Kutsuisitko lapsen kiusaajaa synttäreille?
Kyse on 5-6-vuotiaista. Tilanne on se, että päiväkodissa lastani on pitkin matkaa kiusannut eräs poika. Kyseinen poika on kiusannut muitakin, itse asiassa lapseni ei edes ole se pahiten kiusattu. Hänen kiusaamiseensa on pitänyt henkilökunnan puuttua jopa niin, että kotiin on ilmoitettu ja pyydetty keskustelemaan myös siellä.
Nyt lapsillani on synttärit ja toinen heistä ei aluksi halunnu tätä kiusaajaa kutsua, mutta toinen halusi (kaksoset). Selitin sitten, että emme voi jättää yhtä poikaa kutsumatta, miltä se tuntuisi. Toinenkin sitten ymmärsi, että poika olisi fiksua kutsua. Mutta sen jälkeen hän on alkanut huolehtia siitä, että se tulee kiusaamaan mua synttäreillä. Poikaani selvästi jännittää se, että tulee kiusatuksi omilla synttäreillään. Ei auta, vaikka olen luvannut lapselleni, että minä pidän huolen siitä, ettei heidän synttäreillä ketään kiusata.
Joku saattaisi ehdottaa, että pidä erilliset synttärit lapsille. Mutta miten te suhtautuisitte siihen, että lapsenne kutsutaan samaan perheeseen peräkkäisinä iltoina synttäreille? Enkä halua sitäkään tilannetta, että osa pääsisi toisen synttäreille, muttei toisen. Huonolla tuurilla epätasapaino vieraiden määrässä olisi vielä huomattava.
Itsekin olen aika kyllästynyt päivittäisiin kertomuksiin siitä, että ko. kiusaaja kiusasi päivän aikana. Tekisi mieli oikeasti jättää kiusaaja ulkopuolelle. Vaihtoehdot on jättää kutsumatta, kutsua ja ottaa poika puhutteluun jos kiusaa tai ottaa etukäteen pojan äitiin yhteyttä ja pyytää häntä tekemään asialle jotain.
Kommentit (36)
Mutta mukaan kutsuminen saattaisi jopa vaikuttaa tilanteeseen positiivisesti. Kutsumatta jättäminen ehkä kasvattaa entisestään juopaa lasten välille.
Se on lapseni juhlapäivä ja ilon päivä!
Ei mikään terapiahetki kiusaajalle!
Ja mikä viesti tuossakin taas kiusaajalle annetaan, jos se kutsutaan - joo, hienosti menee, jatka vaan samaan malliin, niin kutsuja ropisee juhliin!
jopa on taas ketju.
Opetat 5-vuotiaan mukulasi kiristämään, että jos et tottele mua niin et pääse synttäreille. Loistavaa, fiksua.
Kyllä päiväkodissa pienille tulee eteen vaikka mitä. Jos joku on kiusannut, paras tapa on kutsua se kotiin ja näin tutustuvat paremmin.
Näille mamman mussukoille se kiusaaminen on usein sitä, että he haluavat kaikean ja jos toinen ei sitä anna niin se on kiusaamista.
Meilläkin se päiväkotiaikaan pahiten "kiusattu" äidin mielestä (juoksi jatkuvasti valittamassa siellä), on nyt pikkukriminaali, joka oppi jo pienenä, että saa valehdella kavereistaan mitä haluaa ja äiti hyppää...
lapsia on siis seitsemän ja äiti ei saa yhden 5-vuotiaan "kiusaamista" estettyä synttäreillä. Kyllä nykyään on kädettömiä vanhempia, tai sitten tämä on provo. Minusta tuossa olisi hyvä tilaisuus ns. koko kylän kasvattaa. Ja vaikka se kuulostaa ikävältä, ne 5-vuotiaat päällepäsmärit voivat muutaman vuoden päästä olla porukan mielipidejohtajia, ja siinä vaiheessa voi olla jo myöhäistä yrittää positiivista ja rakentavaa kasvatusta.
Ja tosiaan oma lapsesi oppii, että toimit hänen pillinsä mukaan - ja hän voi sepittää ties mitä tarinoita kavereista saadakseen huomiota
ihan avoimesti keskustella, millaisesta kiusaamisesta on kyse. Mun 5v. poika nimittää myös kiusaamiseksi ties mitä - on mm. sitä mieltä, että isä kiusaa häntä aina, koska vaatii pesemään hampaat ja viemään pyykit pyykkikoriin. Ja tuossa iässä yhdessä oleminen ja toimiminen on vasta harjoittelua. Jos joku järjestelmällisesti kiusaisi päiväkodissa ja syrjisi muita, en jaksa uskoa, ettei henkilökunta puuttuisi siihen.
että "koko kylä kasvattaa" ja vastuu kaikista lapsista on kaikilla vanhemmilla eli kutsutaan kaikki ja luodaan alusta asti hyvää yhteisöllisyyttä.
Siis lähdetään siitä, että poika kutsutaan. Mutta jos oma lapseni alkaa pahasti oirehtimaan ennen kutsujen jakoa, niin harkitsen asiaa uudelleen ja voidaan jättää kutsu antamatta. Ehkä kuitenkin tuossa tilanteessa keskustelisin toisen pojan äidin kanssa ja kertoisin, mikä on tilanne. Hän voisi vaikka halutessaan tulla kahvittelemaan synttärien ajaksi, jos se rauhoittaa tilannetta.
Ja kuten aiemmin kirjoitin selkeästi, en omille lapsilleni missään nimessä sanoisi kutsumattomuuden syyksi kiusaamista. Ja muutenkin meillä kyllä kasvatetaan lapset siihen, ettei kiristäminen ole oikea toimintatapa.
meinasin tosiaan itse mainita, että olen ollut tosiaan monesti mukana apuaikuisena juhlissa ja omanikin kuten muutkin ovat juhlissa yleensä niin täpinöissään koko jutusta, ettei siellä kukaan todella kiusaa ketään. Tai kaikki lasten kilpailu ongintajonoon pääsystä voi tietty olla jollekin jo pahaa kiusaamista...
tosi kiva jos kutsut kaikki :-)
Näille mamman mussukoille se kiusaaminen on usein sitä, että he haluavat kaikean ja jos toinen ei sitä anna niin se on kiusaamista.
eli kiusaaja on raukkaparka se oikea uhri ja kiusattu todellisuudessa se pahis??
No, näinhän se menee vanhempanakin... Kiusaajaa pitää ymmärtää loppuun asti! Ja kiusatun oma vika vaan, jos sitä kiusataan.
kaksosten sanoa kiusaajalle, että sut jätettiin yksin pois juuri siksi kun kiusaat.
Oppispahan siitä ainakin.
Sitte seuraavana päivänä voisivat hehkuttaa kivoja synttäreitä kiusaajan kuullen koko porukka.
Niin makaa, miten petaa. Oikein olisi kiusaajalle.
Näille mamman mussukoille se kiusaaminen on usein sitä, että he haluavat kaikean ja jos toinen ei sitä anna niin se on kiusaamista.
eli kiusaaja on raukkaparka se oikea uhri ja kiusattu todellisuudessa se pahis??
No, näinhän se menee vanhempanakin... Kiusaajaa pitää ymmärtää loppuun asti! Ja kiusatun oma vika vaan, jos sitä kiusataan.
Miksi ihmeessä lapsen syntymäpäiväjuhlan tulee olla lapselle painajainen, jotta kiusaaja saisi kokea olevansa kiva ja suosittu?
Kokemuksesta voin sanoa, että jos sen kiusaajan kutsut, niin takuuvarmasti tapahtuu pahoja. Lapsesi lempilelu (vaikka miten turvaan laitettu) löytyy rikkinäisenä jne.
Ei kiusaaja muutu kivaksi, jos sen kutsuu kotiinsa.
meinasin tosiaan itse mainita, että olen ollut tosiaan monesti mukana apuaikuisena juhlissa ja omanikin kuten muutkin ovat juhlissa yleensä niin täpinöissään koko jutusta, ettei siellä kukaan todella kiusaa ketään. Tai kaikki lasten kilpailu ongintajonoon pääsystä voi tietty olla jollekin jo pahaa kiusaamista... tosi kiva jos kutsut kaikki :-)
Vai et halua nähdä kiusaamista, koska oma lapsesi on näitä hirviöitä?
Kyynel täällä äitinä silmässä....
Olen juuri tuollaisen sosiaalisista taidoiltaan heikon lapsen äiti. Lapsi itkee kotona iltaisin, koska häntä ei kutsuta ja hänellä ei ole kavereita....:-(
En usko 5- vuotiaan kykenevn ajattlemaan, että ensi kerralla olen kiltimpi ja saisin sitten kutsun juhliin . Voin hyvin kuvitella , että toitsen kertoessa kuinka kivaa synttäreillä oli " kiusaaja " vain katkeroituu.
Kutsuisin tämän kiusaajan myös ja voisikohan hänen äitisä tulla vaikka " kahville " sillä aikaa jos tarvitseekin enemmän vahtimista.Meillä oli viimesynttäreillä kutsuttuna kaikki tarja ja pienen pihan kaverit. Kutsuimme myös vajaa kuukais sitten muuttaneen naapurin 6 -v pojan, vaikkemmeolleet häntä vielä paljoakaan nähneet. Kutsun laitoin sekä lapselle + vanhemmalle ( kirjoitin koska en tunne lastai kovin hyvin voisko äiti/ isä jäädä mukaan juhlimaan)
Ko lapsella olikin sitten asperger ja äiti kertoi että olivat ensimmäiset syntymäpäiväjuhlat johon lapsi on koskaan kutsuttu. Äiti ja poika olivat olleet todella iloisia kutsun saatuaan, ja lapsi puhuu edelleen pojalleni siitä kuinka kivaa hänellä oli ollut.
Ja tämän vuoksi nämä kakaroitten kurkut viillellään auki, ettäs tiedätte.
Kyynel täällä äitinä silmässä....
Olen juuri tuollaisen sosiaalisista taidoiltaan heikon lapsen äiti. Lapsi itkee kotona iltaisin, koska häntä ei kutsuta ja hänellä ei ole kavereita....:-(
Olemme tehneet kaikkemme auttaaksemme lasta. Häntä käy toimintaterapiassa ja PK ja me vanhemmat toimimme yhteityössä.
MUTTA parasta kuntoutusta on sosiaalisten taitojen harjoittelu muiden lasten kanssa ja myös POSITIIVISTEN ELÄMYSTEN saanti eli synttärikutsu - lapsille kun nämä juhlat ovat niin tärkeitä.
Onneksi tunnen muutamia PK-ryhmän vanhemmista ja he tuntevat perheemme ja lapsemme ja tietävät, ettei lapsi ole tahallaan paha, eikö kutsumatta jättäminen tilannetta paranna vaan päin vastoin.