Taas sai anoppi mut kommenteillaan itkemään...

Mitä mies sanoi/teki?

Ja tosiaan missä oli sun mies, miten se reagoi asiaan?



Meillä anoppi kerran sano mulle pahasti , niin poikansa heitti sen pihalle meiltä..

Mies on 44v. ja edelleen äidissään kiinni kuin liimattu eikä uskalla tälle lady dominalle sanoa sanaakaan vastaan. Mulle mies sitten yrittää olla niin pirusti mieliksi, kun olen pahoittanut mieleni. Ja se ärsyttää tosi paljon. 10 vuoden aikana ei mun tossukka mies ole uskaltanut äidilleen sanoa poikkipuolista sanaa.



Joku päivä ehkä opin antamaan asioiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ja jos en opi, niin kohtahan tuo anoppi menee mullan alle. Jollei sitten haudasta saakka ala kummittelemaan niin kuin tuossa toisessa ketjussa... ;)

Aika monta kertaa olen mieleni pahoittanut. Ja jään vielä vatvomaan sanomisiaan. On tosi ikävä eukko jos suoraan saan sanoa. No, nyt olen saanut sellaisen voimantunteen päälle etten enää aio hänen sanomisistaan välittää. Puhukoon paskaa jos siitä saa paremman olon itselleen. Minä teen kylmästi niin, etten paljon halua tekemisissä olla. Totesin tuossa miehelle että kerran kahdessa vuodessa tapaaminen taitaa olla mulle sopiva sykli. No, harmittaa asia joka tapauksessa, sillä oishan se mukavaa että välit olisivat hyvät.

Miten aikuinen itse olet, jos et kykene edes ilman miestä keskustelemaan anopin kanssa? Minusta on alentavaa miestä kohtaa moittia tätä muille tossukaksi!

ihmisenä itse hoitaa konflikteja toisen aikuisen ihmisen kanssa. Sanoa, että sinua loukkaa jokin asia/sanominen ja selventää vielä asiallisesti MIKSI se loukkaa. Tehdä selväksi, että sinulle ei puhuta tietyllä tavalla.



Yhdenkään aikuisen ihmisen ei ole PAKKO olla minkäänlaisissa väleissä kenenkään toisen kanssa, ja aina aikuinen ihminen on itse loppupeleissä vastuussa siitä, millaista kohtelua ottaa vastaan ja hyväksyy.



Ei kai miehesi täydy valvoa sitä, miten muutkaan ihmiset käyttäytyvät sinua kohtaan: miksi hän olisi vastuussa äitinsä käytöksestä ja äitinsä ja sinun väleistä? Toki olisi kiva, jos miehesi tuomitsisi sen, että kuka tahansa kohtelee vaimoaan huonosti, mutta eihän se miehen tehtävä ole "suojella" sinua toisten ihmisten kommenteilta, vaan itsesi!

odottaa mieheltä reagointia, koska ap:n oma reagointi (muu kuin itkeminen) voi katkaista välit, jolloin päästään tähän kumman valitset -tilanteeseen. Eikä sekään ole kovin aikuinen tilanne. Itse en kommentoi anopin juttuja, vaikka monesti niistä loukkaannunkin kuin vain ihan pintapuolisesti, koska haluan pitää välit siedettävinä. Sitten miehelle kerron, mitä on sanonut ja hän on saanut päättää, miten me perheenä reagoidaan. On joskus soittanut äidilleen ja kertonut, minkälaista käytöstä tältä vastaisuudessa odottaa, toisinaan sitten taas on keksinyt hyviä (teko)syitä, miksi äiti noin sanoi ja käskenyt minun unohtaa koko jutun. Kyse on siis miehen äidistä, eikä mistään ystävästä, jonka kanssa voin valita, olenko tekemisissä vai en. Kyse on lasteni mummista. En ihan yksin ilman perhettäni voi päättää, milloin käämit palaa lopullisesti ja riistää mieheltäni äidin ja lapsiltani mummin.

Oma anoppini on ihan tavallinen ihminen, joka joskus saattaa puhua vähän ohi suunsa, mutta en ole ikinä tajunnut loukkaantua.

mutta mies ei hiiskahda äidilleen. Mies hiljaisuudellaan siten on samaa mieltä äitinsä kanssa. Miniä taas leimautuu valittajaksi ja tyhjänpuhujaksi.

Jos mies sanois edes kerran...ei siinä enempää tarvittais!

Mutta mä kyllä lauon sille ihan surutta takaisin.

Vain sellaisille vittuillaan, jotka antavat tehdä niin.



Minä en ole anoppinin kanssa missään tekemisissä ainoastaan sen takia, ettei ole yhtään samanhenkinen ihminen. En minä tuhlaa vähäistä vapaa-aikaa ihmisiin, joiden kanssa ei ole mitään puhuttavaa. Miksi ihmeessä pitäisi - en voi ymmärtää. Minä hoidan suhteen omaan perheeseen ja mies omaansa. Mies kyläilee lasten kanssa anopilla ja anoppi luonnollisesti saa tulla meille ihan silloin kun mieheni kanssa niin sopii. Minä sitten pidän silloin omaa aikaa tai hengaan himassa, jos siltä tuntuu.



Älkää olko kynnysmattoja. Ei avioliitto tarkoita liittoa sukulaisten kanssa, vain sen miehen.

ennen äitienpäivää oli jo kärhämää anopin kanssa ja ilmeisesti mies oli taas jotain noottia joutunut siellä äp:nä käydessään kuuntelemaan, kun ei kertonut reissusta mitään. tämän viikon viesteistä ei ole kertonut mitään, mutta arvaan niiden liittyvän tähän aikasempaan kärhämään.



ymmärrän kyllä, että mies ei kerro, koska tietää mun pahoittavan mieleni äitinsä puheista. mutta sen päätin jo jokunen aika sitten, että jos anoppi hyppii vielä nenille, niin annan takaisin. mies ei sille pahaa sanaa sano, eikä sitä vastaan asetu. mutta eipä se akka sitä nokkimista lopeta, jos kukaan ei sille takaisin sano.

että se on aina anoppi paha noita-akka...



Kun mulla on vastaava tilanne kuin ap:lla, mutta oman äitini kanssa. Ja isäni.



Molemmat laukoivat kilpaa siihen malliin sekä minusta että miehestäni niin älyttömiä ja perättömiä juttuja, että piti yksinkertaisesti vaan laittaa välit poikki.



Ja välit poikki kohta kaksi vuotta.

kun poikanne tuovat miniät näytille, niin kohta saatte oikein peilin kautta ihailla noita-akka-anoppeja ;-))))))))))))99

millaiseen välikäteen olette usein miehiänne laittamassa??



Vaimonsa ja äitinsä väliin puhemieheksi?



Ette ole tosissanne...

äitit on niin mustiksia pojistaan siitä nää kauheet anoppi jutut kumpuaa.

Eihän kukaan toinen nainen osaa hänen poikaa käsitellä saatikka tunne yhtähyvin ym.

Monesti pitävät ihan arvottomana poikansa puolisoa.