Kun mieli sanoo kyllä mutta kroppa toteaa että EI...
Onko kellään muulla tämmöistä käynyt? Että on ollut kiinnostunut jostakusta, tuntenut tyypin ehkä hyvinkin. Mentaalipuolella synkkaa, edetään säkenöivästä silmäpelistä ensimmäisiin kosketuksiin - ja siinä vaiheessa kroppa pistää hommalle jyrkän stopin. Ärhäkät inhonväreet juoksee pitkin kehoa, täysin yllättäen: mies on edelleen mielestäsi mukava, mutta pakko vaan jättää homma kesken. Jottei yrtsi lennä. Siinä vaiheessa peliä se ei oo enää tietenkään kovin reilua, kun mies on 'valmiina'... Tosi noloa!
Mulle näin on käynyt pariin kolmeenkin otteeseen. En osaa yhtään ennakoida, kenestä miehestä mun kroppa tykkää ja kenestä ei. Mulla ja mun kropalla tuntuu olevan välillä eri mieltymykset. Asia alkaa olla ajankohtainen, kun pitäisi pitkän suhteen jälkeen alkaa katsastaa uutta miestä. Arveluttaa, jännittää.
Kohtalotovereita? Voiko näin tyhmää ongelmaa olla kenelläkään muulla kuin mulla?
jos yrittää olla romanttisessa mielessä yhdessä. Olen kokenut samaa, mutta meistä tuli sen miehen kanssa lopulta hyviä kavereita juuri tuosta nimenomaisesta syystä. Mies oli tietysti alkuun loukkaantunut, mutta minkäs mahtaa.