Mitä tehdä miehen kanssa, jonka mielestä hän saa mennä ja tulla miten tahtoo, mutta
minun pitäisi olla aina kotona?
Just ja just saan käydä harrastuksessani kerran viikossa, mutta jos sen lisäksi haikailen esim. lenkille tai jonnekin ystävän kanssa niin mies ei katso sitä hyvällä. Silti mies itse menee ja tulee miten haluaa, ei minulta pahemmin kysele. Enkä sano, että tarviskaan kysellä, mutta jos minä haluaisin välillä mennä niin se ei ole ok.
Tämä alkaa todellakin ahdistaa ja olen todella kypsä tähän määräilyyn ja siihen, ettei minulla ole samoja oikeuksia kun miehellä vaan että minä kuulun neljän seinän sisälle.
Olen yrittänyt tästä keskustella mieheni kanssa, mutta siitä on apua kuukauden tai kaksi ja sitten taas alkaa määräily, että minun paikka on lasten kanssa kotona.
Mies kyllä hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä ihan oma-alotteisesti ja lapsetkin viihtyvät isänsä kanssa, mutta silti se on jotenkin paha asia, jos minä haluan päästä jonnekin välillä yksin.
Meillä on kaksi lasta ja kaksoset tulossa ja tämä tilanne sen kun pahenee. En haluaisi erota, mutta en tiedä jaksanko tällaistakaan elämää pitkään.
Kommentit (34)
hänen mielestään minulle saisi riittää se harrastus kerran viikossa. Jos ja kun olen useammin poissa niin siitä seuraa valitus ja kuulustelu.
Ensinnäkin, anna valittaa äläkä vastaa kuulusteluun. Oikeasti, älä vastaa, koska sillä ruokit tuota tilannetta jatkumaan. Sano, ettet sinäkään kuulustele miestäsi. Piste.Välillä tuntuu siltä, että mies ois mustasukkanen, vaikkei hällä siihen aihetta ole, mutta käytös on sitä luokkaa.
Aiheettomasti mustasukkainen ihminen on yleensä se, joka itse pettää tai haaveilee siitä ja odottaa että saisi tilaisuuden. Sellainen joka ei itse ajattelekaan pettävänsä, ei yleensä myöskään epäile toista jos ei aihetta ole.
Sehän on ihan selvästi mustasukkainen ja vainoaa sua.
Minä eroaisin tässä vaiheessa, koska mies ei suostu terapiaan ja minusta tuo on aika hälyttävää, ettei näe toiminnassaan mitään väärää.
Keskustelin miehen kanssa ja hän (taas kerran) lupasi, että ei jatkossa valita/kuulustele jos ja kun käyn muuallakin kun vaan harrastuksessani.
Sen sijaan mies ei edelleenkään myönnä, että olisi käyttäytynyt kohtuuttomasti ja terapiaa ei suostu edes harkitsemaan. Tämän takia en nyt tiedä haluanko jatkaa tätä liittoa, pelkään että ajan kanssa mennään pahempaan ja sitten minulla ei välttämättä ole voimia lähteä ja siitä kärsii eniten lapset.
ap
kaikki neuvovat lähtemään. Lähdet, eroatte. Miehesi sekoaa ja alkaa vainota etkä uskalla enää koskaan tutustua muihin miehiin exmiehesi mustasukkaisen kyyläämisen ja sekoilun vuoksi. Yhteiskunnalle (ja AV:lle) olet roskasakkia eli yksinhuoltaja ja huomaat pian että et enää kelpaa kenellekään. Suosittelen pysymään avioliitossasi sillä olet kusessa joka tapauksessa. Loppuelämässäsi pystyt enää vaikuttamaan siihen kuinka syvällä siellä olet.
Minä ainakin olen ihan tyytyväinen kotona lasten kanssa.
sulla on menoa silloin ja silloin ja miehen mielipiteellä ei ole sulle väliä. Saa ihan vapaasti olla mitä mieltä tahansa, mutta sun ei tarvitse siitä piitata.
ONNISTUTTE LÖYTÄMÄÄN???? Ei voi kun ihmetellä tätäkin kusipäämagneettia
eikä tule mitään älyttömiä kuulusteluja tai valitusta sen jälkeen ja mies hoitaa lapset sillon tai joku muu jos mies ei paikalla. Jos tämä ei miehelle passaa niin sanot, että sitten ero on ainoa vaihtoehto. Ei kenenkään tarvitse olla vanki omassa kodissaan.
että miehesi menee ja pettää sinua aika varmasti. Ei halua sinun menevän koska on siitä mustasukkainen ja kuvittelee sinun pettävän häntä.
Itse olin kans tällaisessa suhteessa missä mies meni miten lystäsi ja minä en saanut käydä missään vaan olla aina hänen kanssaan kun hän oli kotona. Myöhemmin selvisi sekin että kävi toisen naisen luona..
sanot miehellesi että kuvittelee itsensä sinun tilanteeseen ja sinut hänen tilanteeseen. Mitä miehesi tykkäisi siitä että sinä menisit kuten haluaisit ja jos hän olisi menossa ja kysyisi vielä lupaa siihen niin sinä suuttuisit ja sanoisit että parempi olla lasten kanssa kotona.
Ehkä miehen silmät aukeaa ja huomaa tilanteen sinun kannaltasi.. ehkä
Keskustelin miehen kanssa ja hän (taas kerran) lupasi, että ei jatkossa valita/kuulustele jos ja kun käyn muuallakin kun vaan harrastuksessani.
Sen sijaan mies ei edelleenkään myönnä, että olisi käyttäytynyt kohtuuttomasti ja terapiaa ei suostu edes harkitsemaan. Tämän takia en nyt tiedä haluanko jatkaa tätä liittoa, pelkään että ajan kanssa mennään pahempaan ja sitten minulla ei välttämättä ole voimia lähteä ja siitä kärsii eniten lapset.
ap
ONNISTUTTE LÖYTÄMÄÄN???? Ei voi kun ihmetellä tätäkin kusipäämagneettia
t. sairaalloisen mustasukkaisen ex
Keskustelin miehen kanssa ja hän (taas kerran) lupasi, että ei jatkossa valita/kuulustele jos ja kun käyn muuallakin kun vaan harrastuksessani.
Sen sijaan mies ei edelleenkään myönnä, että olisi käyttäytynyt kohtuuttomasti ja terapiaa ei suostu edes harkitsemaan. Tämän takia en nyt tiedä haluanko jatkaa tätä liittoa, pelkään että ajan kanssa mennään pahempaan ja sitten minulla ei välttämättä ole voimia lähteä ja siitä kärsii eniten lapset.
ap
kaikki neuvovat lähtemään. Lähdet, eroatte. Miehesi sekoaa ja alkaa vainota etkä uskalla enää koskaan tutustua muihin miehiin exmiehesi mustasukkaisen kyyläämisen ja sekoilun vuoksi. Yhteiskunnalle (ja AV:lle) olet roskasakkia eli yksinhuoltaja ja huomaat pian että et enää kelpaa kenellekään. Suosittelen pysymään avioliitossasi sillä olet kusessa joka tapauksessa. Loppuelämässäsi pystyt enää vaikuttamaan siihen kuinka syvällä siellä olet.
mies ei näe mitään väärää toiminnassaan, perustelee sitä, että haluaa minun olevan vain kotona sillä, että se on lasten kannalta parempi. En nyt tiedä, että miten on lapsille parempi olla kiukkusen äidin kanssa kun äiti ei ikinä pääse mihinkään.
Kerran mainitsin terapiankin, mutta sille mies lähinnä naurahti, ei hänellä ole omasta mielestään sille tarvetta. Ero alkaa tuntua siltä ainoalta oikealta vaihtoehdolta.
Lapsiluku tulee jäämään neljään. Piti oikeastaan jäädä kahteen, mutta tämä viimeisin raskaus tuli ns. yllättäen ja varasin ajan jo aborttiinkin, mutta en kyennyt sitä tekemään.
Ennen lapsia mies antoi minun mennä melko vapaasti, mutta kyseli sillonkin välillä tosi tarkkaankin mitä olin tehnyt. Ennen lapsia liikuimme kyllä melko paljon yhdessä kaikkialla, mutta esikoisen jälkeen mies on mennyt aika lailla samalla tavalla, mutta minun olisi pitänyt muuttua kotihiireksi äidiksi tultuani.
ap