Lue keskustelun säännöt.
kannattaako tunnustaa?
30.06.2010 |
olin juhannuksena hieman harhateillä ja jotenkin vain lipsahti homma käsistä,osin toki alkoholinkin vaikutuksesta ja vietin kolme päivää erään naisen kanssa mökillämme erittäin kiihkeissäkin tunnelmissa.
nyt kuitenkin omatuntoni jostain kumman syystä soimaa minua ja vaimon edessä oleminen on jotenkin tuskastuttavaa.
mietinkin kannattaisko tunnustaa vai antaa asian vain olla,kun en kuitenkaan haluaisi loukata moisella asialla vaimoani joka kuitenkin on ihana ja rakas ihminen.
Kommentit (15)
vaimo on kuitenkin 7kk raskaana ja tunnustaminen voisi olla aika kovapala.ehkä juuri tuo raskaus saa aikaan omantunnon soimaamista sillä ei minulla aiemmin ole moista tunnetta ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme päivää hukassa ja vaimo ei muka tiedä mitään?
kyllähän vaimo tiesi että olen mökillä,mutta ei itse ollut mukana koska raskaus on jo niin pitkällä.tosin olen jo tehnyt päätöksen olla kertomatta.eli eipä silläkään niin merkitystä.
Jos sinussa on yhtään miestä niin tunnustat ja katsot kuinka käy. Rehellisyys maan perii!
Mitä sillä saat? Itsellesi hiukkasen paremman olon syyllisyydestä. Mitä sillä vaimollesi annat? KAMALAN olon! Hänhän on tähän ihan syytön ja voi menettää luottamuksen sinuun loppuiäksi. SEN kanssa on paljon pahempi elää, kuin tämän omantunnon.
Eikö ole parempikin, että kärsit nyt syyllisyydestä - se on vähän niinkun hinta siitä mitä teit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korvaukseksi riittää että lyöt itseäsi kolmasti vasaralla vasempaan kivekseen. Eikä mitään pieniä näpäytyksiä vaan silleen ronskisti niinkuin olisit ikäsi ollut timpuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerrot vaimollesi, hän saa sitten etsiä itselleen MIEHEN ja kunnon esikuvan lapsellenne! tuollaisilla niljakkeilla ei tee kukaan mitään!
...eipä tietenkään kannata tunnustaa. Naidaan vaan kaikkia ristiin rastiin ja ollaan kotona ihan hiljaa. Omatunto kolkuttaa, mutta kyllä se unohtuu kun tarpeeksi hokee sille "ei tämä ole vakavaa."
Pettäminen on pahinta mitä parisuhteelle voi tapahtua. Kannat sen salaamista hautaan asti etkä saa siltä rauhaa ennenkuin tunnustat sen. Toisaalta tunnustaminen on vaimollesi niin kova paikka, että kohta voit olla elatusmaksujen maksaja. Mitä itse sanoisit vaimollesi, jos hän kertoisi pettäneensä sinua?
Itse kertoisin enemmin kuin kantaisin tuota taakkaa mukanani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en kuitenkaan haluaisi loukata moisella asialla vaimoani joka kuitenkin on ihana ja rakas ihminen.
Nyt pää perseestä ja ymmärrä seuraava: olet jo loukannut vaimoasi, vaikka hän ei vielä sitä tiedäkään. Ainoa, mihin nyt voit vaikuttaa on se, milloin ja miten vaimosi saa tietää - ei suinkaan se, loukkaisitko häntä vai etkö.
Sanoit itsekin, että vaimon seurassa on tuskallista olla. Arveletko, että liitostanne tulee jotakin muuta kuin "kasvoimme erillemme" -tyyppinen, jos jatkatte samaa rataa? Tuskastuneena ja salamyhkäisenä toisen seurassa oleminen ei ole mitään oikeaa yhdessäoloa. Oikea rakkaus on sitä, että elämän merkityksellisimmät tilanteet voidaan käydä läpi yhdessä; silloinkin kun ne satuttavat. Ja sinulle tällä on merkitystä vaikka muuta väittäisit, muuten olosi ei olisi niin vaivautunut.
Voit siis joko kertoa ja käsitellä asian vaimosi kanssa, jolloin on olemassa mahdollisuus että voitte kriisin jälkeen jatkaa elämäänne onnellisessa ja todellisessa rakkaussuhteessa (ehkä pieni mahdollisuus, mutta mahdollisuus silti). Tai sitten jättää kertomatta ja elää loppusuhteenne ajan jälkiäsi ja valheitasi peitellen ja saamatta kriisiin vaimosi tukea, hänestä hiljalleen henkisesti etääntyen (vaimon miettiessä miksi miehestä on tullut niin etäinen). Lopulta suhde päättyy siihen että jompi kumpi kyllästyy joko tylsyyteen, seksittömyyteen tai muihin epämääräisiin ongelmiin, joita ei pystytä koskaan ratkaisemaan koska sinä et voi toiselle kertoa niiden alkuperäistä syytä/oiretta.
Jos kerrot, helvetti tulee päälle välittömästi ja koko voimallaan, mutta saatatte selvitä siitä kovalla työllä. Jos et kerro, kärsit ja kidut hitaasti ettekä todennäköisimmin ainakaan onnellisina siitä selviä, vaan molempien elämä valuu hukkaan niin kauan kuin olette yhdessä. Helppo ei ole ratkaisuista kumpikaan. Valitse itse.
Ja ei voinut siksi tulla mökille mukaan? Itse olen paljon pidemmällä ja todella hyvillä mielin mökkeilin koko jusssin! =D
Joo ei ehkä ollut nyt vastaus kysymykseesi, mutta ihmettelimpä vain. =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miks tollasesta pikkuasiasta nyt hermostut ihan turhaan. se on ihan normaalia että joskus sillointällöin lipsahtaa ja varsinkin jos on kännissä.
aika harva mies esimerkiks missään firman pikkujouluissa jättää tilaisuutta käyttämättä.
eihän toi nyt ole juttu eikä mikään nykypäivänä. sun täytyy nyt mujistaa että naiset tekee ihan sitä samaa ja niillä on aina ne tunteet mukana seksissä,eli pahempaahan se on kun naiset pettää miestä.
ota ihan relax ja annat taas ajan mennä ,ehkä seuraavalla kerralla ei enää tuu morkkista.
miks tollasesta pikkuasiasta nyt hermostut ihan turhaan. se on ihan normaalia että joskus sillointällöin lipsahtaa ja varsinkin jos on kännissä.
aika harva mies esimerkiks missään firman pikkujouluissa jättää tilaisuutta käyttämättä.
eihän toi nyt ole juttu eikä mikään nykypäivänä. sun täytyy nyt mujistaa että naiset tekee ihan sitä samaa ja niillä on aina ne tunteet mukana seksissä,eli pahempaahan se on kun naiset pettää miestä.
ota ihan relax ja annat taas ajan mennä ,ehkä seuraavalla kerralla ei enää tuu morkkista.
Sähän jätkä puhut asiaa...Noinhan se menee...=) Enpä vaan oo itse tullu koskaan ajatelleeksi moista että naisella on aina tunteet pelissä...vaikka joskus aikoinaan pettänytkin miestäni =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Sähän jätkä puhut asiaa...Noinhan se menee...=) Enpä vaan oo itse tullu koskaan ajatelleeksi moista että naisella on aina tunteet pelissä...vaikka joskus aikoinaan pettänytkin miestäni =)
[/quote]
Elämän tosiasioita on se että Nainen pettää aina. Ennemmin tai myöhemmin.
Näytä minulle nainen joka ei petä,niin minä näytän sinulle fiksun Vantaalaisen.
valitettavasti kokemusta on.