Millainen on akateeminen äiti?

Kädettömiä ja niin siis uusavuttomia, daa.

ehkä vähän takakireämpiä kuin muut

lisäksi varsin vankka työkokemus ja lyhyt koulutuskin muutamaan ns. duunariammattiin. Kovin kädetön tai uusavuton en ole. Osaan tarvittaessa olla kääntää päälle joko akateemisen tai duunaripuoleni :)

Kädettömiä ja niin siis uusavuttomia, daa.

Täällä toinen akateemisen koulutuksen saanut ja sen alan töissä oleva mamma, joka pahaksi onneksi saattuu vielä olemaan yh, eli muun talouden pyörittämisen ohella pikku remppahommat ja muut sujuvat kyllä, kiitos raksamies-isän ja muutaman veljen, jotka eivät nähneet koskaan syytä siihen, että tytöt eivät voisi porakonetta tai sirkkeliä käyttää :-D

LTO, opettaja, insinööri (esim. oma mieheni viettää työaikansa likaisissa haalareissa, kypärä päässä), jne... Eiköhän jokainen paikkansa löydä.



Itse olen toisaalta enemmän teoreettinen tyyppi, kuitenkin tällä hetkellä siinä maailman käytännönläheisimmässä duunissa eli kotiäitinä.



Nämä akateemiset vs. ei-akateemiset -systeemit ovat kyllä jotenkin säälittäviä ja huvittavia. Antakee jo olla.

mun elämässäni toinen paikka, jossa olen törmännyt siihen, että joillakin ihmisillä on ihan kummallisia käsityksiä akateemisista.



Eka oli kesätöissä. Lukioaikana kesätöissä olin vain se nuori tyttö ja yksi muiden joukossa. Sitten kun pääsin opiskelemaan yliopistoon yhtäkkiä seuraavana kesänä (tosin eri paikassa), jotkut kokivat hirveää tarvetta pomputtaa minua tai muuten vain suhtautuivat oudosti. Sain aina välillä kuulla känniavautumisia kuinka oikeasti opistosta/amk:sta/elämänkokemuksesta oppii nää jutut paaaaljon paremmin kuin jossain hienossa yliopistossa. (Näitä siis ei ollut kuin jokunen tyyppi, suurin osa suhtautui ihan normaalisti.)



Minä olin ihan kokemattomana aivan innoissani tekemässä mitä hommia vain ja oppimassa kokeneemmilta. En takuulla vähätellyt ketään, enemmänkin katsoin ylöspäin, mutta muutamilla tuli heti outo asenne, kun kuulin missä opiskelen. Tästä päättelin, että joillakin täytyy olla päässään ihan kummallinen kuva ihmisestä vain sen vuoksi, missä hän sattuu opiskelemaan.

vaan DI. Insinöörithän käy jonkin opiston tai AMK:n.

Tutkinto siis yliopistosta, mutta ulkomailta.

vaan DI. Insinöörithän käy jonkin opiston tai AMK:n.

Akateemisilla kun ei ole niin paljon todistettavaa kenellekään, saa hyvällä tekosyyllä olla rauhassa käsi jos on:-)

vaan DI. Insinöörithän käy jonkin opiston tai AMK:n.

Mä olen akateeminen, enkä ole eläissäni sanonut ääneen sanaa diplomi-insinööri. Rekryihmiset kyl pitää huolen, et on diplomit oikeissa hommissa. Mut sit käytännössä siel työyhteisössä on ihan nörtti ku nörtti...

vaan DI. Insinöörithän käy jonkin opiston tai AMK:n.

Mä olen akateeminen, enkä ole eläissäni sanonut ääneen sanaa diplomi-insinööri. Rekryihmiset kyl pitää huolen, et on diplomit oikeissa hommissa. Mut sit käytännössä siel työyhteisössä on ihan nörtti ku nörtti...

edellinen oli itse DI. Jo opiskellessa tulee tarvetta sanoa diplomi-insinööri aika monta kertaa. Jos ei muuten niin selittäessä sukulaisille mikä musta tulee isona.

t. teekkari

joka on naimisissa diplomi-insinöörin, ei insinöörin kanssa. Ja kyllä, ajoittain on tarvetta käyttää etuliitettä.

Täällä palstalla aina joku väittää, että ei voi olla akateeminen kirjoitustyylin perusteella.



miten akateeminen puhuu ja kirjoittaa? Itse kirjoitin äidinkielestä laudaturin ja olen FM mutta usein on väitetty että en voi olla akateeminen. Kun nopeasti kirjoittaessa tulee virheitä joita en ajksa tällaisella palstalla korjata enkä miettiä kirjoitusasua.

kädetön olen ja hajamielinen, sen myönnän. paitsi leipommista rakastan.

Pieni kaunis on teidänkin elämänne...

pientä se ei kyllä ole missään nimessä.

pientä se ei kyllä ole missään nimessä.

Voi jeesus.

enpä ole kyllä itse ajatellut muuta, kuin että minusta tulee äiti. :) Tuskinpa se vauvakaan hirveästi välittää siitä, onko äidillä maisterin paperit vai ei, kunhan on turvallinen ja pitää huolen pienestä.

se ymmärtää sarkasmia ja ironiaa.

ystäviä/tuttuja on siis sekä akateemisista että ei-akateemisista ja seuraavat yleistykset olen huomannut näissä mun piireissä pätevän.

- Akateemiset ystäväni 90% käyttää tai ainakin on kokeillut kestvaippoja, eli suhtautuu niihin positiivisesti kun taas ei-akateemisista ehkä vajaa 10%, heistä suurin osa suhtautuu kestoiluun arvostellen ja kriittisesti vailla mitään todellista tietoa asiasta.

- Akateemiset ovat imetäneet vuoden tai enemmän, kaikki. Ei-akateemisista 4kk-8kk.

- Akateemiset tekee enemmän ruokia itse, ei-akateemisista suurin osa käyttää purkkiruokia, jopa kotona (akateemiset lähinnä matkoilla/kylässä).

- Akateemisilla on parempi ymmärrys perheiden erilaisia valintoja kohtaan, eli kaikkien ei tarvi olla samanlaisia ja elää samalla tavalla.

- Akateemiset osaa keskustella syvällisemmin ja muustakin kun luetella esim. sukulaisille ostettuja joululajhoja, huoh.

- Ekologisuus, kierrättäminen, kompostointi kiinnostaa akateemisiä enemmän.

- Ja totta, itse viihdyn huomattavasti paremmin akateemisten ystävieni kanssa joitain poikkeuksia lukuunottamatta, mut naapureita ja sukulaisia kun ei aina voi valita pitää duunarijuttujakin kuunnella :)



Ja siis, nämä MUN kokemukset, ei siis välttämättä ainoita totuuksia. Mut kun kysyitte millainen äiti akateeminen on, sanoisin yhdellä sanalla et MONIPUOLINEN.