Yliopisto on yliarvostettu

ovat olleet helppoja tai suht helppoja, pakkopulla-aineet (joita työelämässä pärjäämisen takia olen lukenut) ovat olleet hankalia, kun motivaatio on ollut kehno..



t. FL

ja vasta aikuisena lukion ja yliopiston. Kyllä tuo suorittamani 4,5 v. ammattiopistotutkinto oli kovemman työn takana kuin maisterin paperit. Nyt teen väikkäriä ja jatko-opintoja, ja tuntuu, että niissä pääsee vielä vähemmällä.



Toisaalta, on ollut mielenkiintoista vertailla nykyistä AMK:a ja yliopistoa. Olen saanut nykyisessä työssäni ohjattavaksi sekä AMK-lopputöitä että graduja yliopistolle, ja täytyy myöntää, että AMK-lopputyöt (alempi AMK-tutkinto siis) ovat huomattavasti paremmin ohjattuja ja sisältövaatimuksiltaan jopa tiukempia kuin gradut, puhumattakaan kandintöistä, jotka on ihan läpihuutojuttuja. Tästä näkökulmasta hävettää olla yliopiston kasvatti, mutta onneksi on se opistotutkintokin!

ihan järkeenkäypiä asioita. Uskomatonta mutta totta.



Jos ihmisellä on ikää yli 30 vuotta, on hän näitä järkeenkäypiä asioita ehtinyt miettimän elämässään jo 15 vuotta. Lukion jälkeen pyrkineet ovat ehtineet ajatella vastaavia asioita vasta 3 vuotta.



Tällä tarkoitan sitä, että yliopistossa ei opeteta sitä , että punainen tikkari maistuu paremmalta. Sehän on asia joka 9 vuotiaalla pyörii mielessä. Yliopistossa opetetaan asioita, joita aikuiset miettivät.



On tunnettu tosiasia mys se, että aikuisopisekelijan ovat kyvykkäämpiä iltalukiolaisia kuin teini-ikäiset.



Todennäköisesti kuitenkin, jos lukisit teknillistä fysiikka tai jotain matemaattisesti suuntautunutta opintosuuntaa, niin 10 vuoden poissaolo oppikirjojen parista, vaikeuttaisi yliopipsto-opintojasi kummasti.



Opiskelet varmasti jotain, jonka voi lukea kirjasta ja jolle ei ole tekemistä kaavojen/yhtälöiden kanssa, sillä siinä ei lukeminen paljon auta, vaan asia pitää yleensä sisäistää laskemalla ja vaatii enemmän loogista päättelykykyä, kuin useat muut opinnot.

vanhat tentit ovat saatavilla netissä.. Näin ei ollut AMK:ssa vaan tenttiä sai yrittää kolme kertaa ja sitten piti käydä kurssi uudestaan.

Aivan samaa mieltä olen minäkin. Amk oli todella leppoisa paikka ja sieltä valmistui hyvillä arvosanoilla ilman sen kummempia ponnistuksia. Yliopistossa joutui sentään tekemäänkin jotakin. Eipä sielläkään sinänsä vaikeaa ollut, osittain juuri siksi, että ala kiinnosti (ja kiinnostaa edelleen) ja siksi oli ilo oppia. Kursseille joutui kuitenkin tekemään tenttejä ja tuottamaan erilaisia tekstejä varsin paljon verrattuna amk:n viiden sivun töihin.

ovat niitä jotka jäävät yliopiston leipiin!

Ei se akateeminen ajattelutapa pysy yllä jos sitä ei pidä yllä - ja työelämässä sitä ei tarvitse pitää yllä. Työelämässä on toki omat vaatimuksensa, mutta ei niitä voi mitenkään verrata akateemiseen tutkimukseen.

Minulla ainakin on monesti sellainen tunne, että olin akateeminen vain silloin kun opiskelin yliopistossa. Jouduin paneutumaan mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin, aikaa oli jopa viikkoja. Nyt en muista, että töissä mikään projekti olisi kestänyt niin kauan...

Monesti olen miettinyt, että olisi haastavaa olla yliopistolla tutkijana. Se on mielestäni ainoa tapa olla oikeasti akateeminen, pelkkä koulutus ei kenestäkään "oikeaa" akateemista tee. I think!

Eli päivät on ensin täynnä luentoja ja harjoitustunteja (esim. joskus oli maanantaisin tunteja klo 8 - 20 ja välissää kahden tunnin paussi) ja sen jälkeen pitää tehdä "kotitehtävät" mm. kielistä, matematiikasta ja laskentatoimesta ja vielä ehtiä lukemaan erinäisiä tenttikirjoja. Jonkun verran taakkaa voi helpottaa valitsemalla helpohkon aineyhdistelmän. -Opiskelua voi tietenkin venyttää muutamilla vuosilla haluttaessa, mutta se on taas eri asia.



OK. Olen itsekin nähnyt yliopiston puolella opiskelevien menoa ja laiskottelultahan se vaikutti kauppakorkeaan verrattuna.



Ja ero tradenomitutkinnon ja kauppatieteen maisterin kohdalla on kyllä vielä valtava. Tiedän sen, koska olen ne molemmat suorittanut.

Yliopisto-opiskelu on aliarvostettua. Yliopistoihin on vaikea päästä. Moni yrittää päästä sisään ja onnistuu vasta viidennellä kerralla. Valintakoekursseihin menee rahaa.

Tämän ketjun avaaja kuulu niihin, jotka yläasteen tupakka paikalla jauhoivat: eivittu lukioon kannata mennä sätkä suupielessä, nuuska mälli poskessa. Samat hahmot jauhoivat armeija-aikana; ei aukkiin kannata mennä..

En myös ymmärrä niitä, jotka itkee täälä, että olisin tehny gradun,mutta en tehny sitä, kun oon liian viisas. Täyttä roskaa .viisas ihminen opiskelee pitkälle, tekee gradut ajallaan ja vielä viisampi saa aikaan sen väitöskirjan.Muunlainen nillitys on täyttä kateellista roskaa#

Mikä yliopisto?

Vierailija kirjoitti:

Olen pikkupitäjästä kotoisin tuolta susirajan takaa, missä opinto-ohjaus oli kotikylän amiksen lobbaamista. Jos se ei kiinnostanut, sait ihan itseksesi miettiä, mitä yliopistoissa tehdään. Lukiohan sitä ennen oli pakko käydä, eikä niillä siitäkään ollut sen enempää sanottavaa.

Meillä ei myöskään suvussa ollut yliopistossa opiskelleita, joten realistista kuvaa opiskelusta minulla ei senkään puoleen ollut, vain suunnaton pelko ja kunnioitus kyseistä opinahjoa kohtaan. Lisäksi hölmöjä, taikauskoisia ja kivikautisia ennakkoluuloja, esimerkiksi että esimiesten tehtävä on pitää kuria (huutamalla) ja kun en ole kurittaja, niin eivätpä ole siihen tähtäävät opinnot minua varten.

Voi huokaus sentään, miten eriarvoisista asenneoloista sitä ollaankaan tähän elämään lähdetty vielä joku aika sitten, ja mikä etteivät jotkut joudu lähtemään vielä nykyäänkin. :(

Kuulostaa niin tutulta :D Pienillä paikkakunnilla on ihan liian erilainen asenneilmapiiri verrattuna isoihin kaupunkeihin. Sääli, että edelleen jotkut syntyy tuppukyliin

Yliopistot ovat kieroutuneita instituutioita, lukuu ottamatta selkeästi 'ammattiorientoituneita' lääkistä / diplomi-insinööritiedekuntaa

Huvittaa, kun ihmiset täällä puhuvat, kuinka kasvatustiede on ylihelppoa lässynläätä. Näin kasvatustieteen opiskelijana voin sanoa, että ei ole, olen kokenut sivuaineeni kirjallisuustieteen ja kansanterveystieteen paljon helpommiksi. Jotkut kasvatustieteenkin kurssit ovat toki helpompia, mutta kyllä siellä mennään aika hankaliin ja soveltaviin teorioihin, ei löpinällä tenttejä läpäistä.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti et ole kenenkään lasten opettajana. Kuulostat juuri sellaiselta matikkavääpeliltä, joka istuu luokassa ja jupisee käsittämättömiä. Sinulta ei kyllä kukaan tule oppimaann mitään :( Valitettavasti koulut ovat täynnä teitä wannabe tieteilijä opettajia, jotka eivät tiedä kasvatuksesta paskaakaan

Ei ole opettajan vika, jos pentu on tyhmä kuin saapas. Vaikka opetettaisiin enkelien kielellä, ei opita ilmansuuntia eikä kakkosen kertotaulua.

Yliopistoihin pitäisi olla vielä kovempi karsinta. Sinne ei pitäisi päästää kielitaidottomia ja kirjoitustaidottomia tyyppejä, joille pitäisi kaikki tulla kultalautasella eteen. 

Heh onkohan tämä mun aloittama ketju :D Olen nyt valmistunutkin tuolta yliopistosta ja työelämässä :D :D Ei se yliopisto nyt niin kauheen helppo ollut, että kyllä sen tutkinnon eteen sai töitä tehdä. Vähän provosoivasti aloitin tämän ketjun. Mutta kiitos takaumasta menneisyyteen ketjun nostajalle. Aatella.

En silloin 2009 vielä tiennyt, että näin vaan se porskutetaan yliopisto läpi ja opiskelu kyllä kannatti.

Humaaniselta alalta päädytään monesti lopulta vain hanttihommiin. Siinä murtuvat monen kympin tytön unelmat täysin.

Humanistisessa ei tullut hölmöläisiä vastaan, mutta ytk:n puolella monesti ihmettelin joidenkin opiskelijoiden sissänpääsyä.