Lue keskustelun säännöt.
Synnytyksestä kysymys, tietäisikö joku...?
28.05.2010 |
Minulla meni synnytys tosi hyvin, mutta nyt jälkeen päin tuli ihan yhtäkkiä mieleen että mistä johtuu se jos vauva ulostaa lapsiveteen?
Alusta: Synnytystapa-arviossa olin 1-2 cm auennut, ja raskaus sujui ihan normaalisti. Esikoinen oli kyseessä, ja laskettu aika tuli ja meni, ja puhuttiin jo että ensi viikolla käynnistetään, kun lauantaiaamuna supistukset alkoivat. Avautumisvaihe meni suht vähillä kivuilla, sairaalaan lähdimme kun supistuksia tuli neljä kymmenessä minuutissa. Ovella kätilökin oli sitä mieltä että olin niin hyvävointisen näköinen, että vielä voisi lähteä kotiin. Otti kuitenkin sisälle kun sanoin että lapsivettä on tullut (no selvisi sitten että hyvin vähän, jos yhtään), mutta onneksi otti koska tutkimuksessa selvisi että kohdunsuu oli jo 5 cm auki. Kätilö epäili kuitenkin, että en ole yhdessä aamussa avautunut niin paljoa, vaan pikkuhiljaa siitä synnytystapa-arviosta alkaen.
Siinä meni sitten ainakin tunti odotellessa ja supistellessa, ennen kuin pääsimme synnytyssaliin, ja sinne ehdittyä aloin olla sitä mieltä että haluaisin jotain mikä lievittäisi niitä supistuksen aiheuttamia selkäkipuja, koska joka supistuksella piti nousta kävelemään ympyrää. Muualla supistukset eivät tuntuneet, joten järkeilin että jos ne selkäkivut vaan häipyisi, niin olo olisi mitä parhain ja saisin vähän levättyä. No, aquarakkuloita kokeiltiin ja ne poistikin selkäkivut, mutta gaah mitkä hirveät supistukset alkoi sitten tuntua koko vatsassa! Ei siis järkeily ihan tehonnut, selän kipu oli peittänyt ne inhottavammat vatsan supistukset, ja selän supistuksia sentään pystyi voimakkaasti hieromalla helpottamaan...
Olin jo aika väsynyt huonosti nukuttujen öiden ja muutaman päivän suursiivouksen jäljiltä, ja pelästyin niitä vatsapuolen supistuksia sen verran, että pyysin epiduraalia, jonka sainkin tosi nopeasti. Sanottiin myös että nyt on viimeinen hetki se laittaa, vaikkakaan kohdunsuun tilannetta ei tässä enää tarkastettu, koska silloin tullessa se oli katsottu. Oletettiin ettei avautuminen ollut niin kovasti vielä edistynyt. Epiduraali vei kaikki kivut, mutta paineen tunne jäi ja voimistui aina kun supistukset tuli. Kysyin siitä hoitajalta, ja hän sanoi että se kuuluukin jäädä, mutta että tuntisin kuulemma sitten kun oikeasti alkaisi ponnistusvaihe.
Rupesin siinä sitten lepäilemään, ja nukahdinkin tunniksi tai puoleksitoista. Heräsin siihen kun supistuskivun kaltaiset tuntemukset tuntuivat leviävän toiseen jalkaan ja lonkkaan, ja ajattelin että apua, nytkö se epiduraali jo hiipuu. Kun käännyin toiselle kyljelle, menivät lapsivedet ja kätilö kutsuttiin paikalle. Hän tarkasti samalla kohdunsuun tilanteen, ja yllättyi (taas) kun olin jo täysin auki. Kätilö kyseli että tuntuuko niin kuin pitäisi ponnistaa, ja sanoin että on tuntunut siitä epiduraalin vaikuttamisesta asti...
Sain ruveta kokeilemaan ponnistamista. Sain nousta laverilta kun kätilö laitteli tarvikkeita kuntoon. Lapsen pää tuli jo ihan parin kevyen ponnistuksen jälkeen niin alas että tunsin sen itsekin sormilla ("Hei nyt täältä tulee jotain...!"). Kätilö oli (taas) että nooo tuskin se pää vielä on, ensikertalaiset hätäilee, mutta niin se vaan oli, ja äkkiä takaisin laverille, lisää kätilöitä huoneeseen ja ponnistamaan kunnolla. Kun lapsi oli melkein ulkona, supistuksiin tuli tauko enkä pystynyt ponnistamaan. Ehkä kaksi supistusta jäi siinä väliin, kun ei tapahtunut mitään. Alkoivat ne sitten onneksi uudelleen, ja lapsi saatiin ulos.
Hän oli ihan hyväkuntoinen, sai 9 pistettä. Oli ulostanut lapsiveteen ja mieheni muistikuvan mukaan oli vähän sininen aluksi. Päässä oli kulmien yläpuolella painauma kuin vanne, oletan että se tuli siinä välissä kun pää oli syntymässä mutta supistukset loppuivat.
Nyt siis jäin miettimään sitä, että miksi lapsi oli ulostanut lapsiveteen? Onko se merkki stressistä tai jostain sellaisesta? Luulin että synnytys meni ihan rauhallisen reipasta tahtia, mutta nyt mietin että jospa se pitkittyikin sen epiduraalin takia ja lapsi olisi ollut jo valmis tulemaan ulos. Kuuluuko oikeasti epiduraalin laittamisen jälkeen, jos avautumisvaihe on vielä kesken, tuntua ponnistamisen tarvetta? En tuntenut sitä ennen epiduraalia, koska kivut tavallaan peittivät sen, mutta se tuntui kyllä välittömästi kun puudutus annettiin.
Vai olisiko voinut olla niin, että epiduraalin aikaan olin jo lähes avautunut ja sen antaminen ja kipujen häviäminen pitkitti ponnistusvaiheen alkua? Voiko ponnistusvaihe alkaa, jos lapsivedet ei ole menneet? Minullahan ne menivät kun käänsin kylkeä ja siinä vaiheessa kohdunsuu oli oletettavasti ollut jo jonkun aikaa 10 sentissä, joten sain ruveta ponnistamaan. Jos olisin ollut hereillä ja kävellyt, olisi lapsi varmasti syntynyt tuntia aiemmin, mutta menikö se lisäaika tavallaan avautumisvaiheeseen vai mihin?
Jos jaksoit lukea ja haluat vielä jakaa ajatuksesi, olisin kiitollinen. Ei tämä minua sinäänsä vaivaa enää, koska lapsi on terve ja minä olen terve, mutta lähinnä siltä kannalta mietin, että jos tulee lisää lapsia, kannattaako vielä ottaa epiduraalia? Nyt oli mukana sitä epävarmuuttakin, kun en ensikertalaisena tiennyt miten kauan homma tulee jatkumaan ja missä vaiheessa ne pahimmat kivut on.
Kommentit (12)
..stressin/pelästymisen seurauksena.Lapselta otetaan tämän seurauksena tulehdus(?) arvot.
Mulla laitettiin viimesimmässä epiduraali, jotta sain levättyä.Kun ensimmäisen satsin vaikutus alko lakkaamaan, kätilö kysyi laitetaanko lisää..en oikein osannut vastata, kun toisessa pakarassa tuntu painon tunnetta (=ponnistuspakkoa), kätilö laitto kuitenkin tuon epiduraalin, multa katos tuo ponnistamisen tarve.Vauva kuitenkin oli jo tulossa, jouduin ponnistamaan ilman minkäänlaista pakotuksen tarvetta.Seurauksena terve tyttö, mutta mulle kiidätys isoo lujaa leikkaussaliin, eikä vuotoa meinattu saada lakkaamaan.(en halua nyt pelotella.)
Olen kahdesta edellisestäkin ottanut epiduraalin, ja molemmissa(kuten nyt vikassakin) avautuminen on tapahtunut juuri epiduraalin vaikutuksen alaisena.(sehän vie vaan sen kivun pois, muttei estä avautumista).Kaikista kolmesta mulla on myös kalvot puhkaistu, jotta lapsi vesi pääsee pihalle ja edesauttaa synnytyksen alkamista.
Kyllä mä silti kokemukseni jälkeen suosittelen epiduraalin ottamista.Ja muutenkin minusta kuulostaa siltä että synnytyksesi on ollut ihan normaali :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim. on väärässä asennossa syntyäkseen ja tulee jonkinlainen hätäkakka. Tai sitten se nyt vain sattuu kakkaamaan, eikä sille voi mitään. Sitä on turha murehtia, että mikä oli syynä, kun eivät sitä fiksummatkaan osaa arvioida. :D
Niin että lapsivesi on ollut vihertävää. Ihan normaaleja synnytyksiä missä ei ollut mitään poikkeuksellista, paitsi tietysti että hengitystiet on pitänyt puhdistaa heti kun pää on ulkona. Ei kannata sen kummemmin sitä miettiä.
Olei, eli kakkaaminen ei välttämättä liity mihinkään.
Entäpä se, jos on käynyt niin kuin epäilen ja epiduraali on annettu liian myöhään (tai siis jos siinä yhteydessä olisi tarkastettu kohdun suu, olisi todettu että lähes avautunut), mihin se voi vaikuttaa? Tai siis olen käsittänyt että epiduraali annetaan kun avautumista on n. 4-6 cm, uskon että olin jo siinä vaiheessa avautunut enemmän, mutta tätä ei tarkastettu. Mitä siis tapahtuu vauvan kannalta, jos epiduraali annetaan kun kohdunsuu on avautunut sanotaan vaikka 8 cm, ja synnyttäjä rupeaa nukkumaan ja torkkuu siinä puolisen toista tuntia, eikä herää vaikka kohdunsuu olisi jo auki...?
Minulla on siis ihan hyvät kokemukset synnytyksestä, mutta jos nyt vielä pääsen synnyttämään ja avautumisvaihe menee yhtä ripeästi ja vähillä kivuilla, haluaisin että kohdunsuun tilannetta tarkkailtaisiin tiheämmin enkä ottaisi epiduraalia varmuuden vuoksi. Nythän se katsottiin vain kaksi kertaa, 5 cm ja pari kolme tuntia myöhemmin 10 cm. Sinänsä epiduraali toimi hienosti, laittaminen ei sattunut ja se vei kivut mutta jalat toimivat, ja sain levättyä, mutta jatkossa en haluaisi levätä enää kesken sinänsä ihan ripeästi etenevän synnytyksen :D.
Olen lukenut kyllä, että epiduraali tilastollisesti pidentää ponnistusvaihetta ja usein johtaa imukuppisynnytyksiin. Minulla ponnistusvaihe oli ihan normaali ja mielestäni jopa nopea, sitä yhtä supistuskatkosta en osaa sanoa mistä mahtoi johtua, tuskin epiduraalista. Mutta tuntuu että ehkä se epiduraalipuudutus kuitenkin viivytti ponnistusvaiheen alkua, olisin voinut ruveta ponnistamaan jos aiemmin, mutta epiduraalin takia niin ei käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsihan on ollut kuitenkin seurannassa, joten epiduraalisi ei ole voinut aiheuttaa haittaa lapselle. Sykettähän on kai kuitenkin seurattu sen vatsan ympärillä olevan vyön avulla. Lakkaa huolehtimasta ja unohda asia, sinulla kaikki kuulostaa menneen jopa kadehdittavan hyvin.
maailmassa ilman epiduraalia joitakin minuutteja aiemmin, mutta mitä sitten? Miksi tuollaisia mietit? Ja on todellakin ihan normaalia, jos supistuksiin tulee välillä tauko, oli epiduraalia tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On jo valmis syntymään ja suoli toimii.
Mullekin laitettiin epiduraali, pääsin hetkeksi nukkumaan (oli jo 24 h valvomista takana) ja epiduraalin lakatessa olin jo auki. Minulla oli koko ajan jotain mittareita mahan ympärillä ja vauvallekin laitettiin päähän anturi ihan varmuuden vuoksi. Supistukset ehtivät pysähtyä sen verran, että annettiin oksitosiinia tipalla niiden herättelemiseksi. Sitten vain ponnistamaan.
Mutta hei ap, jos sua jäi mietityttämään synnytyksen kulku, niin soita synnärille ja pyydä keskusteluaikaa kätilön kanssa! Kuuluu heillä toimenkuvaan, että juttelevat synnytyksen kulusta yhdessä synnyttäjän kanssa ja tarvittaessa vielä jälkikäteenkin. Parempi jutella nyt asiat selviksi, eikä pohtia keskenään kotona ja pahimmassa tapauksessa elää ihan väärissä luuloissa vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okei okei, lakkaan murehtimasta :D. Tosiaan synnytys meni tosi hyvin, enkä sitä surekaan, en yhtään. Kiinnostaa vaan nämä asiat, kuten yleensäkin minua kiinnostaa ihmisen fysiologia ja mikä vaikuttaa mihinkin, synnytys taas on vähän ollut sellaista hämärää aluetta, vaikka tärkeä asia kuitenkin kyseessä ja tärkeitä valintoja tehdään. Enkä edes sairaalassa päässyt sen enempää juttelemaan hoitaneen kätilön kanssa, synnytyskertomuksen ajat ei täsmää eikä niistä apgar-pisteistä puhuttu mitään (pisteet oli 9-9-9) ja lapsiveteen ulostaminenkin selvisi vasta kun myöhemmin luin papereita, siksi kai sitä miettii sitten jälkeen päin. Hyvä tietää myös tuo, että yliaikaiset vauvat voi ulostaa lapsiveteen! Toisaalta taas synnytyssalin kätilöt sanoivat, ettei näytä yhtään yliaikaiselta, kun iho ei hilseile. Että ota näistä nyt sitten selvää :D...
Ensi kerralla, jos niin hyvin käy, kokeilen ilman epiduraalia. Kiitos vastanneille!
Sen pitäisi nykyään olla ihan arkikäytäntö, että annetaan paperit luettavaksi JA jutellaan niistä, ettei tarvitse yksin pohtia. Apgar-pisteistä sen verran, että nykyään aniharva vauva on ns. 10 pisteen vauva, sillä kaikilla lähtee pisteitä väristä. Tuo 9-sarja on oikein hyvä, ihan normaali, etenkin jos vauva oli ehtinyt kakata lapsiveteen.
Älä sitä epiduraalia turhaan pelkää. Itse olen kohta menossa toista synnyttämään, enkä halua epiduraalia siitä syystä, että ekalla kerralla sen laittaminen oli niin ikävää.
lapsi saattaa ulostaa veteen mistä tahansa syystä ja heti kun suolensa on siihen valmis, millään ei ole mitään tekemistä sen kanssa. epiduraali saattaa vaikuttaa supistuksiin ja/tai ponnistustarpeeseen niinkin kaikkimutkin lääkeaineet. siitäkään ei voi tietää etukäteen, ei edes samalla synnyttäjällä eri kerroilla!
Mulla ekassa epi auttoi loistavasti, vaikka synnytys päättyikin 23 tunnin jälkeen sektioon, koska lapsi oli liian suuri laskeutumaan alas asti. seuraavalla kerralla puuduin vain toiselta puolelta ja avautuminen kesti ja kesti, kunnes sain spinaalin, kivut loppui ja aukesin viimisen tunnin aikana loput 5 cm ja siitä ponnistusvaihe 8 min. eli miettiä toki sopii, mutta yöunia on turha menettää, koska seuraava mahdollinen synnytyksesi voi mennä ihan miten vain =)
onnittelut onnistuneesta synnytyksestä ja terveestä vauvasta joka tapauksessa :)