♥ PUOLUKOIDEN viikonloppu ♥
Kommentit (23)
olipas kiva nukkua pitkään pitkästä aikaa.
mies lähti harrastuksen pariin ja itse ajattelin suunnata farkkuostoksille, vaikkei ehkä pitäisikään tässä tilanteessa tuhlata.
eilen pyysi yksi näistä raskaana olevista kavereista kylään hipeltämään vauvakamaa, mutta päätin sitten jättää kuitenkin väliin. en ole nyt juuri pitänyt yhteyttä tähän vauvakansaan ja huono omatuntohan siitä tuli kun sitten illalla kuulin että toinen mahakas ystävä on joutunut sairaalaan.. :(
pitäisi ehkä yrittää soittaa.
mitä sain eilen valmiiksi kaikki osat nuttuun jonka ideoin juuri noiden hannelen tänne linkittämien tossujen pohjalta. hihan suissa ja helmassa on tuollaisia makkaroita. suloinen tuli. samaa väriä tossut on jo kaapissa.
joku taisi epäillä että saammekohan kuitenkaan kaikki talvivauvoja, vaikka pienenpientä villanuttua onkin jo kaapissa odottamassa. mä oon ajatellut et jos ei saa, niin eiköhän joku kaveri sitten saa.
tänään mennään synttäribileisiin jossa taas yksi odottava äiti ja yrittäviä, joten vauvajutuilta tuskin välttyy. piru vie.
mä oon kanssa laskeskellut kalenteriin valmiiksi menkkoja (kun ovat pillereiden takia tunnintarkat) ja sitten katsonut laskurista et jos tossa kuussa jättäis pilsut ja heti tärppäis niin.. syysvauva, jos tällöin yms.
hömppätouhua.
ai nii, eilen oltiin lahjaostoksilla stoccalla ja sain miehen huijattua koruosastolle ja sain oikeen keskustelun aikaseksi et millasset sormukset vois olla kivat. tosin ei ehkä päästy yksmielisyyteen..
no niin. jospas rupeaisi vähän järkkäämään kämppää ja sit lähtis farkkukauppaan.
niin, onnea hannelen miehelle!
-luna
Täällä anopin luona pyykkien kimpussa vietän aamupäivää... meillä ei ole kotona konetta kun kylppäri niin pieni: tarkoituksena on se kyllä sinne saada kunhan vaan isäni saa aikaiseksi ja tulee rakentamaan sinne lisä juttuja niin koneen saa paikalleen. Toistaiseksi siis näin...
Hannelen miehelle onnitteluja, viettäkäähän mukavaa synttäripäivää :)
Mä täällä kauhulla oottelen menkkojen alkua... tänään pitäs alkaa jos ois alkaakseen... vielä ei näy eikä kuulu: huh huh... pelottaa kyllä niin pirusti!! Oisha se aika huikea ajatus että ekalla yrityksellä vauva sais alkunsa: ja sitten on vielä monta mutkaa siihen että sen saa omaan syliin...
Oon mukamas aina ajatellu kaiken valmiiksi vauvaa varten mutta nyt tuntuu että mitään ei ookkaan valmiina! Miehelle eilen sanoin kun reissaa usein venäjällä että sieltähän sitten vois käydä kattomassa vaunut jos vauva on tuloillaan: maksaiskohan ne emmaljungat vähemmän siellä? oli että niin voiskin: sitten vähän kauhuissaan että yksinko ne joutuu hankkimaan? mullakun ei oo viisumia!! No ehkä täällä voidaan miettiä malli/väri valmiiksi niin mies voi sitten ettiä reissuillaan... Mitähän muuta sieltä sais halvalla??? onko kellään kokemusta/tietoa????
Ensimmäisen vauvan kuumeilu on sitä kuumeilua tuntemattomasta, mutta toista, kolmatta jne kuumeillessa tietää mitä tuleman pitää, ja elämähän on aina täynnä yllätyksiä... Varmaan kuitenkaan ne olemassaolevat pienokaiset ei muuta naisen kaipuuta raskauteen/äidiksi. Siinä ei paljon anoppien mutinat auta jos lisää lapsenlapsia tulee maailmaan... Toivotaan miehen käännyttäjille onnea!!!
Nyt taidan jatkaa touhuja ja joskus uppoutua lukemaan noita hehtaaripinoja... en oo oikein ajatuksella niitä kerenny lukemaan! mutta ehkä pysyn mukana jutuissa vielä!!! :)
Mukavaa viikonloppua kaikille!!!
Moikka!
Mun serkku osti vaunut jostain päin venäjää ja ne makso suunnilleen puolet siitä mitä ne suomessa maksaa. Siis ihan emmaljungan vaunut.
Oli eilen seksiä...ja ei ollut kumia...just kävin kattoo ovislaskurista ett eilen tai tänään on sit ovulaatio!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
nyt jänskättää...voisko ekalla kerrralla tärpätä, hui!!
Golda kp 17/31...
Jotain muutakin piti kommentoida mut en muista enää, oon sekaisin =)
siis on mulla elämä, oikeesti..
Tultiin täs illalla miehen sukulaisen synttäreiltä ja siel oli semmonen pari vuotias pikkupoika. On ne leikki-ikäsetkin aika jänskiä, ainakin tommosina pieninä annoksina :) Niitteen kans voi jo puuhailla jotain ja ne on kiinnostunu ympäristöstään, joskus varmaan liikaakin..
En ollut siis LUMIINA töissä enää viime yönä, vapailla nyt. Siis minkäslaisia työputkia sä teet? Muistanko väärin, vai luinko jostain, että olit päivävuorossa kans öiden välissä? Sähän työmyyrä oot!
Golda: Hui! Ilman ehkäsyä oviksen aikaan? Kerroitko miehelle? Mitäs jos tärppäiskin.. *salassa peukut pystyssä ;)
Eipä muuta mielessä nyt, viikonlopun jatkoa kaikille!
ottanut sen tyylin, ett jos ilman kumia haluaa niin sit saa ja nautin niistä harvoista hetkistä...iso =) kyllä hän yleensä taitaa olla melko perillä noista kuukautisista ett tyyliin tietää että pari viikkoahan sit sulla ne alko ja sillai. En tiiä mikä hetkellinen mielenhäiriö sit nyt tuli kun ei ruvennut rapistelemaan kumin kans...
vielä se lisätä ett kyllä oikeesti nyt rupes itteenikin jännittämään....mut en kyllä jaksaa uskoa, ett olisin niin hedelmällinen ett kerrasta tärppäis. huomenna aamuvuoro, ei jaksais...sit päivällä äitin synttärit
hyvät illanjatkot, mä jatkan täällä hämillään hymyilemistä...
[color=darkviolet]Synttärit on menny hyvin, kerroin onnittelut Miitsu ja Luna. Aamu oli lähes täydellinen, keitin kahvit, annoin lahjat, ym ym... Mutta sitten soitti yks kaveri jonka vaimo on raskaana viikkoja 35. Mää masennuin ihan täysin enkä saanut enää koottua itseäni... Täälä on siis käyty taas kurjia keskusteluja ja ei todellkaan itketty riemusta! No mutta hengissä ollaan edelleen, en tiä miten jaksan, tai miten mies jaksaa. Meillä kun on kuulemma painostava ilmapiiri vaikka en miestä enää oo asian tiimoilta painostanutkaan...
Hyvä Golda! Toivossa on hyvä elää...
Nyt iltaa myöten on vähä mieli parantunut, ja aloin kutomaan töppösiä tuolle kaverin tulevalle vauvalle. Teen violetistä, kun semmosta lankaa sattu olemaan, joten ei auta ku toivoa että niille tulis tyttö!
[color=maroon][b]Golda:[/b] WOW! Miehelläs tais tulla ajatuskatko vähäksi aikaa kun ilman kumia seikkaili tai sitten se on vähän heltynyt vauvapuuhiin! Joko tai, niin toivotaan et tärppää, salaa siis toivon ;)
[b]Hannele:[/b] En herännyt potkuihin, vaan ihan itse heräsin. Heti tietty ihmettelin miksei tyyppi tänään herättänyt ja sieltähän ne potkut alkoivat sitten tulla. Sängyssä makoilin tovin niitä kuulostellessa. On ne aina niin ihmeellisiä, vaikka niitä on jo jonkun aikaa tullut. Mies teki sitten aamupalaa meille, tosin jouduin vähän pyyteleen :)
Mä alotin tänään kutomaan kolmansia villasukkia. Tein siis veljelle joulupakettiin ja itselle. Nyt oli tarkotus alkaa tehtaileen äipälle lapasia pakettiin, mutta tiedustelun jälkeen villasukat kuulemma tulisivat tarpeeseen. Vauvan vaatteet on nyt ollu vähän taka-alalla, mutta ne tossukat ainakin vielä teen.
Yöllä heräsin muuten taas inhottavaan suonenvetoon :/ Ai että ne sattuu! Varsinkin jos molemmista jaloista vetää samaan aikaan! Tää on ihan raskausvaiva, ei mulla ennen tällasta oo ollu. Äskenkin kieriskelin tovin olohuoneen lattialla kun taas alko vetämään. Inhottava vaiva etten paremmin sano.
Vauva möyryää taas mahassa :))) JJ rv 22+4
Tuli mieleen tosta kun on ollut puhetta ettei aina ole niin helppoa iloita jonkun kaverin tai sukulaisen raskaudesta. Mun yks parhaista kavereista ei ole sanallakaan kommentoinut mun raskautta. Ei onnitellut eikä edes mailia lähettänyt... vähän olen suruissaan. Mutta pitänee ymmrätää, voihan olla että hän kärsii vauvakuumeesta yksin tms.
Inhottavaa ajatella jos tämä on nyt syy ettei enää olla väleissä...
Voi itku! Onko sulla ollut jo pitkään noin voimakas vauvakuume? Ymmärrän mitä pääsisisällä liikkuu, olemmehan kaikki samalla foorumilla...
Tuntuu aina niin epäreilulta ja tuntuu, että kaikki voimat imetään pois, kun ainoa pieni asia jota toivoisi olisi lapsi. Minustakin se tuntuu monesti epäoikeudenmukaiselta, että meidän perheessä on miehellä sanavalta tällaisessa asiassa vaikka minä sen raskauden koen sitten läpi.
Mutta kaikkihan me varmasti toivomme, että hanke on yhteinen? ja yhdessä päätetty. Mäkin olen monesti " vahinkoa" miettinyt, mutta silti odotus siitä yhteisestä hankkeesta vie voiton.
Vitsi jos voisin jotenkin piristää sinua niin piristäisin! vaikka tällalailla sähköisesti *halaa* kanssasisarta. Mulla päivät menee nyt paremmin kun pahimman kuumeilun aikana... Olen salaa kokoajan valeraskaana ja omissa pikku haaveissani. Entiedä onko tämäkään sitten kovin normaalia, mutta musta tämä on hauskaa ja antaa mulle paremman mielen.
Millaisia keinoja sinä käytät saadaksesi mielesi paremmaksi?
Toiv. tää teksti ei sua ärsytä, siis ole sellaista plää plää... olen täällä hengessä mukana.
Menin sitten tänään viemään serkkupojan perheelle kakkua ja vauva lahjaa, kun eilen piti vauvan ja äidin päästä kotiin, mutta eivät ollu vieläkään päässeet, oli ilmennyt keltaisuutta. Jätettiin kakku sinne oottamaan ja samoin lahja ja käydään sitten ensi viikolla joku ilta. Oispa ollu niin ihana pitää sitä pikkuista sylissä. =)
No meillä taas aamulla hommailtiin aamulla ilman kumia, vaikka eihän ne varmat päivät nyt ookkaan, mutta silti oli kiva yllätys. Sen jälkeen sitten otin taas vauvan puheeksi ja mies vaan tuumasi että ei tehdä ja hymyili. Sanoin sille että haluat kuiteski mutta et halua myöntää ja tähän mies sanoi että ei sitä aleta tekemällä tekemään ja minä heti että entä jos tulee, niin sitten on kuulemma tullakseen. Pitää yrittää niitä hedelmällisimpiä päiviä laskea ja pitää niinä päivinä ihan matalaa profiilia ja olla innokas nuihin sänkyhommiin muinakin päivinä niin eiköhän se sieltä pian tule jos on siis tullakseen. =) Ilmeisesti minun ei siis tartte lähtä sitä pillerireseptiä hakemaan eikä kumipakettejakaan meille enää ilmesty. =)
Voi että tärppäis äkkiä, ellei oo jo tärpänny. ;) Tänäänki tässä iltasella on alamahaa vihlonut vähä niinku olis menkat alkamassa vaikka nehän pitäis vasta tuossa ensi viikon to-pe-la välillä alkaa. Oisivatko kenties joitain kiinnityskipuja tai vastaavia. =) Yritin sanoa miehelle että en halua sitä vauvaa loppuvuodelle vaan viimeistään elokuulle, kun meillä pojat on syntyny peräkkäisinä vuosina molemmat lokakuussa ja kuopus tyttö joulukuun lopussa niin nyt haluaisin sen kesävauvan.
Saapa nähdä miten meillä käy. Ehkä pitäis kotona olla tästä asiasta ihan hissukseen niin ehkä mies antaa helpommin ilman kumia.
[color=darkviolet]Kyllähän tuo sähköinen halauskin piristi... =o) Kyllähän minä tiiän että hengessä ollaan mukana, kun kaikki ollaan sama koettu, ainakin jossain vaiheessa... Meillä on mennyt nyt pari viikkoa huomattavasti paremmin ja nyt harmittaa kun paljastuikin että miehen mielestä ilmapiiri on painostava vaikken sitä ahisteliskaan aiheella. Minä kun luulin että tässä ollaan oikeasti " edistytty" .
Hankalan gallupin esitit. Pahimman tunneskaalan aikana lähen usein ulos, soitan jollekki tutulle tai istuskelen keinussa. Asiaa se ei auta yhtään, mutta kotonakin on niin vaikea olla. Tänään yritin myös sitä päiväkirjan kirjottamista, mutta ei sekään helpottanut. Nyt päiväkirjassa lukee " vihaan (miehen nimi), vihaan(raskaana olevan kaverin nimi) jne. Oikeastaan ainut millä mieli paranee on se että mies puhuu hellyyttäviä tästä vauva-aiheesta ja kun se ei useinkaan kovin herkästi puhu niin kriisit on sitten sen suuruisia... Paras on tietysti kun yrittää välttää pahan olon, ja se onkin onnistunut hienosti pari viime viikkoa vihjailemalla vähän " hellemmin" vauva-asiasta miehelle, neulomalla, palstailemalla, käymällä jumpassa. Niin joo, juuri sen takia meillä kuulemma onkin ilmipiiri ahistava, kun mies saa pelätä koko ajan sanojaan, ettei vaan sano mitään mistä pahotan mielen. Jostakin pitäis nyt saaha vahvempi mieli. Ja sekin ärsyttää kovasti kun mies aina sanoo ettei tuolle asialle voit muut tehä mitään paitsi minä itte jne. No mitäkähän mää voisin tehä että helpottas?!?
Hei, me käytiin tänään ulkona syömässä niin sielä ravintolassa näky lähemmäs kymmenen pientä... Mieskin tuumas että ne vainoaa sitä... Mua ne on vainonnu jo pitemmän aikaa, kumpa se ymmärtäis senkin...
[color=salmon]Onko kaikki vielä nukkumassa tai aamuhommissa? Me herättiin ennen kymmentä ja aamupalat on syöty. Sain äsken riidankin aikaseksi ukon kanssa :/ Ei mitään sen kummempaa, tulipahan purettua paineita.
Tälle päivälle ei vielä ole suunitelmia. Yksi kaveri aiko tulla kylään, mutta en tiedä mihin aikaan. Taidan kutoa sukkia ja sitten jos vaikka jaksais siivoskella , ettei viikolla tarvitse. Pyykit taidankin laittaa heti pyörimään.
Rentouttavaa sunnuntaita kaikille. Toivottavasti Hannelella on parempi mieli tänään...?
[color=maroon]Nooh, kirjottelen yssiseen sitten tänne ;)
Oi että on pohkeet kipeenä suonenvedosta. Mies äsken hieroi, mutta en tiiä auttoko. Vieläkin pakottaa. Nyt pitää huomenna kiiruhtaa apteekkiin ja ostaa sitä magnesiumia. Sen kuulemma pitäs auttaa. Meillä ois kaapissa magnesiumia poreena, mutta sitä en viitsi ottaa, kun siinä on niitä s-alkusia makeutusaineita. Miten niin olen ylivarovainen ;) Siitäpä tulikin mieleen uus [color=crimson][b]G: Mitä ruoka-aineita/juomia + muita juttuja aiot välttää raskausaikanasi kokonaan tai ainakin osaksi?[/b]
[color=maroon]Samalla reissulla pitäs mennä sitten optikollekin :/ Hitto, en tykkää yhtään rillien ostosta! Ensinnäkin ihan sairaan kallista hommaa ja toisekseen en ole koskaan vielä löytänyt hyviä laseja. Aina pitänyt ottaa sellaset " ehkä nämä menettelee" . Huoh, pakko kuitenkin jo ostaa uudet koska ihan hajoamispisteessä on vanhat. [b]Mikähän ois hyvä ja edullinen silmälasiliike?[/b] Vinkkejä kaivataan :)
Nyt kaalilaatikon kimppuun *slurps* JJ 22+5
ps. Huomenna neuvola! :))))
[color=darkviolet][b]JennaJanette [/b]pitelee yksin pinoa pystyssä!
Tänään on ollut todellakin parempi, lyötiin kättä päälle että tänään ei tapella! Vietettiin 3,5 h Tietomaassa, leikittiin kuin lapset konsanaan. Rentouttavaa. Käytiin vielä tullessa syömässä roskaruokaa. Siinäpä se päivä on ollutkin. Nyt pitäis alkaa järjestelmään, kämppä on kuin pommin jäliltä!
Mitäs muuta piti kirjottaa. Minä en oo vielä perehtynyt yhtään tohon mitä pitäis erityisesti syyä ja mitä välttää raskausaikana. Mutta mies on " vaatinut" että minun pitäis alkaa syömään lihaa ennen raskautta. Ja aikani mietittyäni asiaa niin olen jopa lupautunut! Vaikka eihän tästä kovin paljon voi kummentua mutta jos vähän kuitenkin. Eilen se kysyikin että koska aion alottaa ja vastasin että keväällä sitten... Mutta nyt maistoin vähän kebabbia, yök! Jospa sitä jotakin oppis vielä syömään. Ainakin meinasin hirvenlihaa ja muuta riistaa alkaa syömään.
Ja nyt järjestelemään. Se kuuluu muuten niihin mun lempparikotitöihin!
[color=pink]Onpa hiljainen viikonloppu ollut Puolukoiden nipussa... en ilmeisesti ole ainoa jolla on ollut paljon puuhaa. Eilinen meni kokonaan veneiden kimpussa, tänään olin kaverin vauvan ristiäisissä. Ikävää ettei mies päässyt mukaan, oli töissä. Vauva on nimittäin niin suloinen että ehkä olis mieheenkin kuume iskenyt... mutta pitää viedä mies niille kylään (sitten kun Cuplatonia saa taas apteekista, on kuulemma loppu ja neiti on aika kiukkuinen ilmavaivojensa kanssa :-(
Anoppi on alkanut ihan tosissaan vihjailemaan lapsenlapsista... periaatteessa se ei mua haittaa, mutta mua pelottaa että mies vetää herneet nenään kun nyt on kaksi akkaa kimpussa eikä ainakaan suostu vauvantekoon.
Mä en ehkä oo ihan niin vauvahömppä, yritän olla ajattelematta liikaa koko asiaa. Kyllähän sitä tulee välillä laskeskeltua että koskas se syntyit jos nyt raskautuis, ja välillä mietin nimiä, mutta aika vähän oikeastaan. Nyt yritän hillitä juttujakin vähän enemmän kuin ennen, mies tuntuu olevan aika stressaantunut työ-ja raha-asioiden suhteen niin että en viitsi enä enempää ahdistaa. Onhan niitä pillereitäkin vielä kuukaudeksi, odottelen siihen saakka. Katsotaan lämpeääkö se ollenkaan jos oon kuukauden puhumatta vauvoista :-)
Taidanpa taas mennä sormikkaita neulomaan, alkaa olla aika kylmä aamuisin pyöräillessä, tarttis saada jo sormikkaat käyttöön!
Täällä on vietetty viikonloppua aika tavalliseen malliin. Mitään erikoista ei ole tapahtunut, vaikka onhan sekin jo mainitsemisen arvoinen asia, että mies on ollut kotona. Yhteiset viikonloput ovat nimittäin olleet tänä syksynä harvinaisia. Nyt olikin sitten tarkoitus tehdä kaikkea kivaa yhdessä, mutta emme ole sitten kuitenkaan tehneet eilistä lenkkiä lukuun ottamatta mitään.
Eilen saimme vähän riitaakin aikaiseksi. Onnnistuin pahoittamaan mieleni ihan pienestä, mutta kuitenkin minulle tärkeästä, asiasta. Olemme saaneet joskus leikkimielisenä lahjana kavereilta vauvoille tarkoitetun " pehmosoittorasian" (en oikein tiedä, miksi sitä pitäisi kutsua). Miehen mielestä se pitäisi antaa siskon vauvalle lahjaksi, koska meillä ei ole sille tarvetta. Minulle tuli kyllä vähän paha mieli, koska olin aina ajatellut, että se tulee sitten joskus meidän vauvalelmme. Nyt aloinkin sitten vain miettiä, että mies ajattelee tietenkin, ettei meillä tarvita koskaan tätä lelua tai mitään muitakana vauvatarvikkeita. Tiedä, että ylitulkitsin taas miehen sanoja, mutta se onkin yksi paha tapani. Ehkä miehenkin pitäisi kuitenkin vähän miettiä, ennen kuin sanoo jotain.
JennaJanette: Muistan kuulleeni tai lukeneeni, että raskausaikana ei kannata hankkia uusia silmälaseja (muistaakseni ei vielä imetysaikanakaan). Hormonitoiminnan muutokset muuttavat monilla odottajilla näköä melkoisesti. Siksi optikot suosittelevat lasien uusimisen siirtämistä raskauden jälkeiseen aikaan. Muuten saattaisi käydä niin, että joutuu lyhyen ajan sisällä hankkimaan useammat lasit. Minä olen käynyt Silmäasemalla, mutta varmasti muutkin paikat ovat hyviä. Minulla ei vain ole niistä omaa kokemusta.
Olenko muuten kertonut jo seuraavasta käsityöprojektistani? Minun pitäisi tehdä meidän perhene perinnekastepuku poikamaisemmaklsi siskon vauvaa varten. Aikaisemmin siinä on kastettu vain tyttöjä, koska sukuu ei ole pitkään aikaan syntynyt poikia. Sisko ei osaa tehdä puvulle mitään, joten hän antoi sen minun tehtäväkseni. Välillä tuntuu kyllä vähän ahdistavalta nähdä puku henkarissa naulakossa. Se muistuttaa jo liikaa vauvoista. Muuten meillä on nimittäin kaikki vauvatavarat piilossa jossain kaapissa.
Ensi viikolla voi olla taas vaikea päästä tänne, koska töitä pitäisi tehdä paljon. Onneksi sen jälkeen koittaakin jo pieni hengähdystauko, kun pääsen viettämään syyslomaa.
[color=darkviolet]Minunki piti [b]JennaJanettelle[/b] kommentoida tuosta lasien ostamisesta. Viimeksi kun näöntarkastuksessa ja oli vuodessa huonontunut tosi paljon, että ihmettelin itsekin ääneen, niin näöntarkastaja kysyi että oletko raskaana tai imetätkö? Se voi vaikuttaa näköön... Kumpa oisinkin ollut...
Ja siitä tulikin jo mieleeni seuraava asia, nimittäin alkuvuonna (keväällä) aioin mennä silmäleikkaukseen, mutta sen jälkeen ei vuoteen sais tulla raskaaksi, muuten voi näkö taas huonontua. ja minä jätin sitten sen takia menemättä, mieskään ei puhunut mitään, kunnes sitten myöhemmin selvis että ihan hyvin olisin voinut mennä, kun vauvaa ei tule kuulumaan vielä pitkään aikaan... Mutta hyvä silti etten mennyt kun oli näkö huonontunut, vaikka on monta vuotta pysynyt samansa.
[color=darkviolet]Täällä on lahjat jaettu ja synttäripiirakkaa syöty... Eilen sain pitkästä aikaa käytyä jumpassa ja sitten vielä leivoin illalla! Hyvä minä!
[b]JennaJanette:[/b] Heräsitkö potkuihin tänään?
Minä sain eilen ne ihanat töppöset valmiiksi! Laitan tähän vielä linkin jos joltakin on mennyt ohi:
http://www.tkukoulu.fi/~oilaiho/tossut.html
Nyt synttärisankaria hellimään...