Riitaa asunnon ostosta miehen kanssa

Tuo kuulostaa NIIN minun tilanteeltani. Ja mies vastasi juuri tuon tapaisesti kun kysyin että mikä hemmetin hätä tässä nyt on.
Tosiaan olen 25-v ja mies 33v. Kai joku ikäkriisi pukkaamassa..
Tällä hetkellä varamme riittävät vain lähinnä kolmioon, ei ok-taloon. Yhteinen laina on mahdollinen 2 vuoden päästä, silloin olisi ok-talo mahdollinen.
Ihme kiukuttelua miehellä, jos ei rahat riitä niin ei ne riitä. Tai jos asumiskustannukset ovat liian kalliit niin mikä järki siihen taloon olisi muuttaa?
Tässä suhteessa olen se harkitseva ja mietin hieman pidemmälle kuin huominen päivä :P Mies tuntuu olevan todella hätäinen päätöksissään, mutta sen huomasin jo kun alettiin seurustelemaan. Ihmetyttää vaan, että mistä semmoinen käytös on peräisin. Tosin luettuani tekstisi, voin todeta että ehkä samanlaisia ihmisiä on sitten ainakin yksi maailmassa lisää :D

En ostaisi ensimmäistä taloa. Kannattaa punnita ne omat vaohtoehsot ja mihin on valmis. Molempien. Ja kannattaa kiertää katsomassa asuntoja asuntoesittyillä useamman kuukauden ellei jopa vuodenkin ajan. Siinä pystyy hyvin näkemään mitä on tarjolla ja mitä milläkin rahalla saa. Remppamalla tai ilman.

Mä ymmärrän sun miestä, eka oot saanu hänet innostettua ja sitten vedätki takas maanpinnalle ryminällä :) Oon tosin ihan samaa mieltä että sellanenhan teidän pitää ostaa mistä molemmat tykkää! Mutta tiedän tuon tunteen kun puoliso saa eka innostumaan jostain talo-asiasta ja sit yhtäkkiä tyrmääkin asian.. Mä aina innostun niin kovasti :(

hälytyskellojen pitäisi soida tuon "vanhan hajun" kanssa. pintapuolisesti tehty kosteusmittaus ei kerro mitään, ne katastrofit löytyvät usein rakenteista.

Vaurioton vanhakaan talo ei haise. Me ostettiin aikanaan just sellainen. Onneks saatiin sittemmin myytyä - liian kallis oli pitää!

haisee "vanhalta". Täällä oli ollut kosteusvaurio ennen kun me ostettiin. Entinen omistaja oli korjauttanut vahingot ja

kaikki on kunnossa. Haju on jäänyt siitä kun kosteus oli kerennyt olla ties kuinka kauan ennen korjaamista. Pintoja vaihtamalla haju lähtisi mutta ei olla vielä ehditty sitä tekemään.

Kyllähän talo on niin iso investointi, että sen pitää olla kummankin mieleen. Sun mies taitaa olla aika hätäinen tyyppi ylipäätään ja sinä taas harkitsevaisempi.

Yli-innokas mies olisi halunnut ostaa ensimmäisen talon, jota käytiin katsomassa. Talo oli myös tuollainen ap:n kuvailema vanha, täysin remontoitava. En suostunut, koska paikka ei tuntunut KODILTA. Saatiin monta riitaa aikaiseksi, mutta mun päätä ei käännetty. Lopulta mies sitten taipui odottelemaan, ja nyt ollaan ostettu molempia miellyttävä koti. Mies on myöntänyt, että onneksi en suostunut siihen ensimmäiseen taloon.

vaan vanhanaikaisista seinäeristeistä (purua seinien sisällä tms.), mutta sisäseinien kokonaan vaihtaminen ei ole mikään ihan pieni juttu, ja siinä voi tosiaan paljastua kaikkea muutakin korjattavaa. Vanhat rakennustapasäännökset eivät ole ihan nykytasoa. Esim. sähkö- ja putkivedot voi joutua samalla uusimaan.



Kosteusvaurioita voi olla suht uusissakin taloissa, joten sinänsä ei kannata hysteerisesti pelätä talon ostamista tulevan mahdollisen myynnin takia. Semminkään, kun ei niistä läheskään aina myyjä joudu vastuuseen, ellei ole selvää näyttöä tahallisesta laiminlyönnistä. Esim. salaojat voivat olla täysin onnettomat aika uusissakin taloissa. Mutta jos ette halua elää työleirillä seuraavat 10 vuotta, niin älkää ostako.

Olen kysynyt mieheltä, mikä kiire hänellä on, etenkin kun olemme vielä nuoria, ja vastaus on sitten tyyliin, "asutaan sitten tässä seuraavat 10 vuotta ja maksetaan toisten taskuun.." Asumme vuokralla nyt siis. Olen yrittänyt selittää omaa kantaani, että kyllä se löytyy tai rakennetaan sitten muutaman vuoden päästä itse jos ei siihen mennessä löydy mieleistä. Ja toinen asia on sitten rahansäästö mikä miehen mielestä vaikuttaa, kyseisen talo on edullinen hintatasoon nähden, mutta kyllä siihen remonttiin paljon rahaa uppoaisi. Ja paljon aikaa, työleiriksikin voisi kutsua, vaikka en työntekoa ja remonttia sinänsä pelkääkään, mukavaahan se olisi itselle puuhastella. Mutta ei niistä lähtökohdista mitä kyseinen talo edustaa.



Tässä on niin isosta asiasta kyse, että en todellakaan ensimmäistä taloa ole ostamassa joka vastaan tulee. Ja joka ei edes miellytä. Olen meistä se rauhallisempi ja harkitsevampi, mies on innokkaampi, kuten nyt näkee tässäkin asiassa.



Minunkin mielestäni rakennetutkimus tulisi ehdottomasti teettää, myyjän teettämä pintapuolinen kosteustuskimus ei riittäisi minulle. Niin paljon olen lukenut hometalon ostaneiden juttuja, että itsellä ei haluta sellaista riskiä ottaa.



Näytän nämä tekstit miehelle, kun tulee töistä. Yhtään en jaksaisi enää riidellä.



ap