Raskaana ja mies ei ymmärrä yhtään :(

Oltiin kyllä aika erimielisiä siitä, mikä eilen meni pieleen, mutta samaa mieltä siitä että kummallakaan ei ollut eilen kivaa ja yritetään nyt molemmat olla enemmän ihmisiksi jatkossa. :) Kiitos kaikille tsempanneille.



Ja ei, en itkeskele kerran päivässä. Itkin eilen ja sitä ennen viikko sitten. Molemmat itkut tuli selvästi normaalia herkemmin.



ap

voi tulla aika rankkaa. Ei paljon muu auta kuin ottaa vaan HIUKAN etäisyyttä. Me tehtiin näin, muuten varmaan olisi erottu, hajonnut niin pää toiseen.

voi omalle herkkyydelle mitään? Senkö takia, kun tiedät olevasi raskaana? Sen kun päätät, ettet näytä järkyttymisiäsi.

Miehen pitää ymmärtää sun kiukuttelua tyhjästä, mutta sä et ymmärrä sitä, että hänellä on stressiä työstä?

Vähänkö oot kiva vaimo! Moni mies on taatisti onellinen kun ei oe sun tielle sattunut!

ymmärrä että sä olet raskaana?? Anna sille luettavaksi sellainen "meille tulee vauva-kirja"?

Vai mies ei ymmärrä sun oikuttelua? Ei tarvitsekaan.. ei yhtään sen enempää kuin mitä sinä ymmärrät miehen työstressistä johtuvaa kireyttä.

Olen itsekin raskaana ja ei sille voi mitään, että mielialat vaihtelevat. Ei kai se mikään ongelma olisikaan, jos sitä voisi kontrolloida, herran tähden??

niin en kyllä voinut itkulle mitään, kun en voi aina muutenkaan. Kiva kun täällä on näitä täydellisiä vaimoja jotka voittaa jopa hormoonien voiman. Kyllä työstressi on IHAN eri asia. Mies ei sitä ymmärrä, kun ei ole, eikä voi, molempia kokea. Ilmeisesti eivät av:laisetkaan. Älä ap välitä, aina täältä löytyy näitä jotka osaavat olla jopa raskaana paremmin kuin muut:)

2

mutta alan hirveän helposti itkemään, jos mies esim. korottaa ääntään. En osaa teeskennellä, että kaikki on hyvin ja että en pahoittanut mieltäni.



Tänään esim. leikin meidän koiran kanssa, kun sen hampaat osui TODELLA kipeästi käteeni ja kun parkaisin, niin mies alkoi karjumaan minulle, että mikä vi**tu mulla on hätänä. Itkettämäänhän siinä alkoi. Mies häipyi ulos huoneesta eikä ole sen jälkeen mies ole puhunut minulle sanaakaan.



En minä oikuttele tai kiukuttele, mutta kuten sanoin, en meinaa jaksaa kestää miehen tylyä käytöstä. Meillä kun ei ole tapana olla toisella tyly, vaikka olisi kuinka stressiä tms. En minäkään ole miehelle tyly tai ilkeä, vaikka olenkin pahoinvoiva 24/7.



ap

ap:lla kovat ajat edessä- komppaan nro kakkosta

Sulla on tosi törkeä ukko. Miksi annat hänen puhua itsellesi noin?

mutta alan hirveän helposti itkemään, jos mies esim. korottaa ääntään. En osaa teeskennellä, että kaikki on hyvin ja että en pahoittanut mieltäni.

Tänään esim. leikin meidän koiran kanssa, kun sen hampaat osui TODELLA kipeästi käteeni ja kun parkaisin, niin mies alkoi karjumaan minulle, että mikä vi**tu mulla on hätänä. Itkettämäänhän siinä alkoi. Mies häipyi ulos huoneesta eikä ole sen jälkeen mies ole puhunut minulle sanaakaan.

En minä oikuttele tai kiukuttele, mutta kuten sanoin, en meinaa jaksaa kestää miehen tylyä käytöstä. Meillä kun ei ole tapana olla toisella tyly, vaikka olisi kuinka stressiä tms. En minäkään ole miehelle tyly tai ilkeä, vaikka olenkin pahoinvoiva 24/7.

ap

sellanen jatkuva itkeskely ja herkistely ja parkuminen vaan on rasittavaa, olisi taatusti itsestäsikin, jos sulla olisi työstressiä ja mies joka asiasta masentelisi ja itkeskelisi. Voithan sinä nyt yrittää tsempata siihen asti kun työstressi helpottaa, koska itselläsi ei kuitenkaan mitään todellista ongelmaa ole. Menet vaikka toiseen huoneeseen etkä kinua huomiota.

hormoneilla. Ei mieskään saa väkivaltaa anteeksi vaikka kuinka testosteroni pulppuilisi.

hormoneilla. Ei mieskään saa väkivaltaa anteeksi vaikka kuinka testosteroni pulppuilisi.

Olen kyllä muutenkin aika herkkä ja mies kyllä tietää sen. Lähinnä en kestä nyt mitään ilkeilyä tai epäystävällisyyttä eikä meillä ole ollut tapana sellaista harrastaa muutenkaan vaan ollaan yritetty olla toisillemme ystävällisiä, oli itsellä mikä tilanne tahansa. En ymmärrä, miksi minulle nyt saisi ilkeillä tai huutaa.



Miestä tuntuu ärsyttävän myös väsymykseni, mikä kyllä ärsyttää itseänikin. En vaan ymmärrä mitä sille voisi tehdä. Jos oikein tsemppaan ja teen asioita jaksamiseni äärirajoilla, niin seuraavaana päivänä sitten oksennan entistä enemmän. :(



Onneksi tämän pahoinvoinnin ja väsymyksen pitäisi kohta helpottaa, josko tuo mieskin sitten rauhoittuisi.



Kiitos 2 & 7 kannustuksesta!



ap

Ei nainen voi puolustella huonoa käytöstään hormoneilla. Ei mieskään saa väkivaltaa anteeksi vaikka kuinka testosteroni pulppuilisi.

Onko itkeminen raskaana ollessa huonoa käytössä? Kyllä mulla ainakin oli silloin tunteet pinnassa.

nyt vaan joskus ilkeillään ja huudetaan ilman järkevää syytä. Oletteko olleet kenties yhdessä alle vuoden?

sitten vanhempia usein rasittaa lasten itkeskely ja parkuminen turhan päiten, eihän ne mitään pahaa tarkoita? Tai naapurista kuuluva vauvan itku, eihän se sitä tahallaan tee?

ei hormoniverukkeella voi käyttäytyä miten tahansa. Kyllä silti pitää olla aikuinen.

Miten joku voi verrata pahoinpitelyä ja itkemistä toisiinsa?

Joku perustelee sillä herkkyyttään, joku sitä, että ei voi tehdä fyysistä työtä jne. Olen itsekin ollu 2 kertaa raskaana ja mun mielestä se ei ollu sen kummosempi olotila kun muutenkaan.

jolla ei ollut raskausaikana mielialan vaihteluja? Luulen, että moni nainen käyttää raskautta tekosyynä sille, että saa räyhätä kuin lapsi...