Kokemuksia mielialalääkkeistä?

Mikään ei veetuta, itketä, naurata, eikä innosta.

Ainakin minulle kävi niin muutama vuosi sitten.

Lisäksi orgasmikin oli hukassa.

Ensin söin Sepramia, virkistyin heti sen verran, että arjen jaksoin paremmin ja jaksoin olla lapsille läsnäoleva (hyvä mieli ja onnistumisen ilo kasvoivat näiden seurauksena). Ainoa sivuvaikutus oli orgasmin saannin vaikeus.

Kun masennus uusi, vaihdettiin Cipralexiin. Ajatukset kirkastu ja sain taas otteen elämästäni. Olen taas jaksanut touhuta lasten kanssa yms. 2 ekaa viikkoa oli pahoinvointia ja päänsärkyä sivuoireena.

Ehdottomasti kannattaa käyttää lääkettä, jos lääkäri on sen Sinulle määrännyt. Se on niin jännä, miten siihen masennukseen ajautuu niin hiljalleen, että siihen tottuukin ja todella uskoo elämän olevan sellaista. Mutta on se ihana tajuta taas kaikki elämän värit ja ilot, vaikka sitten lääkityksen avulla. Toki toivon minäkin pääseväni jossain vaiheessa lääkkeistä eroon.

Itse tosiaan taidan aloittaa lääkehoidon,tiedän ettei se poista masennuksen aiheuttajaa,mutta jospa se katkaisi vähän tätä arjen harmautta,aloitekyvyttömyyttä,kaikkea.Edellytän kylläkin,että saan hoitoa lääkehoidon rinnalle,terapiaa tai jotain.Itsekseni en usko välttämättä saavani asioita selvitettyä,kun en ole tähänkään asti.Jos ei sitten lääkitys selvitä ajatusmaailmaa siinä määrin,että jotain käänteen tekevää tapahtuu. Mitä sinulle "uheija" mahtaa nykyään kuulua,yli vuosi kuitenkin aikaa kun olet kirjoittanut.