oppilaiden varoja käytetään opettajan lahjaan : (

jos haluat saada mielipiteillesi vastakaikua, kannattaa miettiä miten asiansa pukee sanoihin diplomaattisemmin.



Minusta oppilaskunnan rahoilla ei pitäisi huomattavan isoa lahjaa ostaa opettajalle, jos rahat on alunperin kerätty muuhun tarkoitukseen, mutta ei tässä sentään _korruptiosta_ ole kyse. Jos joku ei osaa käyttää oikeita termejä, ja kärjistää tarpeettomasti en toisaalta viitsisi sellaisen ihmisen puheita puoltaa vaikka olisinkin hiukan samaa mieltä.



Oletko itse mukana jotenkin positiivisesti luokan yhteistyössä? Jos et osallistu mitenkään muuten kuin ikävästi kommentoiden, en ihmettele ettet ole mukana siellä missä asioista päätetään. Se osa vanhemmista jonka tuon päättivät, ovat varmaan niitä, jotka muutenkin osallistuvat luokan yhteisiin asioihihin.

Kyllä ollaan taas niin kateellisia että...



Ehkäpä opelle tulee siitä niin hyvä mieli, että jaksaa iloita taas sen sinunkin pikkumussukkasi opettamisesta ensi syksynä. Ajattele vaikka hyväntekeväisytenä.

Etenkin jos summa on iso (paljonko siis suunnilleen, puhutaanko yli 100euron lahjasta?), niin minusta ikävää että lasten luokan yhteiseen kivaan tarkoitettu raha laitetaankin opettajalle.



Mieluummin edes pieni retki lapsille, vaikka polkupyörällä uimarannalle ja retkirahoilla kaikille eväsleivät jne. Opettajallekin luokan yhteinen retki on kiva.

Suomen laki tuskin katsoo lieventäväksi asiahaaraksi sitä, ettemme olleet kevään viimeisessä palaverissä luokan asioiden suhteen. Me emme ole antaneet luokan tilille rahaa opettajan lahjaan, vaan oppilaiden virkistykseen. kysymys: mitä LAKI sanoo rahaston käytöstä tarkoitukseen johon sitä ei ole perustettu? Opettaja on myös itse ilmoittanut ettei halua olla rahaston kanssa missään tekemisssä tai hyötyä siitä mitenkään.. ap

Kyseiset vanhemmat olisivat itse saaneet rahoittaa lahjansa. Oppilaskunnan rahat kuuluvat oppilaille.

lahjan arvo ylittää tietyn summan...?

Miksi on ensimmäisenä oltava lakimiestä peräämässä asiaan, jonka voisi hoitaa keskustellen? Maailman rasittavimpia ovat ne ihmiset, jotka asiaan kuin asiaan ovat oikeusteitse hankkimassa OIKEUTTA, vaikka kyse olisi arkielämän pikkujutuista, läheisistä ihmisistä ja pienistä erimielisyyksistä.



Ensinnäkin: mikä on huomattava summa? Yli sata euroa? Esim. 50 euroa koko luokalta ei vielä ole kovin paljon, jos ajatuksena on, ettei kukaan enää tuo mitään "omaa" opelle kevätjuhlaan.



Toiseksi: kuinka suuresta summasta SINUN rahaasi on tuossa kyse? Summahan on koottu monilta vanhemmilta. Kannattaa hiukan suhtettaa, haluaako lähteä sotajalalle hyvää tarkoittavien ihmisten kanssa kymmenen euron tähden.



Kolmanneksi: suhtautuminen opettajan lahjaan korruptiona kuvaa todella asennettasi ikävällä tavalla. Opettajat tekevät TODELLA paljon ylimääräistä työtä, ainakin normaalitilanteessa. Opetustyö on myös ihmissuhdetyötä, jossa pienet muistamiset auttavat jaksamaan silloin, kun tuntuu, ettei "kukaan huomaa" työn määrää ja halua tehdä se hyvin. Itse olen opettajana aikani toiminut. Voi, miten mieltäni lämmitti, kun sain yllätten kevätjuhlapäivänä ruusun yhdeltä oppilaalta - yläkoulussa lahjat eivät ole tapana, eikä kukaan muu noin sadasta opettamastani nuoresta tuonut mitään. Olin tehnyt kevään epäinhimillisellä palkalla tuntiopena, mutta kuitenkin luokanvalvojan tosi työllistäviä tehtäviä hoitaen.



Opettajalle lahjan antaminen lähtee tietenkin parhaimmillaan sydämestä ja tarpeesta huomioida opettajan tekemä (ylimääräinenkin) työ. Niin monen opettajan olen nähnyt rutiininomaisesti vastailevan henk. koht. puhelimeensa aamuseitsemästä lähtien järjestellen oppilaidensa asioita TYÖAJAN ULKOPUOLELLA. Ilmeisesti lapsenne opettaja on ollut vanhempien mielestä hyvä, kun häntä halutaan vartavasten muistaa "kunnolla".

Enkä kyllä ole millään lailla opetustehtävissä, mutta jos kyse tosiaan on vaikka sitten siitä sadastaki neurosta, niin en lähtisi märisemään.

Miksi on ensimmäisenä oltava lakimiestä peräämässä asiaan, jonka voisi hoitaa keskustellen? Maailman rasittavimpia ovat ne ihmiset, jotka asiaan kuin asiaan ovat oikeusteitse hankkimassa OIKEUTTA, vaikka kyse olisi arkielämän pikkujutuista, läheisistä ihmisistä ja pienistä erimielisyyksistä.

Ensinnäkin: mikä on huomattava summa? Yli sata euroa? Esim. 50 euroa koko luokalta ei vielä ole kovin paljon, jos ajatuksena on, ettei kukaan enää tuo mitään "omaa" opelle kevätjuhlaan.

Toiseksi: kuinka suuresta summasta SINUN rahaasi on tuossa kyse? Summahan on koottu monilta vanhemmilta. Kannattaa hiukan suhtettaa, haluaako lähteä sotajalalle hyvää tarkoittavien ihmisten kanssa kymmenen euron tähden.

Kolmanneksi: suhtautuminen opettajan lahjaan korruptiona kuvaa todella asennettasi ikävällä tavalla. Opettajat tekevät TODELLA paljon ylimääräistä työtä, ainakin normaalitilanteessa. Opetustyö on myös ihmissuhdetyötä, jossa pienet muistamiset auttavat jaksamaan silloin, kun tuntuu, ettei "kukaan huomaa" työn määrää ja halua tehdä se hyvin. Itse olen opettajana aikani toiminut. Voi, miten mieltäni lämmitti, kun sain yllätten kevätjuhlapäivänä ruusun yhdeltä oppilaalta - yläkoulussa lahjat eivät ole tapana, eikä kukaan muu noin sadasta opettamastani nuoresta tuonut mitään. Olin tehnyt kevään epäinhimillisellä palkalla tuntiopena, mutta kuitenkin luokanvalvojan tosi työllistäviä tehtäviä hoitaen.

Opettajalle lahjan antaminen lähtee tietenkin parhaimmillaan sydämestä ja tarpeesta huomioida opettajan tekemä (ylimääräinenkin) työ. Niin monen opettajan olen nähnyt rutiininomaisesti vastailevan henk. koht. puhelimeensa aamuseitsemästä lähtien järjestellen oppilaidensa asioita TYÖAJAN ULKOPUOLELLA. Ilmeisesti lapsenne opettaja on ollut vanhempien mielestä hyvä, kun häntä halutaan vartavasten muistaa "kunnolla".

Itse en ota yli 20e lahjaa vastaan. Oikeasti lahjan vastaanottamisesta voi saada jos ei muuta niin huhumyllyn aikaiseksi.. Sitä viimeiseksi haluan. t. ihmissuhdetyöntekijä ps. tässä tapauksessa olisi aivan mahdotonta vastaanottaa lahjaa varsinkin jos tietäisi mistä se rahoitettu.

voidaan siitä suoraan ostaa opelle joku yhteinen lahja??

Näin vältytään järjestämästä keräystä erikseen tästä asiasta.



Tietysti jos olette erikseen maksaneet rahaa tilille jotain tiettyä tarkoitusta varten, ja sitten ei ole järjestettykään mitään retkeä tms., kuulostaa vähän oudolta...



Jatkaako sama luokka vielä ensi vuonna - olisiko ne rahat voineet säästää siihen?



Muistelen että meille on tullut joskus sähköpostikyselyitä, joissa on kysytty voidaanko luokan tililtä laitttaa x euroa opettajan kevätlahjaan, ja siihen on voinut vastailla joo, ja kai sitten joo-vastauksia on tullut kun lahja on hankittu.



Sehän on kätevääkin, sitten ei ole niin "välttämätöntä" hommata erikseen jotain opettajalle.



Mielestäni tässä nyt onkin ratkaisevaa, MIKÄ ON SE "HUOMATTAVA SUMMA" JOSTA AP KIRJOITTI?? Esim. 100 eur ei mielestäni vielä ole paljon. Mutta jos kyseessä 200 eur tai yli, niin jo alkaa olla ehkä vähän liikaa...

Minusta olisi todella omistuista, jos muuhun tarkoitukseen kerätyistä varoista ostettaisiin minulle lahja. Jos erikseen kerätään, on se ihan ok. Mutta en minä ainakaaan ole niiden lahjojen perään niin kovasti. Onnelliseksi tulen siitä, että alkaa loma :)

Monessa luokassa on syntynyt paine perustaa rahasto jotta voidaan turvata jokaisen lapsen pääsy esim. retkille. Nykyäänhän perheiltä ei voida odottaa tuota rahaa omasta kukkarosta, joten rahastoon lahjoittavat ne vanhemmat rahaa jotka halauvat kaikkien varmasti pääsevän retkille jne . Opettajan lahjaan kerätään rahaa sitten muulla tavalla (jos kerätään).