Lue keskustelun säännöt.
Miksihän kaverini käyttäytyy näin? Tuntuu aika pahalta..
11.06.2010 |
Ollaan siis sovittu kaverini kanssa että lähdemme pitkästä aikaa syömään ja terassilla käymään.
Olen asiasta todella innoissani kunnes kaverini puhelimessa sitten sanoi: "Et sitten saa sanallasikaan mainita vauvastasi tai tunnin päästä että onpa koti-ikävä..yms. Kaikki tekee niin!"
Tälle kaverille en ole koskaan puhunutkaan omasta vauvastani (4kk) ellei hän itse kysy jotain tästä ja se on kyllä todella harvinaista.
Olen ollut iloinen hänen puolestaan kun on saavuttanut aina jotain elämässään ja olen kannustanut häntä yms. ja nyt hän sanoo että iltamme menee pilalle sillä jos sanallanikaan mainitsen koti-ikävää tai onpa ikävä lastani..tmv.
En kertaakaan vielä ole ollut lapsestani erossa ja tämä on ensimmäinen kerta, mutta tulee kai sitten pitää turpavärkkini kiinni.
Toinen asia kun kaverini valmistui ja pyysi meitä juhliin niin kysyi puhelimessa menemmekö mieheni kanssa kahdestaan vai otammeko vauvan mukaan. Sanoin että vauvan toki mukaan otamme niin aikoi vaan varmistaa asian...miksi?
Paikanpäälle päästyämme juhlaväki ihaili vauvaamme, johon kaverini tokaisi että no nyt se on sitten päivän keskipiste (eikä hän??)
Kommentit (43)
ei edes kannata lähteä minnekkään illanviettoon, jos jo etukäteen tietää, että tulee niin kauhee ikävä ja on pakko puhua vauvasta joka viides minuutti ja tietenkin tekstailtava kotiin koko ajan. Sitten täytyy pysyä kotona kunnes on kyllästynyt kotona jumittamiseen, ja on vain iloinen, kun pääsee jonnekin. Eihän kukaan soittele miehelleenkään ja jauha, miten on niin ikävä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi tsiisus! ja oikeasti haluat olla sen kaveri =DDD eikö sulla muita ole? huh mikä itserakas akka se on =DD en kattoisi hetkeäkään tollaista!!
miehen kanssa joka on juuri ostanut jonkun moottorin? Ei osaisi muusta puhua kuin miten paljon oljya vetaa ja kuinka usein. On niin ihana hilavitkutin etta ihan on sita ikava.
Kaverini kanssa ollaan juteltu puhelimessa, mutta olen kuunnellut hänen huoliaan ja ollut iloinen hänen puolestaan kun on jotain kivaa sanonut tapahtuvan hänelle.
En ole sanallanikaan puhunut vauvasta kaverilleni ellei hän ole kysynyt asiasta ja yleensä ei kysykään miten meillä menee.
Lisäksi juhliin menimme ja vauva oli miehelläni sylissä ja menin itse ensimmäisenä halaamaan ja onnittelemaan kaveriani. En siis oven avautuessa työntänyt vauvaani rakoon ja huutanut: "Tulkaa katsomaan!"
Olin kokoajan taka-alalla ja vaipatkin vaihdoin ihan muualla huoneessa yksikseni.
Siihen vaan tuppasi niitä ihmisiä ihailemaan vauvaani, johon kaveri heti tokaisi ääneen miten vauvasta nyt tulikin sitten keskipiste. Tähän kaverini isä taputti häntä olalle ja sanoi että sinun päiväsi tämä on ja itsekin yritin siinä sanoa ettei vauva vie huomiota, mutta jotenkin paistoi kaverini ilmeestä hetken ettei ollut yhtään iloinen tästä..
Sitä juuri mietinkin että menneisyydestä voidaan jutella, mutta tällä hetkellä kaikki pyörii vauvani ympärillä ja jos kaverini kysyy jotain niin vastaukseni on vaan se että olen ollut päivät vauvan kanssa ja touhunnut vauvan kanssa, kun enpä minä nyt juuri muuta teekään miehen ollessa töissä päivät.
ap
Ehkä ap on aiemmin joka puhelussa puhunut vain vauvastaan ja kaveri on kyllästynyt.
Sitten on mennyt kaverin valmistujaisjuhliin ja tyrkyttänyt vauvaa kaikkien ihailtavaksi niin, että se juhlan oikea aihe on unohtunut vierailta.
Näitä pikkuvauvojen äitejä on tavattu, joiden mielestä koko maailman pitää pyöriä heidän vauvansa ympärillä.
Viimeksi viime kesässä kaverin häissä. Toinen kaveri tuli vauvansa kanssa sinne. Ei kukaan saanut puhua hääparista tai ihailla heitä kun kaikkien piti söpöstellä tätä JesseJannikaa. Söpötti jokaiselle, kuinka ihanaa on olla äiti ja minäminäminäminä ja vauvavauvavauva. Tuskin edes muisti onnitella hääparia.Morsian ei onneksi loukkaantunut, mutta minä loukkaannuin ystäväni puolesta. Hän miehensä kanssa oli kuitenkin juhlien keskipiste, eikä tämä yksi äiti vauvansa kanssa.
Niin ja häät oli lapsettomat häät ja tämä yksi oli juuri se, joka kaikesta huolimatta otti vauvansa matkaan.
Olen mieheni kanssa käynyt elokuvissa ja syömässä (kaksi kertaa vauvan syntymän jälkeen) ja olleet pois muutaman tunnin.
En ole soitellut edes tuona aikana onko kaikki hyvin yms.
Itse pystyn pitämään siis hauskaa ja olla ajattelematta miten siellä kotona nyt mahtaa mennä.
Ajattelen niin että jos jotain tulee niin kyllä ne sitten soittaakin ja kysyy asiasta.
En ole ajatellutkaan tekstaavani miehelleni koko iltana kun kaverin kanssa lähden vaan jos miehellä tulee kysyttävää niin hän saa minut puhelimella kiinni :)
ap
ei edes kannata lähteä minnekkään illanviettoon, jos jo etukäteen tietää, että tulee niin kauhee ikävä ja on pakko puhua vauvasta joka viides minuutti ja tietenkin tekstailtava kotiin koko ajan. Sitten täytyy pysyä kotona kunnes on kyllästynyt kotona jumittamiseen, ja on vain iloinen, kun pääsee jonnekin. Eihän kukaan soittele miehelleenkään ja jauha, miten on niin ikävä sitä.
Ehkä hän ei saa lapsia. Asia voi olla liian satuttava hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On nimittäin sanonut minulle että haluaa lapsia ja jutellut miehensä kanssa asiasta mutta hän ei halua vielä tai ole valmis tähän.
ap
Tuli vain mieleen. Ehkä hän ei saa lapsia. Asia voi olla liian satuttava hänelle.
että kuvittelee sinun äitinä olevan se sama sinkkutyttö kuin ennen perhettä. Ihmiset muuttuvat, elämäntilanteet muuttuvat ja äitiys todella muuttaa koko elämän. Ystävyys voi jatkua, jos kumpikin jaksaa kuunnella toistensa todellisia kuulumisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikö teitä autuaita lapsellisiakin ärsytä, jos joku jauhaa koko ajan ja joka kerta tavatessa vaikka jostakusta miehestä tai anopin ärsyttävyydestä, tai vaikka omasta kauneudesta? Ja lähettelisi puolen tunnin välein viestejä uudelle miehelle ja pohtisi, mitä se mahtaa juuri nyt tehdä.
että kuvittelee sinun äitinä olevan se sama sinkkutyttö kuin ennen perhettä. Ihmiset muuttuvat, elämäntilanteet muuttuvat ja äitiys todella muuttaa koko elämän. Ystävyys voi jatkua, jos kumpikin jaksaa kuunnella toistensa todellisia kuulumisia.
Jokainen tajuaa, että ihmiset muuttuvat, mutta monet toivovat silti, ettei suuri elämänmuutos (kuten lapsen saaminen) täysin katkoisi kokonaan välejä aikaan ennen lasta! Sitäkin olen nähnyt, vaikka onneksi harvemmin kuin ystävyyden jatkumista pienin muokkauksin. Tämä kaveri ymmärtää varmasti, että kahdenkeskiset tapaamiset ovat nyt harvinaisempia, ja siksi sitäkin arvokaampia.
Joku tuossa totesikin, etteivät äiditkään varmaan jaksaisi kuunnella, jos naimaton/lapseton paasaisi koko ajan vain omista asioistaan, uudesta rakkaasta tai vaikka työstään. Toki sellaiset asiat - ja samoin vauvat - puhuttavat ja kiehtovat mieltä, mutta silti on osattava pysähtyä ja sanoa, okei, nyt riitti musta, mitä sulle kuuluu, ja sitten keskitytään siihen. Vastavuoroisuutta. Kenelläkään ei ole erityisasemaa päättää yksin, mistä puhutaan.
Tämän(kin) ketjun kommentteja luettuani voin vaain toivoa, ettei Luoja ikinä suo minulle niin montaa lasta, etten enää osaisi edes teoriassa nähdä asioita lapsettomien kannalta, kun tarve vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän se on.. kaveri monet kerrat on sanunut että kun tulee käymään täällä niin lähdetään "ryyppäämään". Itseä ei kiinnosta mitkään kauheat känni sekoilut mitä on sattunut ja tapahtunut ennen vauvaa. Siksi ehdotinkin syömään menemistä ja että käytäisiin yhdellä tai kahdella siiderillä syönnin jälkeen.
Kummasti se raskaus ja äitiys muuttaa ihmistä.
AP
että kuvittelee sinun äitinä olevan se sama sinkkutyttö kuin ennen perhettä. Ihmiset muuttuvat, elämäntilanteet muuttuvat ja äitiys todella muuttaa koko elämän. Ystävyys voi jatkua, jos kumpikin jaksaa kuunnella toistensa todellisia kuulumisia.
läpi illan bileissä, ku bileissä! Ja varsinkin lapsetonta ihmistä, niin ei takuulla voisi vähempää kiinnosta!
Itselläni on 2 lasta ja en tasan tarkkaan halua kuulla kenenkään lapsijuttuja, kun olen ulkona!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ystäväsi on JUURI saanut vauvan (eli alle 1-vuotias), on hänen koko maailmansa mullistunut, ja se kyllä väkisinkin näkyy. Miksi olisi oikein, että tämä tuore äiti joutuu kuuntelemaan lapsettomien ystäviensä kuulumiset ja itse joutuu istumaan hiljaa hammasta purren, kun ei omasta elämästä saa sanoa mitään? Kohtuus kaikessa! Jos sinä jaksat jauhaa opiskeluistasi/poikaystävästäsi/uudesta työpaikastasi sen 15 min. niin on varmaan ihan kohtuullista, että äitiystäväsi saa jauhaa lapsestaan saman verran. Sinun elämässäsi on voinut tapahtua nuo kaikki asiat, äitiystäväsi elämässä on kaikki sitä vauvaa.
Eniten ap:n kirjoituksessa pisti silmään se, että ystävä jo etukäteen ilmoitti, että vauvasta ei sitten puhuta. Yksipuolisesti. Neuvottelematta. Vähän sama asia kuin ap nyt ilmoittaisi, että sitten ei myöskään puhuta sinun elämästäsi. Että istutaan vaan tuppisuina ja syödään. Mielestäni on kohtuullista odottaa, että äitiystävä ei koko iltaa pohdi vain vauvaansa tai soittele sadatta kertaa miehelleen, onko kaikki hyvin. Siitä voi jopa ihan sopia, että jutellaan hetki vauvasta ja sitten muista asioista. Mutta ei voida olettaa, että toinen osapuoli saa kertoa omasta elämästään, kun se on niin mielenkiintoista, ja toinen ei.
se maailma mullistuu silloinkin, jos rakastuu/tulee jätetyksi/joutuu työttömäksi/löytää uuden työpaikan/joku läheinen kuolee..ei se vauva ole sen ihmeellisempi asia. Niitä synnytetään miljoonia vuosittain. Tietysti pitäisi saada sanoa jotain vauvastakin, mutta ei pelkästään siitä. Ja ap:n vauva on 4 kk joten tod näk ap:n haluttomuus ryypätä johtuu väsymyksestä, viimeistään kolmen vuoden päästä tekisi mieli tehdä jo jotain muutakin kuin istua kotona lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He, jotka pitävät omasta lapsestaan puhumisen ärsyttävänä, ovat kateellisia vaan! Tottakai saa puhua uudesta vauvastaan ja jauhaa vaikka koko illan, onhan se sentään lapsi, aikas iso asia kuitenkin! Mun kaverit ainakin haltoissaan vaan kuuntelee kun kerron mitä pikkunen taas touhunnut, osaan kyllä muustakin puhua, mutta kateellisia ovat vaan jos jotakuta häiritsee...Huonoja kavereita sellaset.
Musta on tosi väärin, että vauvasta puhumisen oletetaan olevan niin paljon tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin jostain muusta puhuminen.
Kyllä tosi kaverit pystyy kuuntelemaan ja juttelemaan muustakin kuin vauvasta.
Mulla on vauva ja kissa, molemmat ovat mulle hyvin tärkeintä, senpä takia musta on oksettavaa, että kun kerron kissasta, niin liian monen naamaa menee ihan vituralleen, mutta sitten että vauvasta voi puhua. Voi sanoa, että kissasta on toistaiseksi edelleenkin enemmän seuraa kuin 7 viikkoisesta.
siihen kaveriin ja sen asioihin. Koska sitten kun sulla ei ole enää vauvaa, niin jostain muustakin pitää pystyä puhumaan.
Liikaa täällä valitetaan, ettei ole kavereita ja ystäviä. Mistähän se ihan oikeasti mahtaa johtua?!?!?!
He, jotka pitävät omasta lapsestaan puhumisen ärsyttävänä, ovat kateellisia vaan! Tottakai saa puhua uudesta vauvastaan ja jauhaa vaikka koko illan, onhan se sentään lapsi, aikas iso asia kuitenkin! Mun kaverit ainakin haltoissaan vaan kuuntelee kun kerron mitä pikkunen taas touhunnut, osaan kyllä muustakin puhua, mutta kateellisia ovat vaan jos jotakuta häiritsee...Huonoja kavereita sellaset.
Ja juuri niinhän sen kuuluu ollakin!
mutta eihän ap saanut edes mahdollisuutta siihen, kun ystävä jo puhelimessa kielsi vauvasta puhumisen. Että se siitä tasapuolisuudesta. Tottakai myös ap on velvollinen kuuntelemaan ystäväänsä. Mutta se ei ollut tämän jutun pointti vaan se, että vauvasta ei saa puhua.
kaveri varmaankin on kyllästynyt niihin muihin kavereihinsa, jotka puhuvat koko ajan vauvoistaan, ja arvelee ap:nkin tekevän niin. Koska kaikki ovat vissiin aika nuoria, niin eivät osaa ajatella asioita kuin omalta kantiltaan, myös ap. Sama jos ap:n kaikki kaverit jauhaisivat koko ajan uusista poikaystävistään, niin ap saattaisi "kieltää" joltakulta, jolla myös on uusi poikaystävä, tästä puhumisen.
puhunut vain vauvastaan ja kaveri on kyllästynyt.
Sitten on mennyt kaverin valmistujaisjuhliin ja tyrkyttänyt vauvaa kaikkien ihailtavaksi niin, että se juhlan oikea aihe on unohtunut vierailta.
Näitä pikkuvauvojen äitejä on tavattu, joiden mielestä koko maailman pitää pyöriä heidän vauvansa ympärillä.
Viimeksi viime kesässä kaverin häissä. Toinen kaveri tuli vauvansa kanssa sinne. Ei kukaan saanut puhua hääparista tai ihailla heitä kun kaikkien piti söpöstellä tätä JesseJannikaa. Söpötti jokaiselle, kuinka ihanaa on olla äiti ja minäminäminäminä ja vauvavauvavauva. Tuskin edes muisti onnitella hääparia.
Morsian ei onneksi loukkaantunut, mutta minä loukkaannuin ystäväni puolesta. Hän miehensä kanssa oli kuitenkin juhlien keskipiste, eikä tämä yksi äiti vauvansa kanssa.
Niin ja häät oli lapsettomat häät ja tämä yksi oli juuri se, joka kaikesta huolimatta otti vauvansa matkaan.