Uskotteko jos joku sanoo, että on kuvitellut sinun olevan 10 v oikeata ikääsi nuorempi?

just 10 v. timmi kroppa, vaatetus ja jutut antavat musta nuoremman kuvan, eikä kait naamassakaan mitään vikaa ole : )

koska olen sen niin usein kuullut ja tottunut, ihan kiva näin päin =)

näköinen, tai ainakin tyylinen. kävin ravintolassa ekaa kertaa jo 14 v.

Jos joku minua väittäisi 10 v nuoremmaksi, en uskoisi koska olen tasan sen ikäisen näköinen kuin olenkin. Tunnen vain yhden ihmisen joka aidosti on ikäistään paljon nuoremman näköinen. Hän on melkein 30-vuotias ja näyttää 15-vuotiaalta. Lyhyt ja laiha, kasvoistakin lapsekas. Ei liene helppoa kun pitäisi töissä olla vakuuttava.

osu arvioissani oikeaan. väittäisin, että mitä vanhempi, sen parempi arvio.

ja tämä nainen sanoi kuvitelleensa mun olevan jotain 35.



Mun miesystävä täyttää 30 syksyllä, ehkä hän pitää mut nuorena? Ollaan oltu kimpassa jo yli 3 v. Asutaan kuitenkin erikseen ja näin onkin hyvä.

ikäistään nuoremmalta, ihan ilman sitä lasikaappiin laittoa ja nuorennusleikkausta vaatetuksella yms : ). mä en ainakaan koskaan laahusta verkkareissa missään väsyneen näköisenä, vaan olen aina huoliteltu, sekin nuorentaa, tai ainakin miellyttää silmää.



ollaan vaan tyytyväisiä, moni näyttää 45 vuotiaalta jo 25 v

koska ei tästäole niin kauaa, kuin minua 2 vuotta vanhempi totesi, että "kun sä olet minua niin paljon nuorempi" ja kun sanoin että hä miten niin, oon 42 niin tämä rouvasanoi aidosti hämmästyneen näköisenä, että oho luulin sinua korkeintaan 35 vuotiaaksi..

seuraavan lapsen, sain 5. lapsen 41-vuotiaana. ja vieläkin, olen kohta 50 v, joku kysyy, että etkö sä enää hankikaan lisää lapsia. ja siis ihan tosissaan. mä tapaan yhtä tutun miestä joskus ja aina se puhuu, kun mä olen niin nuori, vaikka oma rouvansa on saman ikäinen. mutta tyyli yms on täysin erilainen kuin mulla.

vaikka täytin just 40-v. Olen pienikokoinen ja hoikka.

seuraavan lapsen, sain 5. lapsen 41-vuotiaana. ja vieläkin, olen kohta 50 v, joku kysyy, että etkö sä enää hankikaan lisää lapsia. ja siis ihan tosissaan. mä tapaan yhtä tutun miestä joskus ja aina se puhuu, kun mä olen niin nuori, vaikka oma rouvansa on saman ikäinen. mutta tyyli yms on täysin erilainen kuin mulla.

Sain kuopuksen yli 40-vuotiaana, ja multa kysytään edelleen, että vieläkö aion lisää hankkia. Nyt olen 50-vuotias. Moni vastaantulija luulee, että työntelen omia lapsiani rattaissa, kun hoitolapset on kyydissä. Ja just uusien hoitolasten vanhemmat kyselee alkuun mun omista lastentekohaaveista, kun käyvät tutustumiskäynnillä. Vähän pistää jo hymyilyttämään. Ensinnäkin, asia ei heille mitään kuulu, mutta toisekseen, ei kai ne nyt ihan sokeita ole.

sillä multa on lototessa kysytty papereita:D

En pukeudu erityisen teinisti, mutta joskus eksyn esim Alkoon farkuissa ja hupparissa (ilman meikkiä kuten aina muulloinkin) ... paperit kysytään lähes aina ja olen 27



Samoin baareissa ja kaupan kassalla paperit kehiin kun siiderin ostaa :D



Pari kertaa on naama venähtänyt kysyjällä *ups, sori* tyyliin :P

Muutaman kerran minua on luultu oikeata ikääni paljon nuoremmaksi.

Jokusen kerran on tullut päivittelyjä kun henkilö on luullut minua nuoreksi likaksi ja olen kertonut olevani 30v, 5 lapsen äiti :)



Enkä mä pukeudu teinimäisesti, mutten verkkareihinkaan. Ihan tavalliset siistit vaatteet mulla on yllä. Välillä meikattuna ja välillä ilman meikkiä. Kai olen vielä niin kakara ;)

Itseäni ei juurikaan luulla nuoremmaksi (eikä onneksi vanhemmaksikaan), mutta uskon että erityisesti pienikokoista ja nuorekkaasti pukeutuvaa naista helposti voidaan luulla nuoremmaksi (ellei ole ihan ryppyinen). Sitävastoin kookasta naista pitää helpommin vanhempana kuin tämä onkaan.

eli olen 40. Tutustuin vasta naiseen, joka valitti että ei enää jaksa kuin nuorena. Mietin että hän on ehkä noin 40 eli mun ikäinentai jopa vähän vanhempi (oli selviä ryppyjä) ja sanoin että oon varmaan sun kaa noin saman ikäinen ja ei sitä tosiaan jaksa kuin 20-vuotiaana. Tää nainen siinä että joo ja sitten sanoi jotain mistä kävi ilmi että juhli kolmikymppisiä vuosi sitten. Mä menin vähän lukkoon kun en viitsinyt paljastaa, että luulin häntä mun ikäiseksi...



Töissä on luultu myös. Parasta oli kun neuvolassa sanottiin jotain että ehdithän sä vielä useammankin lapsen pyöräyttää ja niillähän on ikä esillä. Sanoin että eiköhän tää ollut nyt tässä, kun täytän 41 tänä vuonna. Terkka kauhisteli että oikeasti ja mä vaan sanoin että seura pitää nuorena (oon luokanope).



Mulla on hyvät geenit, äidilläkään ei ollut kovasti ryppyjä eikä oo vieläkään kauhean paljon, +65-vuotiaana. Ja olen kyllä käyttänytkin hyviä ihonhoitoaineita. Plus tyyli on nuorekas, ei tätimäinen (muttei mikään teinityylikään).



Alkossa näyttelin papereita vielä 28-29-vuotiaana... silloin se nuoremmaksi luuleminen haittasi muttei enää.

Papereita joudun näyttämään edelleen, vaikka 28 tulee tänä vuonna täyteen. Koosta se varmaankin johtuu, olen pieni ja siro. Teinivaatteita yritän vältellä, mutta farkut ja ponnari -tyylilläkään ei taida lisäikää saada.

Olen itsekin todella huono arvioimaan muiden ikää.



20-vuotiaat näyttävät mun silmiini usein ihan lapsilta, ja jotenkin vielä kai epämääräisesti kuvittelen että viisikymppisten "pitäisi" näyttää jo todella kulahtaneilta, sillä olen jatkuvasti ihan hämmästynyt kun työpaikan normaalilta näyttävät naiset viettävät viisikymppisiään.

Monta kertaa töissä, kun olen kysynyt nuorelta mieheltä henkkareita, olen kuullut "Täh? Paperit?? Minähän oon varmasti sinua vanhempi!" Ja henkkareista on käynyt ilmi, että asiakkaat on olleet noin parikymppisia ja minä olen jo 28 :)



Ja en ole pieni ja siro, vaan 170cm ja 75kg :P

Uutta tuttavaa luulin kauan ikäisekseni. Sitten kun kysyin syntymävuotta, niin oli leuka valahtaa rinnuksille - olikin 10 vuotta mua vanhempi. Hyvin hoikka ja nuorekkaasti pukeutuva ja meillä saman ikäiset esikoiset. Kai se sitten hämäsi tarpeeksi :)