Rintaliivien hankinta tytön vai vanhemman aloitteesta?

Parempi, että koko tulee kerralla kuntoon. Aivan liian moni suomalainen nainen kulkee todella vääränkokoisissa liiveissä.

että koon pitää tulla kerralla kuntoon. :o Rinnathan ovat silloin vasta kasvamassa.

Sitä paitsi luotan kyllä omaan taitooni valita oikeankokoiset liivit tytölleni, kun osaan itsellenikin saman tempun tehdä.

Täälläkin ollut vaikka kuinka paljon kokemuksia naisilta, joilla kuppikoko muuttunut aivan älyttömästi ja ympärysmitta vastaavasti pienentynyt, kun on käynyt kunnon liikkeessä sovittelemassa. Ja vääränkokoiset liivit todellakin voi "sopia" silmämääräisesti oikein hyvinkin. Tuntumaeron tajuaa vasta sitten, kun laittaa päälleen kunnolliset, oikeankokoiset liivit.



Väliäkö sillä, jos koko vielä jatkossa muuttuu, sitten vaan samaa operaatiota peliin. Mielestäni liiviliikkeessä käyminen on myös naisen elämän pientä luksusta. Sen ja Anttilan alusvaateosaston välillä on eroa kuin sisäfilepihvillä ja nautasikajauhelihalla :D

Itse kävin äitini kanssa ostamas ekat rintsikat 13-vuotiaana.Tapaukseen liittyy luokkaretki, jolla yksi tuttu poika sanoi että sullahan on tissit.Tokaisin vaan että niin on,mitä sitten?

Sen jälkeen ilmesty kuvioihin ihanat vaaleansiniset rintsikat ja jotkut toisetkin varalle.pojan töksäytys häiritsi enemmän kuin äitini kans jutustelu asiasta.

Ja vääränkokoiset liivit todellakin voi "sopia" silmämääräisesti oikein hyvinkin. Tuntumaeron tajuaa vasta sitten, kun laittaa päälleen kunnolliset, oikeankokoiset liivit.

Olen usein ostanut liivejä MYÖS erikoisliikkeistä ja ihan samaa kokoa siellä minulle myydään kuin mitä itse ostan muualta. :)

23

Taattua av-tyyliä, peräännyn siis nyt, ennen kuin menee kipakammaksi :)

Mä sain ekat rintsikkani vasta 14-vuotiaana, muilla tytöillä näki liikuntatunneilla olevan rintsikat jo paljon aikaisemmin (vuosi on paljon tuossa iässä!).



Mun 50-luvulla syntynyt äiti ei osannut käsitellä mitään seksuaalisuuteen ja kypsymiseen liittyviä asioita hienotunteisesti tai edes normaalisti, mistä olen vieläkin hieman katkera. Odotin kovasti "hyväksyntää" ikään kuin että nyt olet kypsynyt naiseksi, että äiti ehdottaisi rintaliivien hankkimista. Sen sijaan äitini kailotti kaikille tutuille että niin tyttäreni ei halua käyttää rintaliivejä! Muutenkin sanoi monesti sellaista mikä nolasi minut. Sitten itse lopulta 14-vuotiaana sanoin että haluan rintaliivit ja menimme sellaiset ostamaan. Oli kauhean noloa. Sain vain yhdet! Toiset mitkä sain olivat äitini vanhat. Vuoden verran sain sitten pärjätä niillä!

Olen sanonut ihan asiallisesti, että sä tarviit rintaliivejä ja sitten on menty kauppaan niitä ostamaan.

Olemme jutelleet asiasta ja olen sanonut tytölle, että heti kun hän haluaa rintsikat, sanoo vain niin hankitaan.

Taidanpa tehdä näin omien tyttöjenikin kohdalla. :)

Mulla kävi myös niin kuin muutamalle jo kommentoineelle, että rinnat kasvoivat aikaisin. Sain kuitenkin ekat ja vikat liivit vasta parin vuoden viiveellä ja niitä käytin myös koko yläasteen. Myöhemmin käytin äidin vanhoja väärän kokoisia liivejä. Ekat kunnon liivit ostin 19-vuotiaana, kun olin muuttanut kotoa. Varmaan johtuu tästä, että on riipputissit (ovat siis aina olleet isot), mutta ei voi mitään. :)

jotka ei voi ostaa ajoissa kunnollisia liivejä ja riittävän monta! Lisäksi kauniit alusvaatteet ovat tärkeä osa naiseksi kasvamista. Niin että pitäisi ostaa samalla koko setti samaa sarjaa, alushousut ja rintaliivit.

Mieluiten vielä useammat pöksyt samaa settiä. Alusvaatteethan on yksi naisellisuuden kivoimmista osa-alueista!

Olen alustavasti sanonut tytölle, että ostan mielelläni parit kunnon liivit (vaikka sitten liivikaupasta, tai mistä tyttö ne sitten haluaakin) ja sitten useammat Lindex/Kappahl/Seppälä-tasoa. Ainakin alkuun näin, koska se liivien kokohan muuttuu ehkä nopeastikin, joten kovin monia usean kympin rintsikoita ei ole järkeä ostaa. Aion myös kertoa tytölle (ja näyttää) miten pitsiset tai muuten paremmat liivit pestään käsin. Teen itsekin niin.



t. se, jonka tyttö oli suunnitellut (itse!) menevänsä isäpuolen kanssa ostoksille.



p.s. Ei se isäpuoli kuvittele menevänsä sovitukseen mukaan, joten älkää huoliko. Maksumieheksi on lupautunut, ja viemään tytön joko Stockan alusvaateosastolle tai sitten liivikauppaan.

äitini oli vain vihainen, kun sanoin, että pitäisiköhän mun ostaa rintsikat (parhaalla kaverillani kun ne järkytyksekseni huomasin) jotain 13- vuotiaana. Siihen asti käytin siskon kaapista löytämiäni vanhoja toppeja. Äiti sanoi, että no mene itse ja hommaa. En kuitenkaan kehdannut. 50- luvulla syntyneet on vissiin idiootteja monissa asioissa.

olin ihan järkyttynyt, että ei kai... eikä sit ostettu. Sen jälkeen ei kertaakaan kysynyt ja kävin jopa rippileirin ilman rintsikoita, muilla tietenkin oli vaikka millasia.. Sit riparin jälkeen kävin itse ostamassa omilla rahoillani parit, kun yksi poika riparilla lähitatsissa ihmetteli kun ei ollu liivejä.. =0O



Vähän myöhemmin julkenin ostaa, edelleen omilla rahoillani, mustat pitsiliivit, ja äiti raivostui kun ne näki.. oli kuulemma pornoliivit. =0/



Juu, äiti käyttää aina ja kaikkialla puuterinvärisiä liivejä, joskus hulvattomalla tuulella ehkä valkoisia.

50- luvulla syntyneet on vissiin idiootteja monissa asioissa.

Nro 13 tässä. Mun äiti oli tosi hienotunteinen ja puolusti mua myös niiltä erikoiskaupan myyjiltä, kun ne olis halunneet tunkea sovituskoppiin. Ja mun äitini on syntynyt... 1930-luvulla :DDD

50- luvulla syntyneet on vissiin idiootteja monissa asioissa.

Nro 13 tässä. Mun äiti oli tosi hienotunteinen ja puolusti mua myös niiltä erikoiskaupan myyjiltä, kun ne olis halunneet tunkea sovituskoppiin. Ja mun äitini on syntynyt... 1930-luvulla :DDD

no voi se olla vaan mun äidin luonteenvikaakin.

Ja jo nyt kirmaa ympäriinsä minun d-kupin liiveissäni ja kyselee, koska saa omat :o)



Jos ajan kanssa aihe unohtuu, niin olen ajatellut myös ihan ohimennen kysyä aika aikaisessa vaiheessa, haluaisiko jonkun topin tms. Itse kuulun myös niihin, jotka toivoivat hartaasti, että äiti ehsottaisi liivien ostoa - ja sitten selvisi, että äitini odotti, että minä ehdottaisin.

Nuori tyttö voi olla ujo ja hämillään eikä ilkeä ehdottaa rintsikoiden hankkimista.



Itse ostin tytöilleni sellaisia toppimallisia alkuun ja sitten kun rinnat kasvoi isommiksi mentiin liivikauppaan jossa sovitti liivejä ja ostettiin useammat kerralla.



Turha ujostelu pois äidin puolelta, äidin kuuluu näyttää naiseutensa ja olla naisen mallina. Naiseudessa ei ole häpeiltävää.

SIIS SÄ PUHUT NIIN NUORTEN KAA MÄ OON 11V. JA ALOIN HARKITTEMAAN ÄIPÄLLE KERTOMISTA KUN LUIN MUIDEN KOKEMUK. MUTTA ÄLÄ YMMÄRRÄ VÄÄRIN EI VAAN KUULU MUN OMIIN TAPOIHN / MIELTYMYKSIIN =)

Mulla on sellanen homma. Oon siis 12-vuotias ja tarvitsisin liivit. Rinnat näkyvät "läpi" paidasta. En uskalla sanoa kellekkään kun pelottaa. Ei oo sillain ees kovin suuret rinnat, mutta nolottaa vaan! Mitä tehdä?? Vastauksia kiitos!