Lue keskustelun säännöt.
Pakkoruotsin puolustajille kommentti littyen lasten lukutaitoon
06.06.2010 |
Kirjasta Ihmisen psykologinen kehitys (Nurmi et al):
"Huolimatta erittäin hyvistä keskimääräisistä tuloksista, kuudella prosentilla peruskoulun päättävistä suomalaisista nuorista on heikko lukutaito. Tämän lisäksi 14 prosentilla olisi parantamisen varaa tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta".
Siis 6 prosentilla heikko lukutaito ja yhteenä siis 20 prosentilla olisi parantamisen varaa lukutaidossa. Tämä ei oikein sovi yhteen sen kanssa, kun pakkoruotsin puolustajat selittävät, että lapset oppivat vaikka kuinka monta kieltä ja että ei ruotsin opiskelu ole mistään pois ja kyllä ruotsi on helppo kieli ja kyllä kuka vaan oppii ruotsin lisäksi vaikka kuinka monta kieltä.
Jos 20 prosentilla on vaikeuksia suomen kielen kanssa, niin kuinka monella on vaikeuksia ruotsin kanssa?
Hmm.... Onkohan pakkoruotsin puolustajat koskaan edes perehtyneet todelliseen koulumaailmaan tai alan tutkimuksiin?
Kommentit (43)
Kun ei niitä kieliä kukaan huvikseen lue, eli mitäpä oppilas siitä hyötyy, että hän opiskelisi pelkästään helpomman ruotsin, kun tällä kielellä ei ole mitään käyttöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muttamutta mietitääs nyt hei. Mihin tota pakkoruotsia tarvitaan ylipäätänsä.. Tuskin on sellasta maata missä Ei pärjää englannilla mut pärjäis ruotsilla. Jos tahtoo ruotsinkieltä opiskella niin ottaa sit lisäkieleks. Peace out!
Olisiko mahdollista, että antaisit meille ihmeteltäväksi hieman pidemmän otteen tuosta lainaamastasi teoksesta? Aika hankalaa keskustella asiasta, kun yhdellä keskustelijalla on keskeinen informaatio, jota hän ei kuitenkaan suostu jakamaan. Jos suostuisit jakamaan vähän enemmän tietoa tästä sitaatistasi keskustelu ei pyörisi vain sen ympärillä, ymmärtävätkö ihmiset sitaatin oikein vai väärin.
Tuohan on ihan valintakysymys. Yhtälailla elämässä voi halutessaan pärjätä mainiosti ilman englantia!
Kun ei niitä kieliä kukaan huvikseen lue, eli mitäpä oppilas siitä hyötyy, että hän opiskelisi pelkästään helpomman ruotsin, kun tällä kielellä ei ole mitään käyttöä?
Muttamutta mietitääs nyt hei. Mihin tota pakkoruotsia tarvitaan ylipäätänsä.. Tuskin on sellasta maata missä Ei pärjää englannilla mut pärjäis ruotsilla. Jos tahtoo ruotsinkieltä opiskella niin ottaa sit lisäkieleks. Peace out!
Niin, mielestäni ei ole oikein oppilaslähtöinen lähestymistapa, että opetetaan ruotsia, koska se on helpompi. Englanti on ehkä vähän vaikeampi, mutta se on oikeasti tarpeellinen ja sille on käyttöä jokapäiväisissä tilanteissa. Ruotsia suurin osa ei käytä koskaan koulun ulkopuolella.
Eli uskoisin, että motivaatio englannin oppimiseen on paljon kovempi ja tämä kompensoi kielen mahdollisen suuremman vaikeuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on ihan valintakysymys. Yhtälailla elämässä voi halutessaan pärjätä mainiosti ilman englantia!
Kun ei niitä kieliä kukaan huvikseen lue, eli mitäpä oppilas siitä hyötyy, että hän opiskelisi pelkästään helpomman ruotsin, kun tällä kielellä ei ole mitään käyttöä?
Hei, mietipä nyt ihan realistisesti, kuinka monella on ruotsille käyttöä koulun ulkopuolella? Ja vertaa englantiin! Ihan oikeasti... Ja jos vielä ajattelet erityisesti sitä yläasteikäistä... Ei todellakaan tarvitse ruotsia missään. Englanti tulee sen sijaan "joka tuutista", joten motivaatio on varmasti ihan toista luokkaa.
Kun ei niitä kieliä kukaan huvikseen lue, eli mitäpä oppilas siitä hyötyy, että hän opiskelisi pelkästään helpomman ruotsin, kun tällä kielellä ei ole mitään käyttöä?
Tiesin kyllä, etten kaikkia opiskelemiani kieliä tule työelämässä käyttämään (5 vierasta kieltä), mutta minusta on silti mukavaa osata noita kieliä.
Minusta koulunkäynti ylipäänsä oli mukavaa. Lukiossakin kävin 75 pakollisen kurssin sijaan vähän yli sata. Peruskoulussa riittää kuitenkin aika pitkälle se, että on kiinnostunut ja jaksaa edes vähän panostaa koulunkäyntiin.
Minun on kovin vaikea ymmärtää ajatusmallia, jonka mukaan kaikki, mikä on työlästä tai hankalaa, pitäisi poistaa peruskoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muttamutta mietitääs nyt hei. Mihin tota pakkoruotsia tarvitaan ylipäätänsä.. Tuskin on sellasta maata missä Ei pärjää englannilla mut pärjäis ruotsilla. Jos tahtoo ruotsinkieltä opiskella niin ottaa sit lisäkieleks. Peace out!
Niin, mielestäni ei ole oikein oppilaslähtöinen lähestymistapa, että opetetaan ruotsia, koska se on helpompi. Englanti on ehkä vähän vaikeampi, mutta se on oikeasti tarpeellinen ja sille on käyttöä jokapäiväisissä tilanteissa. Ruotsia suurin osa ei käytä koskaan koulun ulkopuolella.
Eli uskoisin, että motivaatio englannin oppimiseen on paljon kovempi ja tämä kompensoi kielen mahdollisen suuremman vaikeuden.
Jep ja muutenkin mediassa esillä on paljon enemmän englantia kuin ruotsia. Tv-ohjelmat, pelit(konsoli+pc), elokuvat jne. Ettäettä ken ruotsia haluaa opiskella niin ruotsia sitten opiskelkoon. Peace out!
Olisiko mahdollista, että antaisit meille ihmeteltäväksi hieman pidemmän otteen tuosta lainaamastasi teoksesta? Aika hankalaa keskustella asiasta, kun yhdellä keskustelijalla on keskeinen informaatio, jota hän ei kuitenkaan suostu jakamaan. Jos suostuisit jakamaan vähän enemmän tietoa tästä sitaatistasi keskustelu ei pyörisi vain sen ympärillä, ymmärtävätkö ihmiset sitaatin oikein vai väärin.
No en kyllä viitsisi ruveta käsin kirjoittamaan lisää, kun se oleellinen asia tuli tuossa jo selväksi... eli että peruskoulun päättävistä on 6 prosentilla on heikko lukutaito (ei ihan pieni määrä) ja tämän lisäksi on vielä iso joukko, jonka lukutaito ei ole ihan primaa... Eikä tuossa tämän enempää ollutkaan näitä prosenttilukemia, vaan lukutaidon kehittymistä eri iässä käsiteltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ei niitä kieliä kukaan huvikseen lue, eli mitäpä oppilas siitä hyötyy, että hän opiskelisi pelkästään helpomman ruotsin, kun tällä kielellä ei ole mitään käyttöä?
Tiesin kyllä, etten kaikkia opiskelemiani kieliä tule työelämässä käyttämään (5 vierasta kieltä), mutta minusta on silti mukavaa osata noita kieliä.
Minusta koulunkäynti ylipäänsä oli mukavaa. Lukiossakin kävin 75 pakollisen kurssin sijaan vähän yli sata. Peruskoulussa riittää kuitenkin aika pitkälle se, että on kiinnostunut ja jaksaa edes vähän panostaa koulunkäyntiin.
Minun on kovin vaikea ymmärtää ajatusmallia, jonka mukaan kaikki, mikä on työlästä tai hankalaa, pitäisi poistaa peruskoulusta.
Lainaanpa tässä omaa aiempaa kommenttiani. Osui nimittäin juuri SINUUN! :)
"Liittyy siten, kun jotkut kaikkitietävät mammat hehkuttaa, että "minäkin opin viittä kieltä tuosta vaan, että ei se ruotsi voi niin vaikeaa olla".
Kyllä se voi olla. Oikeasti. Eikö edes tuo 6% saisi keskittyä oppimaan alkeet pelkästään englannista?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran kyse oli vaan lukutaidosta, niin miksi yrität väenvängällä yhdistää sen jotenkin ruotsiin? Alkuperäisessä kappaleessahan ei puhuta mitään ruotsista tai muista vieraista kielistä vai puhutaanko?
Jos kerran kyse oli vaan lukutaidosta, niin miksi yrität väenvängällä yhdistää sen jotenkin ruotsiin? Alkuperäisessä kappaleessahan ei puhuta mitään ruotsista tai muista vieraista kielistä vai puhutaanko?
Voi taivas sentään. Että äidinkielen lukutaidolla ei ole mitään tekemistä vieraiden kielten oppimiseen? Hienoa logiikkaa... Kyllä se kielten opiskelu taitaa aika kirjallispainotteista olla edelleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuudella prosentilla eli keskimäärin yhdellä tai kahdella oppilaalla/luokka on oppimisongelma. Miksi 94%:n opintoja yksipuolistettaisiin näin pienen osuuden vuoksi. Samaisella ajatusmallilla: jos yksi oppilas luokalla ei opi murtolaskuja, ei koko luokka opettele matematiikkaa. Puuttumatta siihen, minkä aineen opinnot ap kokee tärkeäksi, tämä logiikka ontuu.
Miksi elämässä pitäisi mennä siitä, mistä aita on matalin? Jos ei mitään vaadita tai odoteta, ei lapsi/nuori opi itsekään vaatimaan itseltään mitään. Jos vanhemmat antavat lapselle luvan olla edes yrittämättä, miten lapsi pärjää aikuisena töissä. Oikeassa elämässä ei voi sanoa, ettei huvita tai että jokin asia on äidinkin mielestä "ihan turha".
pitäisi olla oikeus vaihtaa toinen kotimainen äidinkielen tukiopetukseen. Siitä olisi oikeasti enemmän hyötyä, kun ensin oppii äidinkieltään voi helpommin oppia myös vieraita kieliä.
Muutenkin suomalaisessa opetusuunnitelmassa vähätellään äidinkieltä. Muualla maailmassa äidinkielentunnin murrosikäisillä on kaksin kolminkertaiset.
Kuudella prosentilla eli keskimäärin yhdellä tai kahdella oppilaalla/luokka on oppimisongelma. Miksi 94%:n opintoja yksipuolistettaisiin näin pienen osuuden vuoksi. Samaisella ajatusmallilla: jos yksi oppilas luokalla ei opi murtolaskuja, ei koko luokka opettele matematiikkaa. Puuttumatta siihen, minkä aineen opinnot ap kokee tärkeäksi, tämä logiikka ontuu.
Miksi elämässä pitäisi mennä siitä, mistä aita on matalin? Jos ei mitään vaadita tai odoteta, ei lapsi/nuori opi itsekään vaatimaan itseltään mitään. Jos vanhemmat antavat lapselle luvan olla edes yrittämättä, miten lapsi pärjää aikuisena töissä. Oikeassa elämässä ei voi sanoa, ettei huvita tai että jokin asia on äidinkin mielestä "ihan turha".
Oli puhe siitä 20 prosentista... Ja nämä lukutaitovaikeudet eivät ole mitään "vanhemmat antavat lapselle luvan olla yrittämättä". Aika loukkavasti sanottu sellaisia kohtaan, joilla on oikeasti kokemusta asiasta.
Mikä vika on Ruotsin mallissa? Joko yksi kieli tehostettuna tai kaksi kieltä normaalisti. Ei siinä muiden opettelumäärä vähene. Taidat nyt tahallasi leikkiä vähän tyhmää... "ei koko luokka opettele matematiikkaa". Juu, sitähän juuri tarkoitinkin.
Nyt meillä on tilanne, että ollaan oppivinaan ruotsia, mutta suuri osa ei osaa lähes sanaakaan (tästä on ollut jossain uutisissakin). Kenen etu tämä sitten on?
Ei mennä siitä mistä aita on matalin, vaan huomioidaan erilaiset oppilaat. Kielet on oma ryhmänsä ja niitä ei suoraan voi verrata muihin aineisiin.
Tämä on teille pakkoruotsin kananttajille ilmeisesti täysin vieras ajatus, koska TEIDÄN mielestä ruotsi on tärkeää ja jokaisen pitää opiskella sitä oppimiskyvystä tai tarpeesta riippumatta.
Kuudella prosentilla eli keskimäärin yhdellä tai kahdella oppilaalla/luokka on oppimisongelma. Miksi 94%:n opintoja yksipuolistettaisiin näin pienen osuuden vuoksi.
Jos vaikka lukisit noita viestejäni...
"Eikö edes tuo 6% saisi keskittyä oppimaan alkeet pelkästään englannista?"
Kuudella prosentilla eli keskimäärin yhdellä tai kahdella oppilaalla/luokka on oppimisongelma. Miksi 94%:n opintoja yksipuolistettaisiin näin pienen osuuden vuoksi. Samaisella ajatusmallilla: jos yksi oppilas luokalla ei opi murtolaskuja, ei koko luokka opettele matematiikkaa. Puuttumatta siihen, minkä aineen opinnot ap kokee tärkeäksi, tämä logiikka ontuu.
Miksi elämässä pitäisi mennä siitä, mistä aita on matalin? Jos ei mitään vaadita tai odoteta, ei lapsi/nuori opi itsekään vaatimaan itseltään mitään. Jos vanhemmat antavat lapselle luvan olla edes yrittämättä, miten lapsi pärjää aikuisena töissä. Oikeassa elämässä ei voi sanoa, ettei huvita tai että jokin asia on äidinkin mielestä "ihan turha".
Oli puhe siitä 20 prosentista... Ja nämä lukutaitovaikeudet eivät ole mitään "vanhemmat antavat lapselle luvan olla yrittämättä". Aika loukkavasti sanottu sellaisia kohtaan, joilla on oikeasti kokemusta asiasta.
Mikä vika on Ruotsin mallissa? Joko yksi kieli tehostettuna tai kaksi kieltä normaalisti. Ei siinä muiden opettelumäärä vähene. Taidat nyt tahallasi leikkiä vähän tyhmää... "ei koko luokka opettele matematiikkaa". Juu, sitähän juuri tarkoitinkin.
Nyt meillä on tilanne, että ollaan oppivinaan ruotsia, mutta suuri osa ei osaa lähes sanaakaan (tästä on ollut jossain uutisissakin). Kenen etu tämä sitten on?
Ei mennä siitä mistä aita on matalin, vaan huomioidaan erilaiset oppilaat. Kielet on oma ryhmänsä ja niitä ei suoraan voi verrata muihin aineisiin.
Tämä on teille pakkoruotsin kananttajille ilmeisesti täysin vieras ajatus, koska TEIDÄN mielestä ruotsi on tärkeää ja jokaisen pitää opiskella sitä oppimiskyvystä tai tarpeesta riippumatta.
en viitannut lukutaitoon vaan "pakkoruotsin" vastustajiin, jotka antavat lapselle jo kotoa lähtien sen käsityksen, että yksi kouluaineista on vähemmän arvokas eikä siinä tarvitse menestyä. Luet nyt tekstiäni kuin piru raamattua. Ovatko oikeat argumentit vähissä?
Kyllä, kielet ovat oma aineryhmänsä, joka tuottaa joillekin oppilaille vaikeuksia. Samoin jotkut oppilaat kokevat esimerkiksi luonnontiedeaineet vaikeiksi. Pitäisikö näiden oppilaiden vuoksi tehdä päätös, että parempi osata vaikka biologiaan kunnolla, kuin pakottaa lapset opiskelemaan kemiaa, maantietoa ja fysiikkaakin.
Et ole ainakaan vielä millään lailla osoittanut, että näiden lukemisen kanssa kamppailevien oppilaiden oppimisen esteenä olisivat nimenomaan vieraiden kielten opinnot eivätkä esimerkiksi historia, kuvaamataito tai kemia.
en viitannut lukutaitoon vaan "pakkoruotsin" vastustajiin, jotka antavat lapselle jo kotoa lähtien sen käsityksen, että yksi kouluaineista on vähemmän arvokas eikä siinä tarvitse menestyä. Luet nyt tekstiäni kuin piru raamattua. Ovatko oikeat argumentit vähissä?
Kyllä, kielet ovat oma aineryhmänsä, joka tuottaa joillekin oppilaille vaikeuksia. Samoin jotkut oppilaat kokevat esimerkiksi luonnontiedeaineet vaikeiksi. Pitäisikö näiden oppilaiden vuoksi tehdä päätös, että parempi osata vaikka biologiaan kunnolla, kuin pakottaa lapset opiskelemaan kemiaa, maantietoa ja fysiikkaakin.
Et ole ainakaan vielä millään lailla osoittanut, että näiden lukemisen kanssa kamppailevien oppilaiden oppimisen esteenä olisivat nimenomaan vieraiden kielten opinnot eivätkä esimerkiksi historia, kuvaamataito tai kemia.
Kielet eivät ole universaaleja aineita kuten esim. fysiikka. Siten ei ole oikein verrata näitä keskenään.
En ole väittänyt, että kielet olisivat lukemaan oppimisen esteenä, vaan sitä, että koska monelle jo äidinkieli tuottaa vaikeuksia, on ehkä kohtuuton vaatimus, että kaikkien pitäisi opetella kahta vierasta kieltä (siis peruskoulussa). Miksi Ruotsin malli ei kelpaisi Suomeenkin? Siksikö, kun sen perusteena on pedagogiikka eikä poliittinen ideologia, kuten Suomessa?
Onko siinä jotain kummallista, jos oppilaille välittyy mainitsemasi asenne ruotsia kohtaa, koska kuitenkin 2/3 kansalaisista vastustaa pakkoruotsia? Yleensä aikuisten asenteilla on taipumus välittyä lapsiinkin. Tämä kertoo vain siitä, että systeemissä on vikaa, jota pitäisi korjata.
Mikä järki tuossa sitten on? Englanti kuitenkin on 100x tarpeellisempi kieli kuin ruotsi. Kai se nyt ensisijainen kieli on? Parempi heikko englanti kuin pikkuisen parempi ruotsi.