Lopettakaa läskit selityksenne ja säälinkerjuu!

Kauheen läskejä selityksiä!

tällä palstalla myös sen sävyn, että läskeille saa sanoa mitä vaan, ja läskien ongelmia ei tarvitse ymmärtää, koska läski on vain läski, ja läskin saa pois laihduttamalla - yksinkertaista.



Ja ennen kuin täälä aletaan puhua kalikan kalahtamisesta ja muusta sensellaisesta, niin todettakoon nyt sitten, että itse en ole ylipainoinen. Sen sijaan suvussani on paljon ylipainoisia ihmisiä, joten tiedän, millaisten ongelmien kanssa ylipainoinen saattaa painia. Toisilla kyse voi olla syömishäiriöstäkin, mitä monet ei tule ajatelleeksi, koska syömishäiriöstä tulee ensiksi mieleen riutuva anorektikko. Ja niille, joille syömishäiriöt eivät ole tuttuja, tiedoksi: syömishäiriöt paranevat usein todella huonosti ja hitaasti.

Ja todettakoon sitten tähänkin, että itse olen entinen läski, mutten koskaan selitellyt mitään, vaan yksinkertaisesti tiesin että syön liikaa kulutukseeni nähden. Nyt olen päässyt juuri normaalipainon ylärajalle, eikä se loppujen lopuksi niin vaikeaa ollut.

Siskoni yrittää myös laihduttaa, heikoin tuloksin. Hän selittelee myös ihme juttuja miksei onnistu, eikä itse ilmeisesti tajua/näe, että syy siihen ettei laihdu, on se, että käyttää alkoholia lähes joka vkonloppu, jonka aikana sitten mässäilee myös. Ei siinä sitten auta viikon nälkäkuurit, jos laihduttelee viikonlopun syömisiä taas seuraavan viikon.

Te läskienvihaajat AINA aloitatte ihmettelemällä suureen ääneen, miten ihmeessä joku voi lihoa jopa monta kiloa, ettekä sitten kelpuuta mitään muita vastauksia kuin että ne ovat kaikki tekosyitä. Jokaisella lihomisella on oma taustansa ja jos te laardifoobikot ette niitä hyväksy niin sehän ei kerro mistään muusta kuin teidän vajavaisuudesteanne.



Menkää pro-ana-sivuille pätemään, kuinka juoksette joka aamu puolimaratonin ja syötte viinirypäleen päivässä.

mikä hauskinta, aina sille vaan ei yksinkertaisesti voi mitään!

Kolmen ensimmäisen lapsen jälkeen kaikki ok, neljäs syntyi ja voi jösses mikä vatsanahka! siis huh. muuten suht normipainoinen olen, mutta nahkaa kuulkaas riittää. sitä saa vaikka keriä, tai siitä voi levittämällä saada lentokentän.

mut se, miten siitä pääsis eroon... ??

Mä olen ap:n kanssa samaa mieltä.

Ja entinen läski itsekin. Enkä koskaan ole selitellyt mitään painavista luista, geeneistä, hitaasta aineenvaihdunnasta, lääkityksestä tai nopeasti täyttyvistä rasvasoluista :D

Myönsin rehellisesti syöväni liikaa ja liian usein, vääränlaista ruokaa ja liikaa epäterveellisiä herkkuja sekä alkoholia.

Nyt olen normaalipainossa ollut jo kauan eikä ole vaikeaa.

Itse lihoin 20kg ollessani todella pahasti masentunut. En ole koskaan väittänyt olevani suuriluinen tai helposti lihoava. Minulla vain oli henkisesti niin helvetin raskas elämänvaihe että täytyi löytää pieniäkin tukia jaksaa seuraavaan päivään. Jos levyllinen suklaata piristi niin söin sen. Mässäsin, tiesin sen lihottavan mutta en yksinkertaisesti jaksanut välittää. Saatoin myös olla ihan hyvin viikon ilman suihkua tai hampaiden pesua, olin henkisesti niin loppu ettei pätkääkään kiinnostanut mitä muut minusta ajattelivat.



Vastaavasti lukioikäisenä reagoin masennukseen päätymällä 42/168 mittoihin. Olo oli silloin niin kuollut ja jokainen flunssa tarttui ja kaatoi sänkyyn, että luojan kiitos nyt jälkimmäisellä masennusjaksolla lihoin enkä laihtunut. Olin ruma mutta fyysisesti terve enkä sairastanut kertaakaan koko vuoden aikana.



Nyt on pää hiukan paremmin kunnossa ja paino normaalimitoissa. Painonhallintaongelmat ovat aika usein yhteyksissä mielenterveyteen, ei niinkään peruslaiskuuteen.

ja painaa 51 kiloa ja myös aikanaan laihduttanut, 17 kiloa. Ei ole kilot tulleet takaisin mutta varmaan tulisivat, jos söisin samalla tavalla kuin lihotessani.



Joten ei pelota 50-vuotispäiväkään sen puoleen.

juu,suurin osa näistä mollajista tuntuu olevan näitä jo laihduttaneita läskejä....tais laihdutuksen myötä häipyä myös ne viimeiset aivosolutkin.

että en ole liikkunut juuri yhtään. Kiirettä lasten kesämenojen kanssa, yrittäjämies aina töissä.... Autossa istunut tän ajan, syönyt silti kuten tavallisesti. +5 kg kahdessa viikossa. Ja tämä On tosi. Että jos ihmettelette, miten joku _voi_ lihoa 20kg muutamassa vuodessa... eipä tee tiukkaakaan.



Nyt kun tästä taas lähden säännöllisemmin lenkille, niin eiköhän nuo pikaextrat putoa, mutta se ikiläski onkin tiukemmassa..



t: 110kg tänään.

Lisäksi helvetin aggressiivinen sävy, johtuu kait katkeruudesta ja kateudesta niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat ymmärtäneet ruuan ja syömisen tarkoituksen oikein.

Kukahan tässä on aggressiivinen?

t. BMI21

kiloja on ylimääräisenä noin 10 kg. Harmittaa! Vauva nyt 6kk.



Vielä enemmän harmittaa kun ympärillä olevat ihmiset puhuvat painostaan ja ulkonäöstään ja kommentoivat jotenkin kummasti omaa nyjkyistä olemustani. En selittele mitään. Harmittaa vain.



Liikun, lenkkeilen ja käyn jumpassa, mutta ei lähde ei. Syön noin 1500 kcal päivässä, imetän.



Ihan oikeasti, voisivatko ne normaalipainoiset pitää joskus suunsa kiinni?!

ja moni loukkaa aivan aiheettomasti jo valmiiksi masennuksesta kärsivää ihmistä kun sekaantuu hänen ulkonäköönsä kertomalla että läski syö liikaa, on laiska, tyhmä ja sääliä kerjäävä.

Kuitenkin painokeskustelut lähtevät hyvin harvoin liikkelle siitä lihavasta. Niin sairaan laihana kuin hiukan lihavana kartoin huolella kaikkea ulkonäkööni tulevaa huomiota ja puheenaiheita jotka saattaisivat johtaa ulkonäköön. Mikä ihmisiä vaivaa kun täytyy päästä heti kertomaan toiselle miten tämän kuuluisi elää ja kuinka hoitaa asiansa?! Vaikkei kenenkään toisen elämästä voi oikeasti tietää yhtään mitään.

Näin normaalipainoisena ei tulisi mieleenikään jaella neuvoja luuviuluille tai lihaville. Saati lähteä oikein haukku asenteella liikkeelle. Ei ole minun asiani arvostella heitä, kuten ei ap:n asia hyökätä noin aggressiivisella aloituksella tuntemattomia kohtaan.

useammankin viestin tähän ketjuun, ja hän kirjoittaa todellakin asiaa. Nostan hattua.

kuin vittumainen.

ei sellaista ötökkää olekkaan joka ei laihtuisi syödessään vähemmän kuin kuluttaa! Järki käteen. Tarkista ruokavaliosi! voi olla, että syöt vain vääriä ruokia. Koita karppaamista. Tai jos liha tekee pahaa ja se turvottaa, jätä ne pois ja vaihda soijaan. Syö useammin!



Keksein minäkin vaikka mitä selityksiä ylipainolleni, ja ei lähtenyt vaikka mukamas kuinka liikuin ja söin vähän. Kunnes lopetin selittelyn ja muutin ruokavaliotani, muutin elämäntapojani. 15 kiloa karisi ilman jumppakerran jumppakertaa ihan perus elämisellä kun vain syö oikein.



Tarkoitus ei nyt ole latistaa vaan valaa uskoa. Ylipainosta pääsee kyllä eroon. Ei sellaista rasvaa olekkaan jota ei saisi kulutettua. Tsemppiä.

Nro 9: Sä kuitenkin myönnät että lihoit koska söit liikaa esim suklaata.

Sitähän ap juuri ajoi takaa ettei selitellä millään älyttömillä rasvasoluhöpinöillä.

Siksihän minäkin lihoin, söin liikaa herkkuja kun ne helpottivat muka oloa kun olin surullinen.

Nyt tajuan että liikunnasta saa monin verroin paremman olon kuin mässäilystä.

Nro 9: Sä kuitenkin myönnät että lihoit koska söit liikaa esim suklaata.

Sitähän ap juuri ajoi takaa ettei selitellä millään älyttömillä rasvasoluhöpinöillä.

Siksihän minäkin lihoin, söin liikaa herkkuja kun ne helpottivat muka oloa kun olin surullinen.

Nyt tajuan että liikunnasta saa monin verroin paremman olon kuin mässäilystä.

Enhän kieltänytkään sitä. Ap vain hyökkäsi niin aggressiivisesti sääliä kerjäävien rasvasoluhöpöttäjien kimppuun että oli pakko vastata. Syömishäiriö on mielenterveysongelma ja voi ilmetä yhtä hyvin sairaana lihoamisena kuin laihtumisena. Minä olen kokenut molemmat. En silti ole koskaan kerjännyt sääliä lihoamiseni vuoksi tai syyttänyt siitä ketään tai mitään muuta kuin omaa syömistäni. Aika harva oikeasti lähtee selittelemään lihoamistaan ellei ole saanut ensin hyökkäystä joltain joka haukkuu läskiksi tai kyselee miten toinen on voinut lihota niin pahasti. Puolustautumista älyttömään hyökkäykseen, ei todellista kuvitelmaa siitä että lihoaisi jotenkin salamyhkäisesti nukkuessaan.

ps. Enkä päässyt lenkille, koska en uskaltanut ylittää siltoja koska pelkäsin työntäväni vaunut lapsineen sillalta alas liikenteen sekaan tai jokeen. Eikä paljoa minnekään päässyt ilman sillanylitystä. Olin ihan tosissani aivan sekaisin. Siinä vaiheessa oli jokin 20kilon lihoaminen pikkuseikka.

Sitä taas monet eivät tajua, lihoaminen voi olla todellisten ongelmien joukossa täysin sivuseikka. Oliko sinulla sitten kovastikin surua jos olo lenkillä parani?

Ei mun olo pelkällä lenkkeilyllä parantunut todellakaan.

Eikä mulla mitään sairautta ole diagnosoitu mutta kesti kauan päästä yli miehestä joka jätti mut. Ensin hoidin oloani syömällä ja juomalla kaikkea mahdollista ja pikkuhiljaa pääsin jaloilleni jolloin pystyin lopettamaan mässäilyn ja sen jälkeen pikkuhiljaa aloin liikkumaan.

Mutta tämä ei ollutkaan ketjun pointti vaan se että kyllä yhä moni ihminen keksii omalle ylipainolleen kaikenlaisia tekosyitä.

Koska pidän ruoasta ja inhoan liikuntaa. En selittele mitään rasvasoluhöpinöitä. Olen parhaimmillani laihduttanut 20kg, mutta itsekuri ei riittänyt sen pitämiseen, joten pikkuhiljaa paino kertyi takaisin. Minun suurin syntini on jäätelö, sitä on syötävä vähintään kaksi kertaa viikko ja paljon.

ja moni loukkaa aivan aiheettomasti jo valmiiksi masennuksesta kärsivää ihmistä kun sekaantuu hänen ulkonäköönsä kertomalla että läski syö liikaa, on laiska, tyhmä ja sääliä kerjäävä.



Kuitenkin painokeskustelut lähtevät hyvin harvoin liikkelle siitä lihavasta. Niin sairaan laihana kuin hiukan lihavana kartoin huolella kaikkea ulkonäkööni tulevaa huomiota ja puheenaiheita jotka saattaisivat johtaa ulkonäköön. Mikä ihmisiä vaivaa kun täytyy päästä heti kertomaan toiselle miten tämän kuuluisi elää ja kuinka hoitaa asiansa?! Vaikkei kenenkään toisen elämästä voi oikeasti tietää yhtään mitään.



Näin normaalipainoisena ei tulisi mieleenikään jaella neuvoja luuviuluille tai lihaville. Saati lähteä oikein haukku asenteella liikkeelle. Ei ole minun asiani arvostella heitä, kuten ei ap:n asia hyökätä noin aggressiivisella aloituksella tuntemattomia kohtaan.