Lue keskustelun säännöt.
Onko mitään tehtävissä jos on polttanut siltoja takanaan?
20.05.2010 |
Olen nuorena pistänyt poikki ihmissuhteita, "jättänyt" ystäviä, syynä ollut se että en osannut mielestäni olla heidän kanssaan, en osannut olla hyvä ystävä, painin vaikeitten jännitystilojen kanssa ja niistä johtuen oli helpompi olla yksin..
Nyt reilut 10v myöhemmin, vanhempana ja viisaampana, kadun :( Miksen rehellisesti kertonut, mikä minua vaivasi, vaan pistin vain poikki välit. Harmittaa. Mitenkään niitä ei enää voi korjata.
Kommentit (8)
useimmat ihmissuhteisiin liittyvät päätökset tehdään oman henkilökohtaisen kriisin keskellä. Kyllä sun entiset kaverit ymmärtää, ainakin nyt aikuisena, että sä et halunnut pahaa heille vaan lähinnä suojella itseäsi. Elämä opettaa kymmenessä vuodessa sen, että jokainen tekee virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetä vaikka sähköpostia tai tekstiviesti, jossa kerrot, että olet ajatellut paljon entistä ystävääsi ja harmittelet, että annoit etäisyyden kasvaa. Kysy kuulumisia ja kerro, että sinusta olisi mukava tavata. Odottele, saatko vastauksia. Minä olen tehnyt niin ja saanut pari ystävää takaisin.
kaupan kassajonossa oli takanani yksi heistä, jotka "jätin" :( Menin melkein paniikkiin. En tiedä tunsiko hän minua.. mahdollisesti. En uskaltanut tarkemmin katsoakaan häntä. Hän varmastikin loukkaantui syvästi minulle. Kirjoitin silloin hänelle kirjeen ja kerroin että haluan lopettaa ystävyytemme ja toivotin hyvää jatkoa.. sen jälkeen hän yritti soittaa mutten vastannut, ja sen jälkeen hän ei enää ollut tuntevinaan minua missään.
Toinen ihminen on kuollut jo vuosia sitten...
ap
ottaa yhteyttä. Nimittäin tuskin vastaa.
nythän olisi hyvä tilaisuus laittaa vaikka sähköpostia tai vaikka terveyhdyksen naamakirjaan. Kerro, että luulit näkeneesi ystäväsi, mutta et ollut varma. Kyselet kuulumisia ja kerrot mitä sinulle nykyisin kuuluu. Sitten vain odottelet vastausta.
Vastauksesta voit päätellä, onko entinen ystäväsi halukas tutustumaan sinuun uudestaan. Hyvässä tapauksessa voit jatkaa keskustelua ja laittaa kyläilypyynnön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oln nuorempana jotenkin niin epävarma itsestäni, että kuvittelin joidenkin kavereiden pyytävän minua mukaansa vain säälistä tai velvollisuudesta... Jätin vain vastaamatta puhelimeen yms typerää. Näin jälkeenpäin ajateltuna olin kyllä oikeasti "suosittu" kaveri enkä yhtään sen huonompi :(
Osa vanhoista kavereista on nykyään fb-kavereina ja naamatustenkin voidaan kuulumisia vaihtaa, mutta ei se ystävyys tietenkään ole samanlaista kuin 8-10v sitten.
Jos otat yhteyttä kavereihisi, suosittelen että kerrot suoraan mikä oli syynä aikanaan kun "jätit" heidät taaksesi. Eli SINUN epävarmuutesi ja pelkosi, eikä ystävissä ollut vikaa.
Kannattaa myös varautua siihen etteivät he ole kiinnostuneita seurastasi, siihen heillä on oikeus.
Useimat ihmiset ovat valmiita antamaan anteeksi kun toinen nöyrtyy ja pyytää kauniisti uutta mahdollisuutta. Aika monella aikuisella ihmisellä on jo myös ymmärrystä siitä, että ihmisyys on vaikeaa ja toisille vieläkin hankalampaa. Jos ne ihmiset todella merkitsevät sinulle paljon, yritä lähestyä heitä.