Lue keskustelun säännöt.
Olenko velvollinen sääliin ja auttamiseen tässä tilanteessa?
05.07.2010 |
Käly on miehensä kanssa rakentanut aivan upean ja ison talon. Sellaisen täydellisen unelmien täyttymyksen. Sellaisen, mihin meillä ei koskaan tule olemaan varaa.
Kälyn mies tekee erittäin pitkiä päiviä ja paljon reissuhommia. Vapaa-aikanaan hän lataa akkujaan ja harrastaa. Käly hoitaa yksin kaikki 250 neliötä ja kaksi pientä lasta.
anoppi on todella huolissaan tyttärensä jaksamisesta. Vapaa-aikaa ei ole koskaan, työnteko lopultonta, mies poissa, käly yksin vastuussa kaikesta kotona.
Anopilla on jo itsella sen verran ikää, että ei tunne voivansa osallistua lastenlastensa hoitoon tai mennä esim siivoamaan tyttärensä kotiin. Anoppi ilmeisesti toivoisi, että minä tekisin niin. tämä toive on tullut epäsuorasti ilmi useasti, viime viikonloppuna sitten ihan suoraankin. Samassa yhteydessä anoppi muistutti kuinka kiitollinen minun pitää olla miehestäni, joka osallistuu kaikkeen kotona. Ja niin kyllä olenkin.
Mutta minusta kälyn perheen tilanne ei ole syntynyt sattumalta. minusta kivilinnalla ja miehen jatkuvalla työnteolla on selkeä yhteys ja eihän mieheltä voi paljoa vaatiakaan 10-12h työpäivän päätteeksi. He ovat korkeasti koulutettuja ja älykkäitä ihmisiä molemmat, joten mielestäni heidänkin olisi pitänyt havaita ajoissa, miten rakennusprojekti ja talolainan hoitaminen vaikuttaa perhe-elämään.
Olenko nyt siis paha ihminen kun en halua kälyn lapsia hoitaa, enkä ainakaan mennä ikkunoita pesemään?
sitä minulta nimittäin pyydettiin: käly ei ole saanut ikkunoista pestyä kuin vasta neljäsosan, ja senkin on joutunut tekemään lasten nukkuessa yöuniaan. minulta kuulemma homma sujuisi näpsäkästi ja kun niitä ikkunapintojakin on niin valtava määrä ja kaksi isoa seinää pelkkää lasia, ettei pesemättäkään voi jättää. Lisäksi voisin kuulemma ottaa tavaksi viedä lapsia puistoon ja ottaa meille hoitoon, ovat jo kuulemma tarpeeksi isoja sellaiseen.
En oikein viitsisi.
Kommentit (89)
Hei, perheelläni on iso omakotitalo, lapsia, iso kesämökki ym. En koskaan haluausi että joku sukulainen tulee meille pesemään ikkunoita,vaikka osa ikkunoista onkin pesemättä. Taidan lähteä pesemään ikkunoita, kyllä lastenkin kanssa pystyy siivoamaan jos vaan viitsii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä huolta omasta jaksamisestasi ja omasta perheestäsi.
Mä ja mun mies (ja lapsetkin vaikka alle kouluikäisiä) huijattiin suursiivoamaan mökki aittoineen pihoineen vessoineen viime kesän alla. Appiukko ja anoppi lupasivat, että saadaan kiitokseksi mökki täysin omaan käyttöömme ja voimme kutsua kaveriperheen juhannukseksi. Juhannusviikolla oli aivan kamalaa, riidaksihan se meni. Puoli sukua tulossa mökille ja se oli luvattu meille. Sovimme jo silloin, että ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun me yksin laitettiin rantapaikka kuntoon.
Tänä vuonna anoppi ehdotti siivoustalkooviikonlopuksi viikonloppua ennen juhannusta. Välitin viestin muulle suvulle. Ei sitten vissiin ketään ollut mennyt, kun anoppi vihoisaan soitti meille, kun olivat ajaneet siivottomaan talven jäljiltä olevaan mökkirantaan. Olisin halunnut nähdä ilmeen ;).
Me siis vuokrattiin kesäksi mökki tämän pariskunnan kanssa, jota emme saaneet sitten juhannuksen viettoon viime vuonna. Minä käyn mökiltä käsin töissä vielä tämän viikon.
Eli älä auta edes yhtä kertaa, muuten oletetaan että teet niin jatkossakin.
Suostuin tähän VAIN sillä ehdolla, että meillä on varaa siivoojaan. Mies lupasi, että näin on.
Ei tartte sitten muiden murehtia meidän pesemättömiä ikkunoita.
AP:lle vielä: aivan käsittämätöntä toimintaa anopiltasi, toivon, ettet käy kälylle piiaksi. Sinä olet hyvä ihminen, älä kanna syylisyyttä siitä, ettet halua auttaa, kun perheen olosuhteet ovat tuollaiset (ei siis sairautta tms.)
Täytyypä tuumia tuota auttamisen motivaatiota. Ylemmyydentunnetta en kyllä tältä istumalta suostu myöntämään. Ennemminkin ajattelen niistä perheistä, joissa olen jessaillut, että "näin voisi käydä kenelle tahansa itsestä riippumattomista syistä".
että mitä se auttamisenilo sitten pohjimmiltaan on, en tiedä.
ap
Suuret ikäluokat pitävät meitä nuorempia itsekkäinä, kun emme tee juuri heidän toiveidensa mukaisesti ja auta juuri heitä silloinkin, kun olisi enemmänkin apua tarvitsevia tiedossa.Minusta ap on tässä se epäitsekäs ja anoppi itsekäs. Ap auttaa sen perusteella, kuka sitä apua oikeasti tarvitsee, anoppi taas vaatii auttamaan perhettä joka kyllä selviytyy itsekin, vain siksi että ovat anopin lapsen perhe.
Lisäksi ap on terveellä tavalla itsekäs jättäessään itselleen myös omaa aikaa. Kenenkään ei pidä suostua muiden piiaksi vastoin omaa motivaatiotaan.
kun jotain, joka rakentaa luksus talon ja on rahaakin millä palkata apua.
Olen sellainen ihminen, joka mielellään auttaa muita, mutta tässä tilanteessa en sitä tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka kuinka tekisi 10-12 tuntisia päiviä, on kuitenkin myös lasten isä => lasten isä voisi vähentää vaikka kerran viikossa työpäiväänsä parilla tunnilla ja viedä lapsensa puistoon. Sillä aikaa voisi äiti pestä ne ikkunat
SImsalabim, homma hoidettu ilaman piikoja!!!
- Kälyn jaksaminen mietityttää pelkästään anoppia. Vain hän on siitä huolissaan, ei esimerkiksi käly itse.
- Vain anoppi on ehdottanut ap:ta tarjoamaan apua kälylle.
- Ap on lisäksi kade kälylle lasi-kivilinnasta.
Jos tämä ei ole trolli (mitä epäilen), niin anopin puheista ei kannata välittää hevon kukkua. Menköön itse auttamaan tai hommatkoon ikkunanpesuapua tai lastenhoitajan, jos on sitä mieltä että apua tarvitaan. Toisaalta jos ap olisi ystävällinen sukulainen, ja käly todella vaikuttaa olevan pulassa, miksei voisi käydä vaikka viemässä niitä lapsia leikkipuistoon niin että käly saa lotrata ikkunoita tai vaikka nukkua. Sehän olisi tosi kilttiä, ei rankkaa, ja toisaalta voisit sitten itsekin saada joskus apua itselle.
Mielestäni ikkunanpesu ei ole taloustyölistan kärkihommia ollenkaan. Meillä on annettu villakoirien laukata ja ikkunoiden täplittyä ihan rauhassa, jos on ollut muuta kiirettä tai väsy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jättää ne ikkunat pesemättä jos ei jaksa pestä; ei vissiin ole mikään pakko? Joka paikan ei tarvitse kiiltää, kaiken ei tarvitse olla tiptop. Mä en huolisi apua niin ap:ltä kuin anopiltakaan, koska mulla on kavereita ja sukulaisia, joita autetaan vuorollaan, eikä kukaan mutise siitä, että joskus joutuu lapsenlikkana tms olemaan, koska vastavuoroisuus toimii.
tuli mieleen, järkkääköhän anoppisi tytölleen selän takana apua. Jospa kälysi ei tiedäkään asiasta mitään... Jos tietää, ei sinun kyllä mielestäni ole mikään velvollisuus mennä heidän töitään tekemään, jos ei todellakaan kiinnosta/ole aikaa/jaksa!