Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kauhea ulkoilulenkki: vieras lapsi hyökkäsi koiran kimppuun
16.06.2010 |
Tämä tapahtui siis muutama päivä sitten PK-seudulla, silti vieläkin nostaa verenpainetta.
Olimme terrierikokoisen koiramme kanssa ulkoilemassa: mukana tällä kertaa siis mies, minä ja koiramme, lapset olivat anoppilassa käymässä. Koira on lenkeillä leppoisa ja jo aikuisena uroksena keskittyykin enemmän haistelemiseen kuin muiden ulkoilijoiden tuijottamiseen tai riehumiseen. Lapsiin on kotonamme luonnollisesti tottunut, mutta ehkä aina hieman aluksi väistää, tarkkailee taustalta tilannetta ja tulee lähelle tuttavuutta tekemään vasta hetkisen tuumattuaan.
No, kaikki sujui totuttuun tapaan, kunnes näin ilmeisesti lähistöllä asuvan naisen lähestyvän lastenvaunuja työntäen ja arviolta n. 3-4 vuotiaan lapsen juoksevan ja ryntäilevän täysin vailla kontrollia sellainen reilu puolimetrinen paksu oksan karahka kädessään. Jotenkin vaistosin heti, että tässä voi pahimmassa tapauksessa olla aineksia ties minkälaiseen murhenäytelmään. Kääntyminen oli silti jo tuossa vaiheessa mahdotonta ja tutulla kotitiellä nyt en ajatellut siihen tarvettakaan olevan.
Vedin vastomaisesti koiran kuitenkin lyhyempään naruun ja asetuin kaikessa rauhassa piennarta haistelevan koiramme eteen. Ehdin jo ajatella, että huoleni oli turhaa, kunnes lapsi yht'äkkiä hyökkäsi sivusta koiran kimppuun karahkalla hakaten ja huitoen. Koira luonnollisesti säikähti ja yritti paeta, lapsi seurasi, minä yritin vetää koiraa lähelleni ja asettua lapsen eteen ottaakseni itse iskut vastaan. Ja lapsen äiti ei koko aikana tehnyt elettäkään saati sanonut lapselleen sanaakaan!
Tätä huitomista ja takaa-ajoa jatkui hetkisen kunnes mieheni lapsen äidin toimettomuuteen viimein turhauduttuaan tokaisi lapselle napakasti, mutta kuitenkin asiallisesti: "Nyt lopeta!" (ja tämä on suora lainaus). Noh, tämähän sai myös lapsen äidin viimein "heräämään". Aiemmin tyhjänpanttina töllistellyt äiti jätti lastenvaunut kuin salaman iskusta ja vihdoin riensi ryntäilevän lapsensa luo. Mutta ainoastaan panettelemaan meitä ja erityisesti miestäni! Vain joitakin hänen lausahduksistaan: "Kyllä minä kuule itse kasvatan oman lapseni", "Minun lapseni kasvatukseen ei teidän tarvitse puuttua". Ja kaikista paksuin oli heitto: "Kyllä te ymmärrätte sitten kunhan teillä joskus on omia lapsia". Ahaa?! Ymmärrämme mitä? Sitä että lapsi saa kohdistaa aggressionsa viattomaan luontokappaleeseen sydämensä kyllyydestä ilman että aikuisen siihen tarvitsee puuttua? Voi mamma parka, eipä tainnut sitä paitsi tietää, että meillä muuten on jo lapsia.
Äitinä en voi käsittää tällaista. En silti viitsinyt jäädä selvittelemään omaa perhestatustani tuolle mielipuolelle ja hänen lapselleen. Jotenkin koko tilanne oli ihan ällistyttävä ja absurdi: äiti ei saa koiraamme pahoinpitelevää lastaan kuriin ja meidän siihen (hänen reaktioitaan hetkisen odotettuamme) puuttuessa, suuttuukin meille? Jos omat lapseni tekisivät jotakin yhtä kauheaa, olisin enemmän kuin hyvilläni siitä, että joku aikuinen siihen asiallisesti puuttuisi hyvän sään aikaan, varsinkin jos itse olisin siihen totaalisen kykenemätön kuten tämä nainen oli.
Opetattehan siis hyvät mammat lapsenne kohtaamaan ja myös kohtelemaan eläimiä oikein ja arvostuksella! Jonkinlaista empatiakykyä kannattaa lapsessa kasvattaa jo alusta alkaen ja yrittää aktiivisesti puuttua aggressiivisuuteen. Onni onnettomuudessa on, että koiramme näyttää toipuneen järkytyksestä aika hyvin, hieman lenkeillä vielä arastelee vastaantulevia. Taidan silti minä omistajana olla koiraa järkyttyneempi...
Kommentit (52)
pitänyt viedä saunan taakse ja nappi otsaan.
Miksi ihmeessä nykyään ei osata kasvattaa lapsia?
kepin kanssa kulkee, vain nappi otsaan. Nyt vasta huomaan koirien kanssa olevat ovat ihan sekopäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja äitinsä olisi saanut myös kuulla oman osansa. Vielä pahemmin, jos mieheni olisi ollut mukana.
Ymmärsinkö siis oikein, ettei AP ja hänen miehensä saanut suojeltua piskiänsä yhdeltä nelivuotiaalta???
Sen verran puolustelun makua, että näinköhän rakki on käynyt lapseen käsiksi...
Ei kukaan aikuinen käyttäydy noin, miten koiran omistaja käyttäyi. Pieni lapsi kulki kepin kanssa, koirahan on voinut hyökätä keppiä hakemaan. Eikös ne omistajat, visko niitä keppejä.
Ei kukaan aikuinen käyttäydy noin, miten koiran omistaja käyttäyi. Pieni lapsi kulki kepin kanssa, koirahan on voinut hyökätä keppiä hakemaan. Eikös ne omistajat, visko niitä keppejä.
Eivät kaikki koirat jahtaa keppejä ja kyllä varmaan suurin osa pelkää, jos jokus hyökkää kepin kanssa kohden.
Ja meillä ei ainakaan heitellä koiralle keppiä. Ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärsinkö siis oikein, ettei AP ja hänen miehensä saanut suojeltua piskiänsä yhdeltä nelivuotiaalta??? Sen verran puolustelun makua, että näinköhän rakki on käynyt lapseen käsiksi...
Asia todella oli näin kuten ymmärsit, tuntuu näin jälkeenpäin itsestänikin ihan uskomattomalta, ja aikaa meni ihan liian kauan ennen kuin tyhmyyttämme edes tajusimme puuttua asiaan. Tunnen varmasti ikuisesti huonoa omaatuntoa asiasta. Jotenkin sitä vain odotti lapsen äidin tekevän edes jotakin kieltämiseen viittavaa ja luonnostaanhan sitä varoo puuttumasta toisten kasvatukseen. Kun sitten vihdoin koiramme turvallisuuden nimissä mieheni yritti saada lasta lauseellaan pysähtymään, siitähän se sota sitten tuon lapsen äidin puolelta syttyikin.
Puolustelun makua, meiltä? En koe, että meillä olisi mitään puolusteltavaa. Tässä tapauksessa enemmänkin kadun asioita, joita jätin sanomatta ja tekemättä: en tehnyt tai sanonut niitä asioita joita olisi pitänyt oman jähmettymiseni vuoksi. Olisin suorastaan odottanut jonkunlaista selitystä tai perustelua tai jonkinlaista pahoittelua, mutta tärkeintä tälle naiselle oli se, ettei kukaan vaan kiellä hänen lastaan tai puutu hänen kasvatukseensa. Se nyt on hänelle ilmeisesti ihan sama, kuinka monta uhria (olivat ne sitten ihmisiä tai eläimiä) hänen jälkikasvunsa elämänsä aikana vielä murjoo. Pääasia ettei kukaan mene puuttumaan siihen.
Ihmisiä on helppo tässä asiassa syyttää. Koira on kuitenkin tapauksessa ainoa, joka ei tehnyt mitään väärää, säntäili ja yritti vaan paeta hädissään iskuja vastaanottaen. Vieläkin kauhukuva on silmissäni. :(
Ei kukaan aikuinen käyttäydy noin, miten koiran omistaja käyttäyi. Pieni lapsi kulki kepin kanssa, koirahan on voinut hyökätä keppiä hakemaan. Eikös ne omistajat, visko niitä keppejä.
Et selvästikään ole koiraihmisiä. Eivät kaikki koirat jahtaa keppejä ja kyllä varmaan suurin osa pelkää, jos jokus hyökkää kepin kanssa kohden. Ja meillä ei ainakaan heitellä koiralle keppiä. Ikinä.
Sama täällä. Keppiä ei heitellä, koska koiraa ne eivät vaan kiinnosta. Eivätkä ole koskaan kiinnostaneet. Nytkin vain haisteli omissa oloissaan pientareen tuoksuja, kun yht'äkkiä alkoi iskuja sadella. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmiset oikein antavat kohdella itseään? Lapselta olisin ottanut kepin pois ja heittänyt kauas pois. Äitiä kaksin käsin kauluksesta kiinni ja sanonut muutaman valitun sanan hyvin kovalla äänellä hyvin läheltä.
Tasan kerran sanonut lapselle ystävällisesti, toisen kerran tiukasti, ja sen jälkeen repässyt sen kepin niin, että olisi varmasti tiennyt tekevänsä väärin, säikäyttänyt lapsen vielä kunnolla, ja sen jälkeen huutanut sille äidin kuvatukselle todella suorat sanat, ja kertonut mitä tapahtuu sille ja pennullensa jos IKINÄ tekee toiste noin.
Mä siis olen lempeä kuin mikä kivoille ihmisille, mutta perkele tollaset pennut ja idioottivanhempansa saisi niin kuulla kunniansa.
yleensä on niin että koira hyökkää ihmisen kimppuun ja sen omistaja ei saa koiraansa hallintaan.
Erikoinen tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuvamasi tilanne lienee todella harvinainen, yleensä on niin että koira hyökkää ihmisen kimppuun ja sen omistaja ei saa koiraansa hallintaan. Erikoinen tapaus.
Itsekään en koskaan ole kuullut vastaavasta ja vaikea olisi ymmärtää, jos itse en olisi asiaa kokenut. Ja kaikki tapahtui vielä ihan kotimme lähellä, tutulla tiellä. Sen vuoksi äkillinen tilanne tuntui tapahtumishetkellään ihan uskomattomalta ja tuntuu sellaiselta vieläkin. Ovathan vieraat lapset tietysti aina arvaamattomia, mutta onhan se nyt eri asia sännätä halaamaan koiraa kuin alkaa lyömään sitä karahkalla takavasemmalta kimppuun hyökäten. Mistäköhän lapsiparka on oppinsa ammentanut? Ja asiaa vielä pahensi tuo äitinsä käytös ja asenne.
Sitä olen miettinyt, mikseivät vanhemmat opeta lapselleen tapoja, joilla eläintä tulisi lähestyä oikein? Pitäisihän sitä nyt osata ainakin kysyä koiranomistajalta lupaa, ihan jo lapsen turvallisuudenkin takia, ennen kuin mennään koiraan koskemaan. Itse en ainakaan päästäisi omia lapsiani suinpäin vierasta koiraa silittämään ennen kuin olen varmistanut omistajalta, että koiraa uskaltaa edes lähestyä. Ollaanko täällä "kaupungissa" ihan oikeasti vieraannuttu näin pahasti jo ihan peruskotieläimistäkin?
minulle on käynyt vähän vastaavasti. Silloin kyseessä ei ollut koira vaan oma,rakas lapseni, vieläpä vauvana, jota minun olisi pitänyt puolustaa erittäin ajattelemattomasti käyttäytynyttä nais-hirviötä vastaan. Olin niin typertynyt tilanteesta etten osannut tehdä mitään. HArmittaa vieläkin vaikka aikaa on kulunut parikymmentä vuotta. Jotkut tilanteeet vaan ovat niin uskomattomia, aivan normaalin arjen keskellä, ettei ole keinoja ja ymmärrystä toimia salamana heti kun jotain tapahtuu. Tämän naisihmisen kanssa olin kyllä sitten myöhemmin varuillani.
Alue: Aihe vapaa
tosin usein se lähestyvä lapsi on ollut tulossa vaan silittämään tai halimaan, joskus kuitenkin juosten ja kirkuen. Meillä on kaksi isoa koiraa, joista etenkään toinen ei ole tottunut vieraisiin lapsiin. Ja yleensä vanhemmat ovat katselleet vierestä tekemättä mitään, mutta sitten kun olen lasta kieltänyt tulemasta lähemmäs tai sanonut, ettei vieraita koiria saa tulla silittämään eikä koiran luokse saa juosta, niin meteli on alkanut.
Minä olen vastuussa meidän koirista enkä halua, että mitään ikävää tapahtuu. Siksi koen, että saan tuommoisissa tilanteissa komentaa vieraita lapsia, jos näiden vanhemmat eivät tajua sitä tehdä. Vaikka ne vanhemmat sitten nostavat metelin.
Onneksi on myös paljon vanhempia, jotka kertovat lapsille, miten koiria tulee lähestyä ja että aina pitää kysyä lupa. Meidän vanhempi koira onkin tätä kautta saanut paljon rapsuttelijoita.