Millainen ihminen regaoi läheisen itkuun halveksuvasti ja

käyttävät itkua aseena maailman pahuutta vastaan.

Itse itken joskus, ehkä eniten silloin kuin tapellaan mieheni kanssa. Mulle se on vaan reaktio, ei tarkota mitään suurta, eikä ihmeellistä. Sen takia olen miehellenikin sanonut, ettei kiinnitä siihen itkuun mitään huomiota.

Ehkä hän on vaan kyllästynyt? Minä en jaksa jatkuvaa ininää ja vikinää. Aikansa saa itkeä jos on syytä, mutta pitää osata myös lopettaa.