Missä elämäntilanteessa olet törmännyt eniten kadehtijoihin

mutta nyt muuttaessamme omakotitaloon. Ja sen huomaa, ihan kaikesta :(

99% ihmisista joille kerrottiin muutosta sanoivat etta tulemme hanta koipien valissa kotiin. Emme tulleet, n. 15 vuotta olemme taalla viihtyneet ja saaneet (onneksi) uusia paikallisia ystavia koska kateelliset suomalaiset meidat hylkasivat yhta poikkeusta lukuunottamatta. Jopa lasten kummit lopettivat yhteydenpidon vaikka mina kirjoittelin pitkia kirjeita ja laitoin valokuvia seka paketteja taalta pain. Vaikka olisimme palanneetkin en kokisi sita tappiona vaan asuminen Euroopan ulkopuolella on todella ollut hieno kokemus koko perheelle.

olin hyvä oppilas tekemättä yhtään mitään, lisäksi kaunis ja hoikka eikä ainuttakaan finniä naamassa, olin myös SM-tason urheilija ja pojat roikkuivat perässäni

mies myi ammattikoululaisena perustamansa firman suurelle amerikkalaisyhtiölle ja sai megasikapaljon rahaa, itse asiassa niin paljon että meidän kummankaan ei tarvitse tehdä töitä enää koskaan.

piireissäni kateutta. Lisäksi se, että sain hyvän vakityöpaikan melko pian valmistumisen jälkeen, kirvoitti melko ihmeellisiä kommentteja joiltakin opiskelukavereilta ja muutamalta pätkätöissä rimpuilevalta "ystävältä".

Satakiloisesta tuli 60-kiloinen. Jostain syystä tämä oli kova pala joillekin silloisille ystävilleni.

Monet suorastaan riemastuivat kun kuulivat, että muutto siirtyy viikolla keskeneräisten juttujen takia! Ilmeet ovat olleet sen verran maireita, että ei ole vaikea päätellä mitä päässä liikkuu...

muut pitivät meitä rikkaina

Kaikilla ystävilläni, kuten itsellänikin oli vain poikia ja olimme suorastaan vannoutuneita poikaäitejä, mutta kun sitten sainkin tytön, niin kaverit reagoivatkin kateudella.

Monet suorastaan riemastuivat kun kuulivat, että muutto siirtyy viikolla keskeneräisten juttujen takia! Ilmeet ovat olleet sen verran maireita, että ei ole vaikea päätellä mitä päässä liikkuu...

kuulin että meidän selän takana oltiin ilkuttu ihan samasta asiasta. Meilläkin aikataulu venyi ehkä puolisen vuotta ja siitä kovasti jotkut näkivät vaivaa.

ole koskaan kokenut, että minua olisi kukaan kadehtinut.

Paljo on pahaa puhuttu selän takana ja sanottu suoraankin. Verotietoja kaivellaan jne

muut pitivät meitä rikkaina

Tiedän sen itse, kun olen pienituloinen ja köyhä. Oma okt on unelma, jota emme koskaan tule saamaan. Rahat ei yksinkertaisesti riitä.

Olen ollut 3 x kolme vuotta kotona ja tämä on herättänyt kateutta.

silloin kun saimme tytön (suvussa ja kaveripiirissäkin poikavaltaista).



ja joka ikinen kerta kun ns "laittaudun" juhlia yms varten. Olen tosi näyttävä meikissä (arkena en niinkään) ja ilmeet ovat näillä kateellisilla tosi happamia. Tykkään myös kauniista vaatteista, mutta harvoin minulle sanotaan, että onpa ihana mekko tms vaikka nämä ihmiset toisille sanovatkin (olen kuullut). Ja olen ihan oikeasti hoikka, tyylikäs ja näyttävä, kun joku tulee kumminkin lässyttämään, että itse vain luulen.

rakkaustarinamme oli (ja on) kuin sadusta romanttisine kosintoineen ja unelmien prinsessahäineen.

muut pitivät meitä rikkaina

Tiedän sen itse, kun olen pienituloinen ja köyhä. Oma okt on unelma, jota emme koskaan tule saamaan. Rahat ei yksinkertaisesti riitä.

hah ja hah. meneehän sitä vuokraankin rahaa (joskus opiskelijana olen vuokaralla asunut). lainanlyhennys tietysti suhteutetaan tuloihin. okt on, eikä tod. olla rikkaita.

muut pitivät meitä rikkaina

Tiedän sen itse, kun olen pienituloinen ja köyhä. Oma okt on unelma, jota emme koskaan tule saamaan. Rahat ei yksinkertaisesti riitä.

hah ja hah. meneehän sitä vuokraankin rahaa (joskus opiskelijana olen vuokaralla asunut). lainanlyhennys tietysti suhteutetaan tuloihin. okt on, eikä tod. olla rikkaita.

vaan asumistukea. Ei riittäisi millään lainanlyhennykseen.

mutta silloin kun odotin ekaa vauvaa. Pilasin kuulemma yhdet häätkin kun mies kertoi kaverilleen (sulhanen) miksi ei jäädä dokailemaan jatkoille. Uutinen pilasi morsmaikun päivän sitten ihan täysin.

Myös muutama muukin ystävä oli hyvin nihkeä, pari putosi kelkasta kokonaan poiskin kunnes sitten itse olivat raskaina. Siinä vaiheessa olisi pitnyt taas olla ylimpiä ystäviä ja niin helvetin kiinnostunut heidän vauvamasuistaan ja asukeistaan..

Tuota vaihetta jatkui noin 13v->22v. Sitten kun sain esikoiseni ja menin naimisiin niin loppui tuon tyyppinen kateus.