Olen niiiin pettynyt :( Lapsen kaverisynttäreistä...

Harva lapsi osaa arvostaa luontoa ja pleikkari taitaa viedä 6-0. Olitte nähneet paljon vaivaa ja lapsennekin olisi tykännyt järjestämistänne asioista. Muiden lasten äidit voisivat painua sinne metsään! Jatkatte oman lapsenne kanssa tuota arvokasta elämäntapaanne. Älä tee seuraavista synttäreistä niin "mahtipontisia", olkaa pihalla aarrejahdissa/temppuradoilla yms. ja jättäkää pleikka lainaamatta. Lapsen paha mieli oli kyllä todella harmittava asia, muttei se ole teidän vika vaan toisten moukkamaisen kasvatuksen.

Olipa kurjaa lapsen kannalta, tuli ihan paha mieli lukiessa! onkohan lapsella jotain serkkuja/muita kavereita jotka haluaisivat tulla vielä temppurataa ja muita juttuja kokeilemaan, jotta homma saisi kuitenkin kivan päätöksen?



Tottahan se on että nykyään arvossaan on pelit ja sipsit. Teen itse opettajan hommia, ja huomannut olen kyllä että jos nyyttäripäivälle vie evääksi hedelmiä ja pähkinöitä, kyllä ne koskematta jäävät ja sipsien ja karkkien perään vingutaan. Vinkkaisin pojalle harrastukseksi 4h-kerhoa, jos alueeltanne vain löytyy, siellä olisi varmasti samanhenkisiä luonnonläheisiä kavereita pohjalle.

Meillä oli ulkoilusynttärit (lapset isompia) ja oli menestys =)

Synkkaako pojalla yleensä näiden kavereiden kanssa, kun nyt tuntui menevän niin ristiin?

kuin vapaa-aikana ja osa taas on "pihakavereita" tästä läheltä, eivät ole meidän kanssa olleet metsäretkillä kukaan. Tossa pihalla ihan mm. keinuvat, leikkivät hippaa, katselevat keräilykorttejaan, pyöräilevät yms. Joten en olisi osannut odottaa... Meillä kyllä sisällä on jonkin verran ihan sitä muovirompettakin pojalla ja tehdään siis ihan näitä materialistisiakin juttuja, kuten käydään joskus lintsillä tms, mutta tuo metsä/luontopuolikin on meille tärkeä ja niin kuvittelin että pikkupojat olisi tykänneet :( Valtava pettymys. Asumme lähellä pk-seutua, siis tyyliin Kirkkonummi (muttei kuitenkaan se) ja täällä luontoakin on jonkin verran.

ap

kenties juhlien laadun etukäteen`?



Jos et niin et voi olettaa, että kasvien keräily olisi kamalan paljon innostanut ja kasvisruokien grillailu.



Hassua, että täällä ollaan hanakasti haukkumassa lapsia paskavieraiksi. Uskon, että näidenkin äitien mussukat olisivat olleet öönä kun heidät olisi ohjattu metsään keräilemään kasveja ja grillaamaan tofu-kesäkurpitsa varrasta.

parin vieraan takia. Meillä oli "perinteisempi" ohjelma kuin AP:lla, mutta eipä sekään näille pikkuprinsessoille kelvannut. Kommentti useimpiin leikkiehdotuksiin oli "buu, mälsää..." ja lopulta nämä kaksi kakaraa kököttivät kahdestaan supatellen, eivätkä osallistuneet mihinkään leikkeihin. Lähtivät koteihinsa oma-aloitteisesti puoli tuntia ennen synttäreiden loppua, mikä toisaalta oli helpotus, mutta aiheutti lapselleni pahan mielen, koska nämä kaksi olivat aikaisemmin hänen parhaita kavereitaan.



Nykypäivän lapset voivat olla tosi hankalia!

ja metsä, jos mikä on mielenkiintoinen paikka ilman mitään turhia viihdykkeitäkin. Ei siinä tarvitse edes olla luomuihminen.



Mutta toki, jos vieraat ovat niin cityihmisiä, että metsäkin on extremiä, niin kannattaa jatkossa olla turvallisella, tylsällä ja persoonattomalla sipsi-pleikka-linjalla.



Ihme pleikkari-tv-tietokone -ihmisiä jotkut kasvattavat.



ei-ap

mitä siis kaipaavat "normaalit" lapset?

Miksi kasveja ja marjoja?

Miksei vaikka muurahaispesän elämän tarkailua, kuvia vaikka hämähäkeistä ja jotain siihen liittyviä leikkejä, esim. joku Halloween "hämähäkinverkko" puuhun kiinni ja siihen koitetaan heittää joku muovi-itikka kiinni tmv. Tai sitten bongaa sisilisko-kisa, eli johonkin kiven koloon/kiven päälle muovinen/kankainen sisilisko.



Tuon ikäisiä yleensä kiinnostavat hyönteiset sekä liskot, vähän vert. Hämähäkkimies ja Dinosaurukset, mutta ketään tuskin kiinnostaa joku "bongaa juolukka ja ketuleipä"-kisa.

Makkaranpaistostakin saa mielenkiintoisempaa kun lapsi saa itse katkaista vuolla makkaratikun (tottakai aikuisen valvonnassa, esim. mies olisi vuorotellen voinut yhden muksun ottaa ja tehdä tikun hänen kanssaan, lapsi saanut itse pitää vähän puukkoa jne.)



Idea siis ihan ok mutta toteutus ei :)

ulkoiluun sopivat vaatteet joiden likaantuminen ei haittaa.



Näytti vähän siltä kuin tuossa "tylsääää"-ilmissä olisi tapahtunut myös jonkinlaista tarttumista lapsesta toiseen. Osa mielestäni ihan alkuun näytti siltä että täähän on kiva idea, mutta kun ne kovaäänisimmät porukan pomot alkoi toitottaa kovaan ääneen miten tylsäää on niin johan alkoi muutkin olla samaa mieltä.



ap

luontosynttäreitä siksi, että asuntomme on niin pieni. Veimme lapset metsään ja katoimme sinne kakut ja muut hyvät eväät. Leikimme hippaa ja rosvoa ja poliisia ja kaikkea kivaa lastenleikkiä.



Lopuksi herkuttelimme ja teimme kilpailuja, missä sai palkinnoksi pienen karkkipussin.



Juhlat ovat olleet aina suosittuja.



Luontopolku ja kasvien tunnistamista...yök....Missä oli hauskuus ja leikki lapsille?

ap oli nähnyt valtavasti vaivaa ja olihan siellä makkaraa ja kanankoipea ettei pelkkää kasvista.

HopLop -synttärit, joita itse kammoksun. Mutta kun ne ovat lapsen juhlat, niin on tärkeää, että lapsella on hauskaa ja lapselle jää hyvät muistot omista synttäreistään - joka tarkoittaa juurikin sitä, että vieraatkin viihtyy eikä vieraiden tarvi olla naama norsun vitulla outojen juttujen takia. Mikään ei ole lapselle hirveämpää kuin joutua pettymään ja häpeämään omia synttäreitään, siitä jää oikeasti trauma, koska synttärit on ton ikäisille tosi tärkeä juttu. Ikävää, että et tajunnut tätä etukäteen, ottanet opiksesi ja ensikerralla järjestät sellaiset synttärit, jotka menevät massan mukana, jolloin kaikki viihtyy ja juhlista jää hyvät muistot häpeän sijaan. Sanon tämän kokemuksesta, koska mulle järjestettiin lapsena just tollasia outoja synttäreitä, oma äitini on luomuhenkinen, ja olen päättänyt olla tekemättä oman lapseni kohdalla samoja virheitä kuin mitä äitini teki minun kohdallani noissa asioissa.

mutta vieraat vaan oli eri maailmasta. On kuitenkin tärkeää, miten aikuiset suhtautuvat, jos lapset aloittavat "tylsäää"-marinan. Jos ei lähde itse häpeilemään ja masennu vaan vetää porukkaa "nyt kaikki tänne ja sassiin, tää on tosi kivaa, mars vaan"-tyyppisesti, ei tunnelma lässähdä niin helposti. Eli voitte pitää ensi vuonna samanhenkiset pirskeet, mutta varautua pieniin yllätyksiin.



Itsekin olen luomuhenkinen, mutta pidän lapsilleni synttärit ihan kotona ilman MITÄÄN ohjelmaa. Alussa siis onnittelut, synttärilaulu, kakut ja herkut, sitten vapaata leikkiä sisällä tai kotipihalla ja lopussa ei mitään kotiin viemisiä. Hyvin on viihtynyt kymmenisen lastakin. Ei kaiken tarvitse olla niin superia.



Halaus sinulle! Voisiko lapsesi pettymys olla osittain sinun pettymystäsi, jonka hän ja juhlissa myös lapsivieraat aistivat? Jos nyt jälkikäteen muistelee kivoja asioita synttäreistä ja kehuu, miten jokin juttu onnistui (vaikka se olisikin ollut vain ainoa siedettävästi mennyt asia), voi lapsen mieli parantua.

Kuvisopetuksessa kun lapsilla on tehtävä piirtää itselleen tärkeitä asioita, lempiharrastusta, rakkainta asiaa, niin sanoisin että melkein kolmannes pienistä lapsista piirtää pleikkarin. Yksi pieni poika piirtää melkein joka vapaan aiheen tunnilla pleikkapelien koteloiden kuvia. Ja esitellessään töitään ja kertoessaan itselleen tärkeistä asioista, ovat parit mukelot jopa todenneet että pelaaminen on heille tärkeintä maailmassa eikä mikään muu merkitse mitään.



Kyseessä nimenomaan ekaluokkaikäiset. Itse olen ainakin hyvin järkyttynyt sellaisesta. Tuntuu kuin pelien shoppailu on tapa ostaa lapsen kiintymys, ja samalla kätevä tapa saada lapsi pois jaloista ja hiljaiseksi istuttamalla koneen eteen. Vain pieni prosentti lapsista esittelee tärkeimmiksi asioikseen perheen ja kodin tai lemmikin, vaan asiat ovat melkeen aina jotain materiaa. Todella inhottavaa.

Jokaisen vieraan pitää luonnosta poimia ensin omat salaattiainekset ja sienet ja ryöpätä ne itse. Seinille heijastetaan diakuvia, missä ap. karttakepillä osoittaa yksityiskohtia, mistä erottaa eri kasvit.



Sitten syödään luomuhenkistä salaattia samalla kun keskustellaan eri itiöistä ja kuulustellaan vieraat, muistavatko he kaikki, mitä ap. emäntänä heille opetti.

kasvien tunnistamista yms..

Minusta sinulla oli tosi hyvä idea noiden synttäreiden suhteen, mutta harmi, että se ei onnistunut. Ymmärrän pettymyksen, lapsen ja sun. Toisaalta se ei ole lasten vika, että he olivat niin ärsyttävän nirppanokkia, vaan enemmänkin vaan johtuu siitä, mihin he ovat tottuneet. Järkyttävää tuo "Iso pettymys oli myös ettei mukaan kotiin saanut minkäänlaisia kaverilahjoja."! Mä en edes tiennyt, että synttäreillä nykyään pitäisi jakaa vieraille jotain lahjoja.

Meillä oli 5veen synttärit HopLopissa, mutta vaikka kuinka innoissaan olivatkin, veikkaan että tuo olisi saanut vielä suuremman innostuksen aikaan. Mutta meillä 5 vee ulkoilee kaiket päivät kavereidensa kanssa, joten ei ole niin sohvaperuna

Minä luin pentuna kesät vanhoja nyyrikkejä ja perjantaita ja reginoita. Makasin kesät vain aitan vintillä ja luin roskalehtiä.

Olisin voinut piirtää myös lempiaiheekseni aku ankat ja rakkausromaanit.

Silloin jo pänkätettiin, että lapsista ei tule mitään kun ne ei tee mitään sivistävää, eikä samoile luonnossa yms. Kunhan vain makaavat ja lukevat roskalehtiä.

Jokaisella sukupolvella on omat juttunsa.

Kuvisopetuksessa kun lapsilla on tehtävä piirtää itselleen tärkeitä asioita, lempiharrastusta, rakkainta asiaa, niin sanoisin että melkein kolmannes pienistä lapsista piirtää pleikkarin. Yksi pieni poika piirtää melkein joka vapaan aiheen tunnilla pleikkapelien koteloiden kuvia. Ja esitellessään töitään ja kertoessaan itselleen tärkeistä asioista, ovat parit mukelot jopa todenneet että pelaaminen on heille tärkeintä maailmassa eikä mikään muu merkitse mitään.

Kyseessä nimenomaan ekaluokkaikäiset. Itse olen ainakin hyvin järkyttynyt sellaisesta. Tuntuu kuin pelien shoppailu on tapa ostaa lapsen kiintymys, ja samalla kätevä tapa saada lapsi pois jaloista ja hiljaiseksi istuttamalla koneen eteen. Vain pieni prosentti lapsista esittelee tärkeimmiksi asioikseen perheen ja kodin tai lemmikin, vaan asiat ovat melkeen aina jotain materiaa. Todella inhottavaa.