Lesboäitien lasten hyvinvointi

Pääasia että omat lapset voi hyvin.

kuitenkin mammapalstan vampyyrit luulis olevan hereillä 2:43 - 6:56 välisenä aikana...

Uutisessahan kerrotaan lesboäitien lasten pärjäävän _hyvin_! ;)

niin oikea verrokkiryhmä ei olisi ollut heterovanhempien lapset, vaan hedelmöityshoidoilla saatujen heterovanhempien lapset. Hedelmöityshoitoihin lähtevillä kun todellakin on yleensä pidemmälle mietittyä ja toivottua perheenlisäys ja keskimäärin he todennäköisesti panostavat lastensa hyvinvointiin ja kasvatukseen enemmän kuin monet heterovanhemmat, joille nyt saattaa vaan kuulua asiaan hankkia ne pari lasta.

Lasten takia ei ainakaan tarvi lesbojen hedelmöityshoidoista mesota. Hyviä, onnellisia veronmaksajia saadaan silläkin keinolla.

lapset voivat hyvin

Tässähän tutkittiin amerikkalaisia lesbopareja.



1) Lesbopariskuntien lapsista suurempi osa on suunniteltuja ja haluttuja. Heteropariskuntien lasten joukkoon mahtuu enemmän vahinkoja. (Muuten tutkimuksesa olisi kaiketi pitänyt vertailla tosiaan hedelmöityshoidoilla saatuihiin hetskuparien lapsiin.) Raskauden suunnittelemattomuudella on aiemmissa (jenkki)tutkimuksissa havaittu olevan selvä tilastollinen korrelaatio lapsen myöhempään hyvinvointiin.



2) Hedelmöityshoidot ovat kalliita jenkeissä. Ei sanota, onko sosioekonomisia taustatekijöitä otettu huomioon vertailussa.



3) Tulokset perustuivat vanhempien omaan arvioon lapsista. Kulttuurisetja yhteiskunnalliset tekijät saatavat olla vaikuttaneet siihen, että lesbopareilla on ollut suurempi taivutus arvioida (defensiivisesti) lastensa hyvinvointi yläkanttin.



Ja huom! SIITÄ HUOLIMATTA. Voisin kuvitella, että vaikka metodologia olisi ollut parempi, samankaltaisiin tuloksiin oltaisiin päästy, sillä:



4) Heteromiesten joukossa esiintyy tilastollisesti enemmän häiriökäyttäytymistä, aggressiivisuutta, päihteidenkäyttöä jne.



5) Jenkeissä (ja varmasti myös Suomessa) lesbona elävä on käynyt läpi aika mankelin. On joutunut kyseenalaistamaan totuuksia, kohtaamaan vastustusta ja tuomitsemista, navigoimaan sosiaalisia tilanteita, hakemaan ja hyväksymään identiteettiään ihan toisella tavalla kuin yhteiskunnan hyväksymää käsikirjoitusta seuraileva keskivertohetsku koskaan joutuu. Se on vaatinut rohkeutta ja vahvuutta. Siinä moni ihminen kasvaa tavalla, jonka voi helposti kuvitella vaikuttavan positiivisesti myös kykyihin vanhempana, taitoon tukea ja hyväksyä lapsensa.