Värisilmää vai sen puutetta? Onko kirjavuus jostain oikeasti kaunein yhdistelmä?

joskus on kiva pukeutua oikein iloisen värikkäästi nii nettä se runsaus on homman idea, ei niinkään sävysävyyn yhteensopiminen. Kuin kukkaketo, jsosa oikeasti on jokasortin väriä sekaisin. Joskus taas on kiva pukeutua yksivärisesti hilitysti ja ilman hörhelöitä. Ei se ole toisesta pois jos toistakin tyyliä joskus käyttää.

en ole ikinä ymmärtänyt noita kirjavia yhdistelmiä.

Jos on kirjava mekko, niin sitten kaikki muu yksiväristä mekkoon sopivaa. Tai jos on yksivärinen mekko, hattu ja sukat voivat olla kirjavia, mutta mekon väriin sopivia.

En voisi ikinä laittaa lapselle kukallista mekko, alle raidallista pitää ja sukkahousuja tms.

Pienet lapset rakastavat kirjuvuutta. Ainakin oma 2,5-vuotiaani valitsee aina ne kukertavimmt vaatekappaleet.

raidallien, housuissa pilkkuja, hatussa salmiakki kuivio, huivi palloja yms. mutta aikuisella se on oikeesti kauheeta!

onkin siis aikuisen valitsemia. Ihanaa kun on värejä ja runsautta! Itse äiskä harrastaa melkein sävy sävyyn pukeutumista. Jos se ostaa uuden punainen puseron, sillä onkin kaapissa valmiina ihan saman värinen hame. Hyvin käy yhteen. Ja vaatekappaleet eivät todellakaan ole samaa sävyä, eivät edes samaa väriä, vaan häiritsevästi liian samaa olematta sitä kuitenkaan.



Ap

siis tyyliin kaikki asusteet samaa väriä tms. Mun mielestä se on liian mietittyä. Mun mielestä kivan näköistä on se, että pukeutumisessa (ja sisustuksessa) käytetään värejä ja värimaailmoja, jotka sopii toisiinsa tai luo jännää kontrastia.



Itse pukeudun aika paljon mustaan ja maanläheisiin sävyihin, mutta tykkään kyllä muuten kirkkaista väreistä.

tykkään että lapsilla on iloisia värejä ja lapsen maailmaan sopivia kuoseja. Mutta ei sitten kanssa liikaa. Kiva paita ei erotu, jos housut ovat toista ja hattu toista. Eli yleensä lapsilla on iloista päällä joko paitana tai sitten asuna (siis se kuuluisa golizi-asu) ja muuten yksiväristä pääkuosiin sopivaa. Näin kun mennään jonnekin tai tulee vieraita. Kotonaan pitävät kotivaatteita, vanhoja ja kuluneitakin, ja saavat usein yhdistellä ja leikkiä tyylillään.

Näyttää ihan hirveältä. Itse olenkin tuhlannut tunteja ja taas tunteja elämästäni oikeiden sävyjen metsästämiseen (tiettyjen värien sävyjen kanssa käy mielestäni vain tietyt toisten värien sävyt, varmaan johtuu maalausharrastuksesta että on ihan liian tarkka :/ )

Ja tuo kirjavuus ja sekavuus on kanssa karmeaa, jos ei ole siten juurikin se pointti, tyyliin Peppi P.

MUTTA, mun äiti on juuri samanlainen un ap:n äiti. Välillä oon miettinyt, onkohan se oikeasti värisokea? Myös mun paras ystävä on tällainen, ostaa se millaisia vaatteita vaan itselleen, aina se löytää sieltä ne itselleen epäsopivimmat värisävyt ja näyttää useimmiten, noh, halvalta :) Mutta tää onkin yksi syy miksi äitiäni ja ystävääni rakastan niin paljon! Ne on semmosia ihania hömpsöjä! (ja molemmat kyllä tietää mitä ajattelen heidän värisilmästään)

onkin siis aikuisen valitsemia. Ihanaa kun on värejä ja runsautta! Itse äiskä harrastaa melkein sävy sävyyn pukeutumista. Jos se ostaa uuden punainen puseron, sillä onkin kaapissa valmiina ihan saman värinen hame. Hyvin käy yhteen. Ja vaatekappaleet eivät todellakaan ole samaa sävyä, eivät edes samaa väriä, vaan häiritsevästi liian samaa olematta sitä kuitenkaan.

Ap

kiinnostaa tuo, että miten erilailla ihmiset näkevät kauneuden. Äidistä on surullista, että morsiamen "pitää" suurena juhlapäivänä pukeutua niin valjusti. Onneksi sentään voi pitseillä, tylleillä, ruusukkeilla, paljeteilla ja hörhelöillä piristää. Ja hautajaisissa oikein korostetaan muutenkin suurta surua mustalla.



Hauskaa! Ap

kaikki vaatteet sopivat toisiinsa (=kaapissa on pelkästään mustia, valkoisia, ruskeita, sinisiä (eri sävyjä), vaaleanvihreitä, armyvihreitä, turkooseja ja vadelmanpunaisia vaatteita ja ehkä pari vaatetta muuta väriä).

Mutta lasten kaapit taas.. Noh, niistä löytyy kaikkea muuta väriä paitsi vaaleanpunaista, pinkkiä, tummaninistä ja täysmustaa.

Isommat (koululaisia) nappaavat ekat vaatteet mitkä käteen sattuu. Poikia ei vois vähempää kiinnostaa mitä päälleen laittaa, kunhan ovat säähän sopivat. Pienemmät ovat tyttöjä ja he ovat hieman tarkempia, mutta..

Meiltä ei kyllä löydy kukallisia vaatteita (tai hetko, ei kun kuopuksella taitaa olla yks kukallinen essumekko ellen väärin muista, meidän tytöt eivät ole niin tyttömäisiä, vaikka mekkoja ja hameita suostuvatkin pitämään, mutta niissä ei saa olla rimpsuja eikä röyhelöitä). Raidallisia löytyy paljon, samoin kuin pikku ruudullisia kauluspaitoja ja hellemekkoja.

Esim. meidän naperoiden vaatetus tänään (ovat itse valinneet vaatteet kaapista):

2v5kk;lla:

Kirkkaansininen essumekko, sen alla kirkkaanpunainen t-paita ja toisessa jalassa vaaleankeltainen Hello Kitty sukka ja toisessa vihreä Snoopy sukka. Pihalla neidillä oli vaaleansininen kalastajanhattu.

5v:llä:

Vaaleankeltainen hihatonpaita, missä on kirkkaanpunaisia raitoja.

Farkkuhame, missä on Tuhkimon kuva helmassa.

Pihalla oli bandana huivi (sininen).

7v ja 9v pojat lähtivät aamulla kouluun keltaisessa ja punaisessa hihattomassa paidassa ja toisella oli ruskeat capripituiset shortsit ja lenkkarit ilman sukkia, toisella oli siniset canvas housut ja sandaalit. Ja kummallakin oli lippis päässä.

Nuorimmalla oli tänään päällään pinkki t-paita, oranssi hame, oranssi-pinkki-raidalliset sukkikset, vaaleanpunainen huivi ja samanväriset tennarit.



Vanhemmalla taas t-paita, jossa mustaa, valkoista ja pinkkiä, housut jossa pinkkiä ja valkoista. Hattu ei tosin ihan sopinut kun oli puna-valkoinen, mutta muuta ei löytynyt. Vanhempi likka tykkää myös itse valita vaatteensa ja yleensä on juuri tosi kirjavaa. Ollaan sovittu, että äiti saa valita kerhoaamuina vaatteet, muuten oma-aloitteinen tyttö saa itse vaatteensa valita.



Oliko meillä liian kirjavaa tänään?

Lapsella esim. kirjava mekko on tosi kiva, mut sit kyllä paita/sukat/muuta asusteet pitää olla yksivärisiä.



Pojalla helteellä kirjavat shortsit on kivat, mutta t-paita pitää sitten olla hillitympi kirjailultaan.



Itselläni käytän lähestulkoon ainoastaan yksivärisiä vaatteita. Kamalinta on, kun aikuisella on kukallinen paita yhdistettynä täysin väreiltään yhteensopimattomiin housuihin tai hameeseen + vielä joku raidallinen takki/jakku. Toiset ei yhtään kato, mitä he laittavat päälleen. Heillä on yksittäisinä vaatekappaleina ajateltuna ihan ok vaatteita, mutta yhdistävät ihan mitä vaan ihan mihin vaan. Se näyttää kauhealta. Itselläni on tietyt värit, joita vatteissa käytän ja ostan lähes kaiken niin, että se sopii suurimpaan osaa vaatteistani, jolloin yhdistely on helpompaa.

Ollaan sovittu, että äiti saa valita kerhoaamuina vaatteet, muuten oma-aloitteinen tyttö saa itse vaatteensa valita.

Oliko meillä liian kirjavaa tänään?

miksi äidin pitäisi saada valita vaatteet, esim. kerhopäivinä niinkuin tässä. Annan minäkin lapselle neuvoja esim. mitkä voisivat sopia hienosti yhteen, jos hänellä on vaikka uusia vaatteita tms. mutta tuntuu kyllä, että tappaisin lapsen itseluottamuksen pukeutumisasioissa ja myös omatoimisuuden, jos olisin aina itse määräämässä mitä lapsi laittaa päälleen milloinkin. Ja toisaalta veisin pukeutumisesta ilon, jos ostaisin hänelle vain sellaisia vaatteita, jotka miellyttävät nimenomaan omaa silmääni riippumatta hänen omista mieltymyksistään. Siinäkin näkyvät monet mammat olevan aika dominoivia, eli haluavat määrätä täysin miltä erityisesti tytöt näyttävät.

Tuohon kysymykseen osaan vain sanoa, että ketä varten oikein pukeudutte? Tiettyjä ihmisiä, niitä, joilla on HYVÄ värisilmä ja tyylitaju? Vai itseänne? Vai..?

Ollaan sovittu, että äiti saa valita kerhoaamuina vaatteet, muuten oma-aloitteinen tyttö saa itse vaatteensa valita.

Oliko meillä liian kirjavaa tänään?

miksi äidin pitäisi saada valita vaatteet, esim. kerhopäivinä niinkuin tässä. Annan minäkin lapselle neuvoja esim. mitkä voisivat sopia hienosti yhteen, jos hänellä on vaikka uusia vaatteita tms. mutta tuntuu kyllä, että tappaisin lapsen itseluottamuksen pukeutumisasioissa ja myös omatoimisuuden, jos olisin aina itse määräämässä mitä lapsi laittaa päälleen milloinkin. Ja toisaalta veisin pukeutumisesta ilon, jos ostaisin hänelle vain sellaisia vaatteita, jotka miellyttävät nimenomaan omaa silmääni riippumatta hänen omista mieltymyksistään. Siinäkin näkyvät monet mammat olevan aika dominoivia, eli haluavat määrätä täysin miltä erityisesti tytöt näyttävät.

Tuohon kysymykseen osaan vain sanoa, että ketä varten oikein pukeudutte? Tiettyjä ihmisiä, niitä, joilla on HYVÄ värisilmä ja tyylitaju? Vai itseänne? Vai..?

Meillä yhdistelmät saattavat joskus olla sellaisiakin, että on kolme puseroa päällekkäin tai muuten sopimattomia esim. säähän. Ja siis täh.. Ei tässä tytön itseluottamusta olla millään tavalla tappamassa. Nämä ovat meidän säännöt ja tyttö oikein odottaa, että äiti valitsee kerhopäivän vaatteet.

Ja tässä ketjussahan nimenomaan puhuttiin riian värikylläisestä pukeutumisesta, siksi kysymykseni. Meillä pukeudutaan tietysti niin miten itse tykkäämme ja mikä miellyttää meitä.

En ymmärrä hyökkäystäsi, mutta ollaanhan sitä av-palstalla, joten mitä sitä edes voisi odottaa...