Tokaluokkalainen tyttäreni ei saa koulussa kavereita

MEillä sama tilanne joskus ja otimme sitten opettajaan yhteyttä ja hän ihanana ihmisenä järjesti jotenkin asian ja nyt tyttömme on nelosella ja kavereita riittää - välillä tuntuu että liikaakin. Puhelin ja ovikello soi koko ajan ;)

on toisten lasten näkökulmasta typerä.

Viis minä siitä mikä on objektiivinen totuus kyseisen lapsen typeryydestä tai viisaudesta. Jos hän ei ole tavoiteltu kaveri niin jotain " vikaahan" hänessä voi silloin toisten mielestä olla. Tai sitten tosiaan on vaan ylimääräinen.



Vitonen

...ymmärretty tapoja opettaa.

Tässäkin keskustelussa sen huomaa hyvin. Kummallisten nimittäin on se, että vielä tarhaikäisille opetetaan, että kaikkien kanssa tulee leikkiä eikä ketään saa jättää leikin ulkopuolelle. Mutta kun koulu alkaa, siellä tuntuukin vallitsevan viidakon laki.

Hänet pitää tahtoa leikkiin. Syksyllä pojallani on ensimäisenä synttärit. Hän on kahtena vuotena kutsunut synttäreilleen myös ne uudet tulokkaat. Uudet ovat sitten saaneet kavereita. Eivät kyllä ole poikani kanssa parhaita kavereita, mutta tutustuivat poikani synttäreillä paremmin luokkakavereihin.



Voisitko sinäkin kutsua vaikka uudet luokkakaverit tyttösi tykö? Tai yrittää tutustua tyttöjen vanhempiin? Joskus lapsilla on helpompi tutustua kun tapaavat muualla kuin koulussa ja vanhemmat tuntee toisensa.

Kurjaa tytöllesi. Toivottavasti hän saa vielä kavereita.

Ja vitoselle sanon, että sinulla ei ole empatiakykyä. Et osaa miettiä sitä, että miltä tuntuisi jos oma lapsesi joutuisi kiusatuksi tai miltä olisi itsestäsi tuntunut jos olisit jäänyt yksin. Sinunkaltaisia on liian paljon työpaikoilla, jotka hämmentää ilmapiiriä ja korostaa aina itseään. Teitä kutsutaan aikusina työpaikkakiusaajiksi.

jos synttärit ovat vasta keväällä. Näin tein minä ja sen kautta tyttöni tutustui muihin ja pääsi " piireihin" mukaan.

koulua on nyt ollut vasta pari viikkoa ja lapset eivät varmaan ole ehtineet tutustua toisiinsa. Meidän tyttö oli siis ekalla ensimmäiset kuukaudet yksin koulussa, satunnaisesti leikki muiden kanssa (jotka tunsivat toisensa jo eskarista). Hallowenkutsujen jälkeen asia alkoi vähitellen muttuua ja kaveriparit muotoutua uudelleen (näin olisi varmaan käynyt muutenkin, huomaan sen nyt kun tyttö on jo nelosella)

Jo ekan luokan keväällä tytöllä oli paljon kavereita ja on yhä edelleen. välillä tuntuu että liikaakin, koko ajan kavereita pyörii nurkissa ja puhelin ja ovikello soi koko ajan.

otat reilusti yhteyttä opettajaan asiassasi. Meillä oli vuosi sitten sama tilanne poikani kanssa. Ope otti asian todella vakavasti, ja sitten luokassa keskusteltiin asiasta ja siitä, että KETÄÄN ei saa jättää ulkopuolisesksi. Vapaa ajallaan voi tehdä mitä lystää mutta koulussa toimitaan TIIMINÄ

poika ja muutimme kesällä uuteen kaupunkiin. Kaikki ovat luokassa pojan kavereita ja sitten on muutama sellainen, jonka kanssa leikkii koulun jälkeen ja menee kylään ja samoille pihoille leikkimään. Lisäksi on ehtinyt saada muilta luokilta kavereta myös vanhempia kuin itse. Mutta onkin tosi sosiaalinen luonne.



Saattaa olla tytöllä jonkinlaista arkuutta kohdata kaikki uusi ja ehkä tytöillä sitten on kiinteämmät kaverisuhteet. Toisaalta oma poikani on myös saanut tytöistä kavereita uudessa koulussa. Ehkä vie vain vähän enemmän aikaa.

Tytöillä enempi kahden korkeintaan kolmen hengen porukassa kulkemista. Pojat sen sijaan usein leikkivät 4-5 jopa suuremmissakin porukoissa.

Muistan sen ensimmäisen päivän elävästi.

Muistan myös ensimmäisen tunnin, kun uusi opettaja kehoitti ottamaan uuden oppilaan (minut) mukaan leikkeihin heti seuraavalla välitunnilla.

Oppilaat tekivät työtä käskettyä, ja muistan kun ympärilleni tuli välitunnilla ihan piiri, kun kaikki kysyivät: " Alakko mua" . (Oulun murretta. muutettiin silloin Ouluun)



Eli minäkin olen sitä mieltä, että opettajalla on tärkeä rooli tässä asiassa.

Voithan tehdä molemmat, ota yhteyttä opettajaan ja pidä sitten pyjamabileet. Huom! Kyllä pojistakin voi kavereita saada, kait. :)

Tämä toisiksi viimeinen tarha ei oikein miellyttänyt ja tämän viimeisenkin (onneksi pysyvän) kanssa aluksi oli ongelmia, mutta nyt on leikkikaverikin jo löytynyt, tosin poika, mutta samapa tuo:)

Itse olen muuttanut ensimmäistä kertaa juuri tokalla luokalla, seuraavan kerran kolmannella ja sitten vielä yhdeksännella luokalla. Kaikki aika tärkeitä aikoja varsinkin tuo toka ja ysi luokka. Olen kyllä aina saanut kavereita jostain syytä heti. En laskisi opettajan varaan kauheasti itse, mutta on totta, että opettajan tehtävä on ohjata oppilaita pois ns. " kuppikunnista" , mutta totta sekin, että pakottaa ei voi ketään leikkimään, niinkin surullista kun se on. Tyttäresi on toivottavasti sosiaalinen, sillä se helpottaa kyllä kavereiden saantia. Juhlien järkkääminen on pienoinen riski, sillä jos ketään ei tule paikalle, voi olla tytölle tosi suuri pettymys. Kannattaa vaan sinnikkäästi yrittää tutustua, vaikka sitten eri luokilla oleviin tms. Toivottavasti asiat selviävät. Voimia sinulle ja tyttärellesi!!!

ajaa uuden pois, kaikki muut myötäilee vain tätä yhtä. Kyllä tollaselle pitää uskaltaa vanhempien ja/tai opettajan tehdä jotain.

ti (toivottavasti) löytyy joku samanhenkinen.

saa helposti porukan kokoon.



Ja oikeasti kouluissa, joissa lapset tulee ympäri kaupunkia eikä vain yhdestä pk:sta, tutustuminen kestää tai voi ainakin kestää.

tilanne ekaluokkalaisen kanssa. Muuton takia ei vielä kauheasti kavereita, ja ensimmäisinä koulupäivinä sanoi ettei ole kavereita, ja haluaa vaihtaa koulua. Juttelin opettajan kanssa, joka olikin sanonut että kaikkien kanssa leikitään. Nyt on lapsella kavereita ja uusia tulee yhtenään. Mutta kyllä tuntui ensimmäisinä koulupäivinä pahalta, kun lapsi seisoo yksinään koulun pihalla eikä kukaan " voi olla" ... Tsemppiä ap:lle ja puhu opettajalle tästä asiasta.

Välitunnilla hän taitaa leikkiä useammin rinnakkaisluokkalaisten tyttöjen kanssa.



Käsittääkseni tyttöämme ei kiusata eikä syrjitä, mutta ei meillä oven takana mitään kaverijonoa todellakaan ole. Tosin hän leikkii mielellään myös eskari-ikäisen pikkusiskonsa kanssa tai ihan itsekseenkin eikä koulupäivän ja iltsikan jälkeen tunnu edes kaipaavan kavereita.

Vierailija:

Hänet pitää tahtoa leikkiin. Syksyllä pojallani on ensimäisenä synttärit. Hän on kahtena vuotena kutsunut synttäreilleen myös ne uudet tulokkaat. Uudet ovat sitten saaneet kavereita. Eivät kyllä ole poikani kanssa parhaita kavereita, mutta tutustuivat poikani synttäreillä paremmin luokkakavereihin.

Kaikista ei tule kaikkien kavereita, mutta äitinä helpottaa tieto, vanhemmista löytyy empatiakykyä. Vitonen on aivan kaamea, ja juuri sellaiset pilaavat ilmapiiriä, olvat sitten aikuisia tai lapsia.

Itse olen omille lapsille aina painottanut, että uutta tulokasta ei saa jättää yksin.

Hänet pitää tahtoa leikkiin. Syksyllä pojallani on ensimäisenä synttärit. Hän on kahtena vuotena kutsunut synttäreilleen myös ne uudet tulokkaat. Uudet ovat sitten saaneet kavereita. Eivät kyllä ole poikani kanssa parhaita kavereita, mutta tutustuivat poikani synttäreillä paremmin luokkakavereihin.