet pornoa.
tosi hyvin.
-olen tiedostava äiti
-halusin vähän kouluttaa muiden lapsia siihen, että meillä on vähän parempaa kun olemme niiiiiin luomuhenkisiä
-naapurin marisijalapset ja oma kullannuppumme oli niin tyytyväinen
Eli tästä jää hyvin omahyväinen kuva ihmisestä. Kovasti korostetaan, että ollaan niin erilaisia ja muut ovat paskoja.
Lastasi käy sääliksi kun hänellä on noin tyhmä äiti. Jos lapsestasi yritätkin tehdä pikkuaikuista, et voi sitä tehdä muista lapsista.
Yllätys voi olla kova kun 20 vuoden päästä nämä marisijat ja kitisijät ja paskalapset, jotka ei ymmärtäneet sinun hyvyyttäsi, menestyvät elämässä ja sinun tiedostava pikkuaikuispoikasi saattaa käydä terapiassa etsimässä ominta itseään kun äitinsä on pakottanut hänet muottiin. Voi olla jopa, että sekoaa jossain vaiheessa kun ei omituisuutensa vuoksi pääse porukoihin ja kostoksi ampuu sitten nämä paskalapset, joita äiti mollasi.