Lue keskustelun säännöt.
Tuleva mummi ei voi hyväksyä olevansa niin vanha että on isoäiti
13.05.2010 |
Ootteko tällaiseen törmänneet? Tuleva isoäiti ei ole koko odotuksen aikana sanonut mitään, on siis kuten vauvantuloa ei olisi olemassakaan. Lopulta hän sanoi että rehellisesti sanoen on vähän miettinyt että ollaanko me yhtään mietitty miltä hänestä tuntuu kun hän on vasta 55. Ja sitten kiertotietä ollaan kuultu, että hänestä tämä on ihan henkilökohtainen loukkaus häntä kohtaan ja hän ei kyllä miksikään mummoksi rupea. Ei siis vaikka voisi toteuttaa isoäitiyttä ihan kuten itse haluaa.
Kommentit (47)
tuleva isovanhempien porukka paljonkin keskustellut omien, ehkä vuosisadan alussa syntyneiden vanhempiensa kanssa lastentekemistä. En usko. Tuon ajan ihmisille kun suurimmalle osalle lisääntyminen ja raskaus oli asia jota piiloteltiin mahdollisimman pitkälle, eikä varsinkaan annettu toisille tietoa, että ollaan suunnitelmissa alkaa yhtymään lapsensaantitarkoituksessa. Ja vielä nuorempanahan silloin ihmisistä tehtiin mummoja ja pappoja, hyvä että oltiin viittäkymmentäkään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehen vanhemmat on vähän yli 70-vuotiaita
mun vanhemmat on 58 ja 56 vuotiaat
isän uusi vaimo on 44-vuotias
siskopuoleni on 10 v.
Ainoastaan ''äitipuoleni'' ilmoitti, ettei halua olla mummo ja se sopii minulle vallan hyvin, koska hän ei ole lastemme verisukulainen ja itse en myöskään haluaisi olla 40 v mummo
meillä ainakin oli isovanhemmilla vaikea keksiä itselleen nimiä... eivät halunneet olla mummoja. asia ratkesi kun äitini alkoi kutsumaan itseään mamiksi. isääni kutsutaan pappaksi, mutta se tuli vasta kun lapsi oppi puhumaan ja sanoi itse. hyvin he kuitenkin suhtautuvat lapsiin, ei ole siinä näkynyt. ainoastaan nimitys on ollut hankala ja joskus puhuvat, että kun muilla tuttavilla ei vielä ole lapsenlapsia... olivat siis tasa 50 v. kun tulivat isovanhemmiksi.
Kuka sä oikein luulet olevasi kun katsot oikeudeksesi arvostella toisten ratkaisuja? Kyllä ihan harkitusti olen saanut esikoisen 18v ja toisen 19v, oma äitini sai minut 20-vuotiaana. Esikoiseni on nyt 16v ja seurustelee vakavasti ja voin hyvinkin tulla nuorena mummiksi, entä sitten?
En koe että minä tai äitini oltaisiin jotenkin sinua huonompia ihmisiä kun on haluttu lapsia nuorena. Ennemminkin ollaan oltu fiksumpia ja kypsempiä kuin itse olet ollut tuossa iässä kun on haluttu perhe perustaa. Kenties sinulla vielä ollut bailaaminen ja eläminen vain itseäsi varten päällimmäisenä mielessä tuossa iässä ja vaikea hyväksyä että joku on ollut valmis äidiksi kun itse olet ollut vielä ihan kakara samassa iässä?
Sun debiiliydestäsi en tiedä, mutta itse olen sen verran älykäs ihminen että olen ihan itse kyennyt tekemään omat ratkaisuni enkä elänyt elämääni sen mukaan ja siinä järjestyksessä miten asiat "kuuluisi" tehdä.
Naisen hedelmällisyys kääntyy laskuun 25 ikävuoden jälkeen, joten nuorena lisääntyminen on järkevää.
Minua ei hävettäisi olla mummi, se olisi aika hupaisaa kun en näytä edes ikäiseltäni ja ihmiset järkyttyy jo siitä että mulla on melkein aikuisia lapsia;)
t. se 34v
Oma äitini oli 38 kun siitä tuli mummi. Ei mua kyllä haittais vaikka olisin nyt 34v mummi:D
Tällaisesta tilanteesta voi moni yhteiskuntatiteilijä ja psykologi tehdä omat johtopäätöksensä. Naimaelimet toimivat. Tuskin on koulun penkillä istuttu. Ja debiiliperimä jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain lapset 30+ ja äitini oli alle 50v ensimmäisen lapseni syntyessä. Hän järkyttyi, häntä ei saa kutsua mummoksi eikä hän itse asiassa piireissään kerro edes, että hänellä on näin vanha lapsi, mitä minä olen (nuoremmat sisarukset tunnustaa avoimesti ja ihan ydinperhe olemme olleet). Hän erosi isästäni, kun sai kaikki lapsensa täysi-ikäiseksi ja on tällä hetkellä yhdessä minun ikäisen miehen kanssa. Ei, meidän lapsilla ei ole mummia, on vain joku täti, joka käy kerran vuodessa tervehtimässä.
vielä oman ketjuni esiin.
Minun tilanteessani ei ole kyse edes isoäidin nimikkeestä. Oli sitten mummi, isoäiti, mammeli tai muori, kaikki ovat yhtä pahoja. Ainoa ja se pahin ongelma on, että ko. henkilö on nyt pakkosiirretty kolmanteen sukupolveen, eli siis isovanhempien, eläkeläisten ja vanhusten sukupolveen. Tämä on siis loukannut häntä, koska ilman tätä "temppua", hän kuuluisi vielä keski-ikäisiin aikuisiin ja me, 30-vuotta täyttäneet lapset, oltaisiin niitä lapsia edelleen.
Eli todellakin on ikäkriisistä kyse -vaikka kukaan ei edellytä häneltä kiikkustuolia ja sukankudinta. Sama henkilö teki muuten omista vanhemmistaan isovanhempia heidän ollessa juuri ja juuri 50-vuotiaita, mutta tätä ei kai sovi ottaa puheeksi.
Ihmeen moni isovanhempi edes pitää mahdollisena ilmoitella, että rupeaako mummoksi vai ei. Biologiset isovanhemmat eivät voi tätä valita, kuten eivät lapset tai lapsenlapsetkaan, samoin on vähän turhanpäiväistä, jos joku uusi puoliso hartaasti pohtii, jaksaisiko vielä olla mummo tai vaari, kun asia ei oikeastaan ole sopimuksenvarainen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oma äitini oli 41 tullessaan mummoksi ja oli onnellinen, kun niin nuorena pääsi nauttimaan lapsenlapsesta. Sehän on tosiaan nauttimista, kun ei tarvitse hoitaa jatkuvasti vaan huutavan vauvan sai ihan ilman tunnontuskia sitten luovuttaa minulle... Käsittämätöntä että joku voi kokea lapsenlapset loukkauksena. Itse toivoisin pääseväni nuoreksi mummoksi aikanaan, jotta saan nauttia lasteni jälkikasvusta pitkääääään.
Se on teidän lapsenne, antaa teidän odottaa rauhassa ja elää omaa elämäänne. Minusta on outoa odottaa perheen ulkopuolisten olevan mukana odotuksessa tai riemuitsevan siitä, että velvollisuudet lisääntyvät. Isoäidille lapsenlapsi on yleensä yksi iso kuluerä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä antaisi tuollaista anteeks!! Saisi MUMMU hävetä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai nyt naisella saa olla tunteita.
Vaikka luultavasti äitisi/anoppi olisikin innoissaan niin kyllä se varmaan vähän pistääkin.
Meille joskus sanottiin, ettei halua alkaa mummoksi alle 40- vuotiaana. Hyvällä se sen tarkotti, tietysti.
Mitäs hankkii itse lapsia nuorena, silloin on aika isot mahdollisuudet että on joskus nuorena mummo.
Jos saa esikoisen 30+ vuotiaana ja tämä lisääntyy vastaavasti, niin onhan silloin iäkkäämpi mummona.
Minusta tuollanen avoimuus on ihanaa!
Ei ollenkaan sinut oman vanhenemisensa kanssa.
Kerro terveisiä minun muutama vuosi sitten 47v iässä kuolleelta äidiltäni joka tuli mummoksi 43v iässä kun minä, esikoisensa, sain esikoiseni 26v lahjaksi.
Äiti oli erittäin ylpeä mummoudestaan, itki onnesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että hän ei isoäidiksi rupea, elämässä on niin paljon muutakin. Ja toimi juuri niin, ei ole koskaan ollut meidän lapsille läheinen.
Siskoni sai lapsen 10 vuotta myöhemmin, tätä lapsenlasta äiti hoitaa. Kun kysyin, miksi näin niin sanoi, että siskon kanssa neuvottelivat, koska lapsen sopii tulla, että hän jaksaa sen kanssa olla. Minä olin vain ilmoittanut, että vauva tulossa.
en oikeasti ymmärrä sitä, joka tosissaan kysyy, että mitä pitäisi sanoa. Kysyttekö sitä oikeasti vai vaan osoittaaksenne, että pyydän itselleni tarpeetonta huomiota.
ap
Mutta minun isani ei voi millaan hyvaksya olevansa vaari. Mikaan muukaan "isoisa"-nimitys ei kelpaa. Han on pian 56-v, ja sai ensimmaisen lapsenlapsensa veljeni kautta n. 7 vuotta sitten. Tama pojantytar on oppinut kutsumaan vaariaan etunimelta.
Mina olen sen jalkeen saanut kolme lasta, olen heille opettanut etta isani on heille vaari, mutta ei vain tunnu menevan "vaarille" perille. Kaikenkukkuraksi han ikakriisissaan meni ja aloitti uuden perheen, ja hanen uudet lapsensa ovat samanikaisia minun lasteni kanssa. Nyt isani kayttaa uusia lapsiaan tekosyyna ettei hanta saa sanoa vaariksi, kun se kuulemma olisi liian vaikea heille kasittaa.
En oikeasti usko etta isani on koskaan valmis vaariksi.
Oma äitini oli 38 kun siitä tuli mummi. Ei mua kyllä haittais vaikka olisin nyt 34v mummi:D
että hän ei mummiksi rupea =DDDD kuulemma liian nuori siihen =D hih ni nyt se on todella iloinen että on mummi ja kertoo kaikille että on mummi =D joten no hätä, kyllä se siihen ajatukseen tottuu.
äiti myös pelkäsi että hänestä tulee mummi kun siskoni tuli raskaaksi =D mutta sitten leppyi ja hyväksyi asian että on nuori mummi =D
jää nuoruus päälle, niin näköjään keski-ikäkin voi jäädä. Isoäitiyshän on vain sukulaisuutta osoittava fakta, se, millainen mummo on, jää jokaisen harkintaan. Tuskin tässä mummolta mitään elämänmuutosta odotetaan.
Tällaisesta tilanteesta voi moni yhteiskuntatiteilijä ja psykologi tehdä omat johtopäätöksensä. Naimaelimet toimivat. Tuskin on koulun penkillä istuttu. Ja debiiliperimä jatkuu.