Mikä näistä on ärsyttävintä:

Ehkä 3, kaksi ekaa saattaa olla helpompi jättää omaan arvoonsa.

En voi sietää kateellisia ihmisiä.

Yhtään ei edes yritetä hillitä itseään vaan annetaan tulla kaikki ulos. Ei hirveästi ole ikävä töihin hoitovapaalta. Kaikki yhdessä on tyrmäävä yhdistelmä, joka on saanut mun työpaikalla ihmisiä uupumaan, pitämään pitkä sairauslomia ja työilmapiirin hyvin ahdistavaksi.



Yksi ainoa jos valita pitäisi niin työpaikalla 3, oman perheen sisällä 1 ja ystäväpiirissä 2!

Nuo kaksi muuta ovat lähinnä säälittävää

Kyllä multakin löytyy kyynärpäätä ja suu jolla sanoa, mutta marttyyrin kanssa se on niii-iiin turhaa. Tämä siis omassa lähipiirissä. Työpaikalla marttyyrin voi ainakin välillä jättää omaan nurkkaansa ulisemaan.



2. eli kateellinen on vain tylsää, katkeraa seuraa, oli töissä tai kotona.



3. eli kyynärpääpyrkyri pistää sekin vituttamaan, mutta ainakin voi pelata samaa peliä ja torpata minkä ehtii. Työelämässä vittumainen, etenkin jos on esimiesasemassa tai alainen, joka on saanut esimiehen puolelleen. Silloin tilanne on hankala.

mutta valitsen ykkösen, eli marttyyrin. Sitä mä en vaan kestä, multa loppuu keinot kättelyssä! Kateellisen voi jättää oman arvoonsa, kateus on niin pikkusieluista. Pyrkyryyden äärsyttävyys on kiistaton, mutta riippuu olosuhteista missä määrin se vie (multa) hermot.

Vaikka noi kaikki kolme on tosi negatiivisia piirteitä kysymystä oli kiva pohtia :)

Mun kokemuksen mukaan kateus on noista se, joka voi tehdä pahimmat tuhot ja johon on hirveän vaikea puuttua, koska sitä on vaikea todistaa. Kateelliset voi olla todella kieroja ja naamioida tarkoitusperänsä hyvin.