Haluan vain syödä...

usein makaan sängyssä yöllä ja mietin vesi kielellä kaikkia herkkuja, kuten suklaamuffinsseja. Sairastahan tämä on..

Olin päättänyt hyväksyä itseni satakiloisena. Mutta sitten iski "valaistuminen". Aloimme miehn kanssa karppaamaan. Siihen loppui loputon tarve olla koko ajan syömässä. Painokin hiipii alaspäin kokolailla huomaamatta.

kun olin tajunnut ettei elämä ole elämisen arvoista. Elän syödäkseni.

Ruoka on suurin nautinto elämässäni. Rakastan kaikenlaista ruokaa ja syötävää, rakastan jääkaappikylmää kurkkua, rakastan mozarellabroileria, rakastan juustovoileipiä (kunnolla aitoa voita!), suklaata, jäätelöä, tuoreita porkkanoita... ah!



Enkä enää aio edes laihduttaa. Hoikkuuskaan ei ole niin ihanaa kuin syöminen (usein ja mielellään paljon). Liikuntaa harrastan, ettei ylipaino kävisi niin suureksi että terveydelle/liikkumiselle alkaisi olla haittaa.



Voisi kai sitä olla vielä huonompikin "addiktio", jos olisi vaikka juoppo tai tupakoisi tai harrastaisi uhkapelejä tms.

Mä vaihdoin ruuan seksiin. Nyt vituttaa kokoajan kun seksiä ei saa ja ruokaa on jääkaapissa :(

No eikö ruoka ole hyvää kun sitä syö pieniä määriä? Eihän se maku muutu sen lautaskoon myötä suuntaan eikä toiseen?



Se on ihan täyttä totta että elämässä on vain muutama oikea nautinto ja ruoka/syöminen on yksi niistä

No eikö ruoka ole hyvää kun sitä syö pieniä määriä? Eihän se maku muutu sen lautaskoon myötä suuntaan eikä toiseen?

Se on ihan täyttä totta että elämässä on vain muutama oikea nautinto ja ruoka/syöminen on yksi niistä

Tuntuu tosi surkealta, jos vaikka leikkaa ihanaa jäätelöä sellaisen 1,5 cm levyisen palan, ja syö vain sen. Säälittävä määrä. Ei siitä ehdi edes nauttia (vaikken hotkikaan!) Vaan pitää saada enemmän, lisää, niin että voi pitkään, pitkään, pitkään nautiskella mausta, rakenteesta, syömisestä... :)

"tyhjän" tunteeseen, eli nälkään ilman nälän tunnetta. Kun tarpeeksi pitkälle treenaa niin ei ole nälkä, olo on ainoastaan tyhjä.

Jos terveys ja ulkonäkö eivät olisi esteenä niin söisin oikeasti aina. Heräisin varmaan yölläkin syömään, ainakin lomilla. Syöminen on ihanaa, parasta mitä tiedän. Voisin vaikka nukkua pehmoisella hampurilaispedillä...



Olen myös joskus ajatellut että on käsittämätöntä miten kukaan voi tehdä itsemurhan esim. ampumalla itsensä tai vetämällä lääkkeitä, kun periaatteessa saman lopputuloksen saisi aikaiseksi (jos siis todella haluaisi kuolla, mitä minä ainakaan en halua) syömällä koko ajan joka päivä muutaman vuoden. Pumppu pettäisi sitten joskus parin-kolmensadan kilon jälkeen, mutta sitähän siinä olisi alunperinkin tavoitellut, ja metodi olisi paljon hauskempi.



Oikeasti yritän hillitä syömistäni ja keskittyä siihen että syön vain sellaista mikä tuottaa mulle suurta nautintoa. Jos esim. olen syömässä juustoa ja pysähdyn kysymään itseltäni että "onko tämä juusto tosi hyvää", vastauksen on oltava että kyllä se juusto on todella hyvää, tai muuten lopetan heti.



Pudotettavaa olisi kymmenisen kiloa, mutta rakastan ruokaa liian paljon että pystyisin mihinkään oikeaan dieettiin.

Se että  koko ajan on nälkä, on elimistön yritys ilmoittaa  että on puute jostain  tietystä vitamiinista, broteiinista (harvemmin)tai  sokereista. Valiteettavasti olemme ruuan suhteen pimeällä keskiajalla ja syömme sitä mitä on saatavilla emme suinkaan sitä mitä elimistömme juuri sillä hetekellä  tarvitsee. Lisäksi aivoillamme on mainio keino huijata meitä. Piilomanipulointi ja aivopesu (mainonta ja kaikenlaiset terveyteen vetoavat artikkelit )  saavat meidät  luulemaan että tarvitsemme juuri sitä mistä "pysyy terveenä" tai jopa paranee tai mistä tulee hyvä olo. Olemme muka älykkäitä kun meillä on tietotekniikka, mutta monen muun asian suhteen olemme  vain ja ainoastaan hyödykkeitä joitten kautta raha virtaa kauppiaille, valmistajille ja väliportaille. Kukaan ei oikeasti välitä meidän terveydestämme. Siis ei kukaan eikä mikään! terveydenhoito mukaanluettuna.  Ainoa joka meistä välittää olemme me itse eli se kokonaisuus mikä on elettäväksemme annettu. Mikään tekniikka ei  rekisteröi elimistömme   todellisia tarpeita ( liikasaanti mukaanlukien), niin että voisimme pitää elimistömme tasapainossa. Terve sielu terveessä ruumiissa.  

Joo broteiinei vaan sullekkin lisää..