Lue keskustelun säännöt.
Miksihän kaverini käyttäytyy näin? Tuntuu aika pahalta..
11.06.2010 |
Ollaan siis sovittu kaverini kanssa että lähdemme pitkästä aikaa syömään ja terassilla käymään.
Olen asiasta todella innoissani kunnes kaverini puhelimessa sitten sanoi: "Et sitten saa sanallasikaan mainita vauvastasi tai tunnin päästä että onpa koti-ikävä..yms. Kaikki tekee niin!"
Tälle kaverille en ole koskaan puhunutkaan omasta vauvastani (4kk) ellei hän itse kysy jotain tästä ja se on kyllä todella harvinaista.
Olen ollut iloinen hänen puolestaan kun on saavuttanut aina jotain elämässään ja olen kannustanut häntä yms. ja nyt hän sanoo että iltamme menee pilalle sillä jos sanallanikaan mainitsen koti-ikävää tai onpa ikävä lastani..tmv.
En kertaakaan vielä ole ollut lapsestani erossa ja tämä on ensimmäinen kerta, mutta tulee kai sitten pitää turpavärkkini kiinni.
Toinen asia kun kaverini valmistui ja pyysi meitä juhliin niin kysyi puhelimessa menemmekö mieheni kanssa kahdestaan vai otammeko vauvan mukaan. Sanoin että vauvan toki mukaan otamme niin aikoi vaan varmistaa asian...miksi?
Paikanpäälle päästyämme juhlaväki ihaili vauvaamme, johon kaverini tokaisi että no nyt se on sitten päivän keskipiste (eikä hän??)
Kommentit (43)
lainauksesta jäi olennainen osa puuttumaan, eli otsikko....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kai sulla itseesikin liittyviä asioita, joista keskustella, vai oletko nykyään vain äiti?
Aika kummallista ajatella, että vaikkapa työ ja harrastukset ovat "itseesi liittyviä asioita", mutta lapset eivät!
Jos ihminen on juuri synnyttänyt lapsen, saa olla aika erikoinen tapaus, jos vauva on elämässä vain kakkossijalla tai vielä kauempana. Siis käytännössä kun normaalin äidin elämä on vauvan rytmittämää ja koostuu vauvan hoidosta! Joskus harvoin pääsee itse vaikkapa käymään kaupassa tai harrastuksessa ilman vauvaa. Ja se on silloin kieltämättä aika naurettava ajatuskin, ettei vauvasta saisi puhua, vaan pitäisi puhua "omista asioista".
Juu, olen kyllä itsekin kokenut tilanteen, jossa lapsettoman ystävän kanssa tavatessa pitäisi puhua vain muista kuin lapsiasioista, eikä saisi turhaan rasittaa raukkaa vauvajutuilla. Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että silloin puhutaan joko omasta kaukaisesta menneisyydestä tai pelkästään ystävän asioista. Että kivaa sekin tosiaan, eikö!?
Tuossa tulikin sitten esille seikat, miksi monesti lapsettomien ystävien tilalle tulee uusia lapsellisia ystäviä, koska kukapa jaksaa sitä, ettei niistä _omista asioistaan_ saa puhua, vaan miettiä jatkuvasti hermostuuko kaveri siitä, kun puhuu vauvasta!
Jos vauvan täyttämässä elämässä näkee jotain pahaa, kannattaa jättää vauvat tekemättä, koska se, että vauva on pitkään mieleltään terveen äidin elämän keskipiste vain sattuu olemaan elämän tosiasioita.
voi tsiisus! ja oikeasti haluat olla sen kaveri =DDD eikö sulla muita ole? huh mikä itserakas akka se on =DD en kattoisi hetkeäkään tollaista!!
ja ei mulla ole yhtään todellista ystävää kavereita vaan niinkuin hänkin. Aijoin nyt ottaa ilon irti kun kerrankin pääsen johonkin ja mieheni katsoo vauvaamme, mutta tympäsee kaverin käytös todella!
Häntä pitäisi olla aina kannustamassa ja jos hänellä menee huonosti niin tulee tukea yms. mutta auta armias jos itse erehtyy kertomaan omasta vauvasta vaikka niin sanoo ettei halua kuulla koska liian useasti hänelle puhun vaan vauvastani (ei pidä paikkaansa.
Lisäksi aina kun hän on kuulema kavereiden kanssa joilla on lapsia niin kaikki aina kailottavat omista rakkaistaan joten minä en sitten saisi tehdä näin..
ap
Ei vaan tullut kaverille mieleen, että saattaisit pahoittaa mielesi heitostaan. Jospa hänen muut äitikaverinsa sitten puhuvat jatkuvalla syötöllä lapsistaan, kyllähän siihenkin kyllästyy.
Tuskin mitään ikävää meinasi tuolla juhliin liittyvällä varmistelullakaan, ehkä ihan mielenkiinnostakin halusi tietää, tuleeko vauva vai ei.
Hieman lapsellinen kommentti oli ehkä tuo, että vauva onkin keskipiste, mutta kyllähän se saattaa aikuistakin ihmistä omissa juhlissa harmittaa, jos joku muu (vaikka pieni vauvakin) tuntuu saavan enemmän huomiota kuin varsinainen juhlakalu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hän on vaan vähän tökerö ja yritti sanoa että toivoo että viihdyt koko illan ja että sinulla on hauskaa.
Juhlia ajatellen, hän voi ehkä olla katkera siitä että sinä löysit ensin miehen ja sait vauvan. Se voi olla hänelle kipeä ja pitkäaikainen unelma, ja olemalla tökerö yrittää torjua omat tunteensa.
Tai voihan hän olla mustasukkainen sinulle lapsesta, lapselle sinun ajasta ja huomiosta, ja yleensäkin siitä että maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin hän.
Neuvoa en osaa, mutta jos vaan lähdet sillä mielellä ettei kaverisi tarkoita pahaa, ja jos myöhemmin illalla sanoo jotain mikä loukkaa, niin kerro hänelle että tuo loukkaa sinua. Ehkä se avaa hänen sanallisen arkkunsa ja tilanne selkiytyy.
Mutta toisaalta mä ymmärrän se että jos te meette yhdessä hauskaan pitämään, niin ei oo kiva jos toinen puhuu mukelostaan kokoajan. Itse olen kokenut vastaavaa ja se on jotenkin ärsyttävää. Mulla on myös lapsia itselläni ja kun lähden ulos, niin mä melkein päätän että nyt pidän hauskaa ja "unohdan" kotiasiat vähäks aikaa. On sitä muutakin juteltavaaa kun lapset ja oma perhe.
Toki mä ymmärrän että jos joku haluaa soittaa kotiin ja kysyä miten siellä menee, mutta sellainen hysteerinen tapaus joka kokoajan sitä miettii on jotain mitä en oikein ymmärrä.
Mä itse en edes soittele, luotan mieheen ja tiedän että ne pärjää ja jos nyt jotain ongelmaa tulee niin osaahan mies ottaa myös muhun yhteyttä. Mitää ei ole ikinä tullut, tai nojoo, nykyään mun lapset on jo isoja 9- ja 15-vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taitaa kaverisi kyllä muuttua siinä vaiheessa kun saa omia lapsia.
olisiko kuitenkin vähän mustasukkainen kun sinä olet jo saanut perustettua perheen? se lähinnä tuli mieleen.
mutta ei ole uskaltanut sanoa sitä ääneen sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hän on vaan vähän tökerö ja yritti sanoa että toivoo että viihdyt koko illan ja että sinulla on hauskaa.
Ystäväsi koitti sanoa että "hei, nauti nyt äläkä sitten turhaan mieti kotijoukkoja kun olet kanssani".
Kyllähän itsekin muistan kuinka lapsettomana en jaksanut kauheasti kuunnella juttuja muiden vauvoista, silloin tuntui että tuoreet äidit ei joskus muusta osaa puhuakaan. Kaverisi varmaan tarkoitti että nyt pidetään hauskaa eikä mietitä kotiasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä sitä tarvitse edes sietää, mutta muistuttaisin silti, että se, että ystävä saa vauvan, voi joissakin ihmisissä heräättää hyvinkin kovan menettämisen pelon. Kerro rauhallisesti, että kaverisi töksäytykset tuntuvat pahalta, vaikka haluatkin olla edelleen yhteydessä. Puhukaa rauhallisesti ja suoraan.
Itselläni oli aikoinaan samanlaisia tunteita, kun hyvä ystäväni sai vauvan. Otin ne kyllä itse puheeksi ennenkuin päästin suustani mitään, mitä olisin voinut katua. Puhumalla selvittiin ja ystäviä ollaa yhä. Ystäväni saattoi olla jopa salaa hitusen "mielissään" huolestumisestani...
Kaverisi varmaan tarkoitti että nyt pidetään hauskaa eikä mietitä kotiasioita.
Ei hän tarkoittanut että teidän ilta menee pilalle jos puhut lapsesta. Hän lähinnä ajatteli että toivottavasti SINUN iltasi ei mene perille jos vaan kokoajan mietit kotiasioita.
Ja tuo juhla-asia. Minusta sen kysyminen ja varmistaminen että tuleeko vauva mukaan ei todellakaan ole tökerösti tehty. Kun minä kutsun meille vieraita niin tottahan haluan tietää tuleeko paikalle vain aikuisia, kaksi lasta vaiko kymmenen. Ihan normaalia.
Sen sijaan tuo tokaisu juhlissa oli tökerö joskin kyllä ymmärrän fiiliksen. Kukapa haluaisi että omissa juhlissa joutuu täysin sivurooliin oli kyseessä sitten häät, ylioppilasjuhlat tai valmistujaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverisi varmaan tarkoitti että nyt pidetään hauskaa eikä mietitä kotiasioita.
Ei hän tarkoittanut että teidän ilta menee pilalle jos puhut lapsesta. Hän lähinnä ajatteli että toivottavasti SINUN iltasi ei mene perille jos vaan kokoajan mietit kotiasioita.
:D
Joo kiitos kommenteista :)
Ehkäpä hän vaan ilmaisi asian turhan tökeröllä tavalla mutta tarkoittaen vaan hyvää..
Ei itsellä mielessä käynytkään vauvasta puhuminen tai muusta perhe-elämästä.
Ollaan ennenkin kahdestaan osattu pitää hauskaa ilman että puhuttu miehistämme.
Kaverini on parikymppinen ja on kertonut haluavansa lapsia, mutta hänen poikaystävänsä ei vielä siihen valmis ole. (hän siis 21 vuotias)
Kaverini on aika "teini" henkisesti ja juhlii melkein joka viikonloppu. Olen hänelle sanonutkin että kyllä se aika koittaa vielä, mutta hän on vähän "nyt tai ei koskaan" -ihminen.
On kai sulla itseesikin liittyviä asioita, joista keskustella, vai oletko nykyään vain äiti?
tuletteko vain aikuiset, vai myös vauva mukaan juhliin, siksi että voi varautua jos mahdollisesti jäätte myöhemmäksi sinne jatkamaan juhlia, vai tuletteko vain vauvanehdoilla juhlimaan, eli päivällä :) Tämä esim vaikuttaa tarjoilujen määrään ja hyvä muutenkin tietää jääkö aikuisporukkaa ns. jatkoille jne.
Tästä illanvietosta mihin toivoin ettet "jankkaa" lapsesta tai ikävästä, ymmärrän myös. Teillä on varmaan muutakin juteltavaa jos ette muuten niin usein tapaa. Kyllä hän varmastikin tietää että lapsesi on rakas ja ikävöit, mutta kyllä yhden illan voi olla siitä mainitsematta :)
Onko ystävyytesi arvoinen? Jos itse meinaan olet aina kannustanut ja tukenut häntä - ja sitten et sanallakaan saisi mainita lapsestasi... huoh!
Ihan totta näinhän sen kuuluukin mennä. Eikai ap:n kaverikaan tahallaan ap:ta loukannut, vähän tylysti ilmoitti kantansa. Paha tuohon muuta sanoa kun ei kyseisiä ihmisiä tunne. Jos ei kerran niin hyvä kaveri ole niin väliäkös tuolla, toisesta korvasta ulos vaan.