Lue keskustelun säännöt.
Ne joilta on kuollut joskus lemmikki, käykääpä katsomassa tämä!
Kommentit (21)
mutta lopussa istuin liikuttuneena kyynel silmäkulmassa. Tuli mieleen oma koira, jota en ole muistanutkaan pitkään aikaan. Nyt tuli ikävä. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi kävi tuossa pyytämässä anteeksi, kun luuli, että oli tehnyt jotakin pahaa kun itken...
tässä kyyneleet vain valuvat ja onneksi lapsi nukkuu. Meillä ei lemmikkejä, mutta hyvin eläinrakkaita ollaan. Varmaan tämän vuoksi pelottaa ottaakaan, kun on joskus joutunut luopumaan.
Äänet pitäis sit olla koneessa päällä, muuten ei niin hyvä...
Vieläkin itken... en voi kuvitella sitä tuskaa, kun meidän koiravanhus lähtee Sateenkaarisillalle... onneksi kaksi hauvaa jää vielä meidän seuraksi!!!
Kiitos AP linkistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tänään on sanut vollottaa! Ensin ne odotuspalstan runot ja sitten tämä! NYYH!
Minullakin on yksi koira siellä, ja rakas kissani :`(((
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kestä ajatusta, että jonain päivänä eläinlapseni jättävät minut.
päivä päivältä, piti laittaa suosikkeihin, jotta voin käydä sivuilla tarvittaessa tulevaisuudessakin :o/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha kunnon koirien ja kissojen taivas kuulostaa kivemmalta kuin joku keksimällä keksitty sateenkaarisilta, hohhoi...
Lohduttava ajatuksena et ne rakkaat karvakasat saa vielä nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näppäimistö märkänä. Taidan mennä rutistamaan tuota meidän hauvaa, kun nykyään vauva on vienyt siltä huomion.
... toi nyt kun olen koko aamun itkenyt kun kissa on laatikossa autotallissa hautausta odottamassa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
katsoin sen ja ei voinu muuta kun itkee.mulla oli mäyräkoira mikä pari vuotta sitten kuoli.
Mulla kaksi koiraa kuollut. Yksi on vielä kotona, toivottavasti pitkään. Ikää vasta neljä vuotta.
" Minä katsoin sinua pitkään ja hellästi silittelin, ja mietin lieköhän ketkään silmin niin viisahin minulle katsetta luoneet, hellyyttä hellempää, tai ystävyyttä suoneet mi aina ymmärtää?
Sinä teit sen joka hetki, minunlaistani palvoit ain, ja nyt kun päättyy yhteinen retki, sinä katsot, katsot vain, mutta sylissäni vielä sinä nuolet kädenselkää, ja minä tiedän, että et siellä metsänpeitossa peikkoja pelkää.
Sillä sinne sinut kannan alle turpeen nukkumaan, mutta vielä hetken verran sun sydämes, sykintää tahdon kuunnella tämän kerran, niin hyvää ja elävää.
Mä en usko tarua ollenkaan, etteikö eläinten taivasta oisi, nehän aina antavat parastaan eikä kelleen murhetta soisi, ja jos sieluista sitten puhutaan miten Luoja niin unohtaisi, ihan itseluomilta luoduiltaan? ei niin hän tehdä saisi.
Ennenkuin silmät sammuivat minä kerroin oravista, joita eläinten taivaassa haukkua saa ihan kaikista puiston puista ja sitten se vaipui, vaipui vain ja kuono kylmeni kokonaan, sitä pitelin vieläkin polvellain ja tietenkin myös, sitä sieluaan." (ote runosta Surullinen Päivä, Inkeri Rajala)
Ja yleensä ei mikään netissä saa mua itkemään.. Tuli mieleen kaksi rakasta edesmennyttä kissaani ja koira, joka on yhä elossa mutta jolla oli kasvain eikä ole varmuutta saatiinko se kokonaan poistettua :´(
Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.
Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa; loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi, juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä. On vain yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen. Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen innokas ruumis värisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon.
Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte, te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa. Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...