Elämässäni ei ole mitään järkeä.
Elämässäni ei ole enää mitään järkeä. Kukaan ei kaipaa minua täällä enää...
Töissä kaikki päin persettä. Ei luoteta, kytätään, mitään oikeuksia ei ole vain velvollisuuksia, mihinkään et voi vaikuttaa, siis yksinkertaisesti sanelumeininki. Ahdistaa... Uutta duunia en ole onnistunut saamaan vaikka hakenut varmaan sataa paikkaa ja haastetteluissa ravannut. Ja ahdistaa vaan enstistä enemmän.
Mies ei auta missään. Ei siivoa, ei pese pyykkiä, ei siis mitään. Huutaa ja raivoaa jos herran kalsarit ei ole pesty. Olen taloudenhoitaja ja panopuu, en muuta.
Lapsi alavriinsa sairas ja minä joudun olemaan kotona kun mies ei voi jäädä.
Minä käytän lasta lääkärissä, hoidan kaikki vakuutukset, lääkitykset, reseptien uusimiset ja maksan kaiken. Vaatetan, syötän, juotan, kuskaan, hoidan siis kaikki lapsen jutut. Mies vaan juoksee omilla menoillaan, ties missä.
Minä suunnittelen synttärit, lomamatkat ja hoidan kaiken siihen liittyen. Mies vaan narisee kun en ole miettinyt sitä tätä ja tuota tai tehnyt niin kun hän haluaa. Vaikea tehdä kun ei tiedä mitä ajattelee.
Kavereita minulla ei ole ja vaikka olisi ei olisi aikaa mihinkään.
Mihinkään en voi lähteä koska miehen omat jutut menee kaiken muun edelle. Jos haluan mennä saan hankkia lapsenvahdin tai raahata lapsi mukana.
Mitä järkeä tässä on? Ei mitään.... Nytkin saikulla kun hermot ei kertakaikkiaan enää kestä. En ole nukkunut kunnolla moneen kuukauteen.
Olen siis joka asiassa epäonnistunut, joten mitä järkeä tässä enää on?
Kommentit (14)
Mitä saat tuosta parisuhteesta? Et rakkautta, et tukea, et ymmärrystä, et etenkään KUNNIOITUSTA. Tuskin tunnet näitä itsekään moista ihmistä kohtaan.
Lääkäri on kuitenkin ensisijainen etappisi. Masennuslääke ja mieto unilääke satunnaiseen käyttöön. Ihan ensin tarvitset mahdollisimman paljon voimiasi takaisin.
jotta saat itsetuntosi kuntoon. Sitten mietit onko mitään hyvää mitä miehesi kanssa asuminen tuo elämääsi? Onko niitä enemmän kuin huonoja puolia. Juuri nyt ei kuulosta siltä. Kun olet saanut itsetuntosi kohoamaan ja masennusta laskemaan niin -sitten keskustele miehesi kanssa mitä haluatte tulevaisuudelta.
Pärjäät paremmin ilman miestä. On yhdet pyykit vähemmän, yksi ruokittava vähemmän ja ei tarvitse kuunnella sitä marinaa. Saat elatustukeakin.
En ole itsekään pystynyt siihen, vaikka ehkä syytä olisi.
Ehkä olisi hyvä miettiä muita ratkaisuja ensin, lapsenkin takia. Nyt olet ihan romuna, joten sitä asiaa olisi tärkein alkaa hoitamaan ensin. Niin kauan, kun peset miehen pyykit, hoidat koko perheen ruuat, siivoat kaiken - ei muutosta tule. Jos vain pystyt, jätä miehen pyykki pesemättä, peset vain omasi ja lapsen. Ruokailette lapsen kanssa omana aikananne, et tee miehelle ruokaa. Routa ajaa porsaan kotiin, niin sanoakseni. Voit myös yrittää sopia esim. ruuanlaittovuorot; sinä teet 3 krt viikossa, mies 3 krt ja yhtenä päivänä menette hampurilaisille tms.
Itse menin niin huonoon kuntoon, etten vain enää yksinkertaisesti pystynyt tekemään mitään. Joten en tehnyt. Mies pikkuhiljaa alkoi sitten ottamaan vastuuta, mutta sikolätissä elettiin - eikä siisteysstandardi vieläkään ole sitä mitä toivoisin, mutta hommat hoituu.
Kun mies on kotona, yksinkertaisesti lähdet vain ulos ovesta metsäkävelylle. Olet tunnin, haistelet ilmaa, mietit millainen olit hyvinä päivinäsi ja millaisessa tilanteessa nyt haluaisit olla. Muistutat itseäsi siitä, että olet arvokas. Tätä kannattaisi tehdä niin usein kuin mahdollista. Varaa lääkäriltä aika ja pyydä kuukauden sairasloma. Lääkkeistä itse en niin perusta, mutta joillekin sekin voi tuoda helpotusta. Hyvä idea voisi olla myös muutama käynti terveyskeskuspsykologilla, jossa voisit miettiä tilannettasi.
Työasiat ovat isoja juttuja, työssä kun vietetään niin iso osa päivästä. Voitko keskustella esimiehesi kanssa tilanteestasi? Jos et, sopeudut tilanteeseesi vähäksi aikaa - muistutat itseäsi että tämä on nyt vain väliaikaista - ja haet uutta paikkaa. Näin kesällä on vain vähän paikkoja auki, enemmän vain kesätyöpaikkoja. Syksyllä yleensä aukeaa oikeita paikkoja enemmän. Moni joutuu lähettämään satojakin hakemuksia, ajat ovat nyt vain sellaiset - kyse ei siis ole sinusta tai siitä ettet kelpaisi, vaan hakijoita on poikkeuksellisen paljon.
Toivotan sinulle jaksamista! Omakohtainen kokemus on, että kun on pohjalla, sieltä on suunta vain ylöspäin! Tärkeintä olisi löytää itseluottamuksesi ja itsearvostuksesi takaisin, jotta voisit nähdä elämän merkityksellisyyden ja kyvyn nauttia taas elämästä.
Olet työpaikkakiusattu- ota yhteys työterveyshuoltoon
http://acta.uta.fi/teos.php?id=1132
AP kuulostaa ylirasittuneelta, mahdollisesti masentuneelta. Jos se mies on niin paha, niin sitten on.
Epäilen tosin, että tässä on nyt aika paha näkökulmaongelma. Masentuneena kaikki näyttää toivottomalta.
kerro olostasi ja tunteistasi. Älä puhu miehellesi etukäteen mitään, ettei hän pääse lannistamaan sinua tässäkin.
Voi olla, että sairastat masennusta tms. ja kun saat siihen oikeanlaisen hoidon, elämä alkaa taas näyttää valoisammalta.
Ja miehelle täytyy myös kertoa, kuinka arvottomaksi itsesi tunnet tällaisen kohtelun takia. Jos hän ei ymmärrä parantaa tapojaan, hän ei ole sinun arvoisesi.
Voimia sinulle!
jonka vuoksi jaksat nousta aamuisin, nimittäin lapsesi. Hän tarvitsee sinua juuri nyt enemmän kuin koskaan. Panosta siihen, ja löysää muussa.
Muista myös hoitaa itseäsi siinä sivussa, vaikka hankkimalla lapsenhoitajan aina silloin tällöin. Älä haali itsellesi liikaa paineita, vähemmälläkin on pärjättävä.
sun pitää alkaa ensin arvostaa ite itseäs. Sitä ennen ei kukaan muukaan arvosta sua. Ala VAATIMAAN oikeuksia töissä ja miehen osallistumista kotona.
Todennäköisesti ensin saat tästä vaatimisesta lokaa niskaas, mutta ajan kanssa menee ihmisten tajuntaan se että myös sulle kuuluu arvostus ja kunnioitus. Tottakai ihmiset jotka on aiemmin käyttäneet sua kynnysmattona, vastustaa ens alkuun sitä ettet enää suostu kaikkiin vaatimuksiin.
Tämän kerron kokemuksen rintaäänellä. Älä lannistu moitteisiin, joita saat jatkossa, kun sun omanarvontunne paranee. Ajan kanssa se menee ihmisten jakeluun.
Sinähän pyörität huushollia ja perheen elämää muutenkin, joten mitä virkaa sillä miehellä on? ja toisaalta, lue oma viestisi, niin tajuat miten tärkeä ja arvokas ihminen olet, itsellesi ja lapsellesi. Mies on aikuinen ihminen, jonkö kyllä pitää osata pyykätä omat kalsarinsa ja avata suunsa, jos on toiveita.
Olet ihan supernainen, vaikkei itsestäsi siltä tuntuisikaan. Arvosta itseäsi, sillä siihen on tosiaan aihetta. Se uusi parempi duunikin löytyy, usko pois.
Voimia ja tsemppia sinulle.
miehen päänaukomista, ei siivota sen sotkuja, eikä miettiä mitä mies ajattelee.
Yksitysielämä voisi taas hymyillä. Ja saisit unta.
helpompaa yh:na.
Toki joutuisit edelleen yksin huolehtimaan kaikesta, mutta olisi sentään yksi huolehdittava ja narisija vähemmän.
kuulostaa siltä että ette ole enää rakastuneita. Sä voit vielä löytää onnen, mutta sitä varten sun on irtauduttava tuosta turruttavasta arjesta. Joko panostatte miehen kanssa teidän parisuhteeseen tai sitten otat eron ja rakennat oman elämäsi uusiksi. Muuten ei mikään muutu.