Mitä teillä on tallella koulun käsityötunneilta, olen 53 ja minulla on

ei mitään.



en tykännyt käsitöistä. jos tehtiin jotain vaatteita tai lapasia, niin ei saanut valita mallia tai kangasta vaan kaikkien piti tehdä jostain oksennuksen värisestä langasta tai BEIGESTÄ säkkikankaasta.. en koskaan käyttänyt edes niitä kamoja.

Olen 50-v. Tykkäsin kyllä käsitöistä (mulla oli aina 10 siitä), mutta omia töitä ei ole tuon enempää säilynyt. Paitsi yhdellä tuttavalla on mun kansakoulussa tekemä mollamaija.

Jos et itse halua pitää, niin tarinan kera saisit ne "ikuisesti" säilymään museon näyttelyssä ja nimesi historiaan. Varsinkin, jos tiedät, ettei perikunta niitä arvosta.



Mulla on

- pahvikansio, jossa niininarulla ommeltu kaksi levyä kiinni ja liimattu kuviot lehdestä, oisko ekaluokalta

- käsityöpussi 3-luokkaa

- tyynyliina 5-luokkaa (liian pieni, ei sovi mihinkään, joten säilynyt käyttämäti)

- puinen maustehylly 7-luokalta

- vauvan peitto ja tyyny 8-luokalta (Sain yllätyksekseni sukulaiselta lahjana takaisin, jolle ne olin aikoinani lahjaksi tehnyt. Oli säästänyt mun vauvalle, aivan ihanaa!)

Olen 48 ja tavaraa on kertynyt niin paljon vuosien varrella, että kaikki kouluaikaiset käsityöt on varmaan jo heitetty pois.

Siellä on ainakin neulatyyny, koristetyynyn päällinen, käsityöpussi, joitain patalappuja ja pannunalusia, puinen korurasia ja lintulauta. Osa saattaa olla siskoni tekemiä.



Itselläni ei kai ole muuta kuin käsityökirja, mutta siitä on ollut yllättävän paljon iloa, kun aikuisiällä innostuin uudestaan käsitöistä!



Ikää 28.

muuta kuin muistikuvassa ja ehkä valokuvassa pikkuveljen yllä. teimmekäsityössä sellaista josta on ollut hyötyä elämän varrella.



Pakilan kansalaiskoulussa teimme mm. vauvan nutun, hatun sekä tossut.



Ennen neulomista pestiin kädet, laitettiin liinan tapainen kangas "syliin" jotta käsityöt säilyisivät puhtaina. Toki opetettiin näiden peseminen viimeistelynä, neule laitettiin pyyhkeen päälle kuivumaan, se muotoiltiin jne.



Teimme joko kastemekon tai vauvan vanupeiton. Minä valitsin käsityöksi peiton.



Peittoa ommeltiin käsin kehikon päällä. Muistan sen liila-valkoisen ruutukankaan, välissä vanua.



Pistelin neulalla ruudun viivoja pitkin ja alapuolelelta oli katsottava että neula meni sieltä myös vastaavaan ruutuun. Aivan ihana pehmeä vauvan peitto meni sitten veljen vauvalle myöhemmin.



Ompelin myös kaavojen mukaan pikkuveljelleni lappuhousut. Rinnan kohdalle kirjailin käsin "solmupistoilla" etanakuvan.



Itsellemme ompelimme yöpaidan.



Hyvä kun oli käsityötunnit, siitä olen saanut paljon hyötyä, olen ommellut paljon, neulonut vähintään joka kuukausi jotain.

käsityöpussi kolmannelta luokalta, kaikki muut työt "ihana" äitini hävitti jo kauan ennen kuin muutin pois kotoa :(

ja mulla on neulatyyny, kaksi kirjailtua pussukkaa, virkattu pöytäliina, kirjailtu pöytäliina, kaksi mekkoa, töppöset, kirjailtu tyynyliina... nuo nyt tulee äkkiseltään mieleen