Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää kun mun musiikkimaku poikkeaa niin paljon muiden kavereiden mausta
04.06.2010 |
ja myös mieheni mausta.
Sitten AINA, kun istutaan iltaa tai ollaan kaveriporukalla lähdössä bilettämään, me kuunnellaan tietysti sitä mitä enemmistö fanittaa. Ja nää kavereiden fanitukset on just sellasia jota mä en oikeestaan voi edes sietää. Puhumattakaan, että saisin "menofiilistä" päälle (mulle musiikki tuo hyvin vahvasti fiilistä, tai sitten vie sitä).
No, minkäs tälle tekee. Kunhan nyt avauduin tästäkin :)
Kommentit (7)
joskus tosiaan ärsyttävää, kun istutaan iltaa ja kuunnellaan mitä kuunnellaan. Toiset ihan into piukeena fanittaa ja fiilistelee ja mun tekis mieli repiä korvat päästäni. Toisaalta he ovat varmaan ihan samaa mieltä mun "menomusasta", mutta enemmistö taitaa aina voittaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 30+ikäisten kaveripiiri kokoontuu niin harvoin ettei kukaan tahdo soittaa musiikkia vaan kaikki tahtovat keskustella työstä ja perheestä.
on Yön musiikki. Kaveri sitten taas fanittaa yli kaiken, enkä kehtaa loukata sitä. Niinpä sitten vaan kärsin illanistujaisissa...
toki nykyään harvemmin tulee käytyä tuollaisissa "kokoontumissa", mutta sattuu niitäkin joskus...
t: kolmonen
ja helpompaa on kertoa mitä ne kaverit aina kuuntelee ja mitä mä siis en voi pääsääntöisesti sietää. Eli kuuntelevat esimerkiksi iskelmää, tai sitten klamydiaa, apulantaa tai yötä. Okei, on näillä kaikilla ehkä yksi hyvä biisi, joka ei tuota mulle kamalaa tuskaa, mutta muuten on ihan sellainen olo, että "argh". Mun menojalka ei noista vipata.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on vähän sama ongelma.
Itse kuuntelen death metallia, black metallia jne. kun taas kaverit enemmän näitä Voicella ja Nrj:llä soitatettavia biisejä. Ei siinä mitään, en oletakaan että kaikki tykköäisivät samasta musasta kuin minä mut on ilmeisesti liian paljon vaadittu, että esim. illanistujaisissa kuunneltaisiin edes pari sellaistakin kappaletta, josta minä tykkään.
kun kerran avautumaan aloit.
Itse digaan kaikka klassisesta rokkiin, kunhan ei ole rajuinta heviä, eikä yltiöpäisen yksitotista discoa