Ei vielä vuottakaan...
naimisissa ja mies käyttäytyy kuin mua ei oiskaan...
Olen päivät lasten kanssa kotona ja jotenkin sitä odottaa, että toinen huomiois sinutkin jotenkin. Laitan kuiten ruuat valmiiksi ja siivoan, pesen pyykit ja hoidan lapset, joten ei kai munkaan osa mikään tyhjänpäivänen ole, vaikka mies on tällä hetkellä se, joka ansiotyössä käy. (Minullakin on ihan vakinainen virka olemassa.)
Joskus mies menee aikaisin nukkumaan ja kääntää vain kylkeä kun menen nukkumaan. Sitten on myös sellaisia iltoja, jolloin mennään yhtäaikaa nukkumaan ja mies ei silloinkaan sano mitään. Ei edes vastaa jos sanon "hyvää yötä" :(
Sitten jos satun menemään halaamaan tms niin se on miehelle heti merkki siitä, että "jaaha, seksin aika" ja mua ällöttää koko homma jo nykyisin. Jos mulla sattuu oleen menkat tms niin ukko vetää käteen... ja yrittää vaatia mua vielä osallistumaan siihenkin. yäk
tiedättekö .. mä kadun tätä naimisiin menoa enemmän kuin mitään mun elämässä!
Kommentit (5)
nimim. kokemusta on. Pöllöimmille ukoille pitää loppujen lopuksi jo uhata avioerolla, asiallisesti. Siihenhän tuo johtaa joka tapauksessa, jos mies ei tajua arkeasi. Et sä tota kauaa jaksa
naimisissa ja mies käyttäytyy kuin mua ei oiskaan...
Olen päivät lasten kanssa kotona ja jotenkin sitä odottaa, että toinen huomiois sinutkin jotenkin. Laitan kuiten ruuat valmiiksi ja siivoan, pesen pyykit ja hoidan lapset, joten ei kai munkaan osa mikään tyhjänpäivänen ole, vaikka mies on tällä hetkellä se, joka ansiotyössä käy. (Minullakin on ihan vakinainen virka olemassa.)
Joskus mies menee aikaisin nukkumaan ja kääntää vain kylkeä kun menen nukkumaan. Sitten on myös sellaisia iltoja, jolloin mennään yhtäaikaa nukkumaan ja mies ei silloinkaan sano mitään. Ei edes vastaa jos sanon "hyvää yötä" :(
Sitten jos satun menemään halaamaan tms niin se on miehelle heti merkki siitä, että "jaaha, seksin aika" ja mua ällöttää koko homma jo nykyisin. Jos mulla sattuu oleen menkat tms niin ukko vetää käteen... ja yrittää vaatia mua vielä osallistumaan siihenkin. yäk
tiedättekö .. mä kadun tätä naimisiin menoa enemmän kuin mitään mun elämässä!
miten voi tulla muka yllätyksenä miehen kusipäisyys?
siitä oletteko naimisissa vai ette, vaan siitä että suhteenne on kriisissä (tai jotain oli pielessä alunperinkin?).
Me olemme naimisissa ja meillä on lapsi ja olemme hyvin onnellisia ja arvostamme ja rakastamme toisiamme vaikka elämä nyt työläämpää onkin.
Yritä puhua miehesi kanssa kun on rauhallinen hetki ja olette molemmat levänneitä, ettekä valmiiksi äkäisiä. Hae apua jos ei auta.
siitä kannattais aloittaa...