Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Minkälaista on opiskelu Pirkanmaan Musiikkiopistossa?

Vierailija
12.05.2010 |

Onko kellään kokemusta? Sopiiko 7-9-vuotiaalle, vai onko liian totista?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
04.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.05.2010 klo 16:53"]

 vai onko liian totista?

[/quote]

No onhan se totista opiskelua. Ammattiin tähtäävää.

 

Vierailija
2/10 |
04.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisipa hauskaa kuulla miten ap:n lapselle kävi musiikkiopintojen suhteen. Sama asia nimittäin mietinnässä (tosin eri musiikkiopisto).

Onkohan yleistä olla jonkun aikaa musiikkiopistossa ja sitten palata yksityisopettajalle rennomman soittamisen pariin? Vai onko se sitten loppu kokonaan jos into "tavoitteelliseen" opiskeluun loppuu?

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
04.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun lapseni on PMOssa ja haluaisi 3v jälkeen nyt takaisin tavallisille soittotunneille. ei halua käydä musiikin teoriatunneilla. 

Vierailija
4/10 |
04.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Musiikkiopistossahan ei ole mahdollisuutta käydä vain soittotunneilla, vaan täytyy myös käydä teoriassa. Teoriatunnit ovat kyllä aika p:sta, itse kävin aikanaan soittotunneilla..

Vierailija
5/10 |
04.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakko kyllä puolustaa teoriatunteja. Voi tietysti vaihdella musiikkiopistoittain, mutta ainakin itse jopa yllätyin oman lapseni teoriatunneista. Kyllä minullekin ne silloin 20 vuotta sitten olivat tuskaista pakkopullaa, jonka yhteys soittamiseen ei oikein koskaan auennut.

Mun ekaluoakkalaiseni on ollut nyt ekaa vuotta teoriassa. Siellä on laulettu paljon, leikittykin, opeteltu perusasioita siinä sivussa. Järjestivät ison konsertinkin, johon eri teoriaryhmät olivat valmistelleet erilaisia esityksiä laulaen ja soittaen. Ei ollut mitään tuollaista teoriatunneilla, kun minä siellä kävin. Oli vaan nuottipaperia ja kynä, ja tiukasti istuttiin pulpetissa. Vasta hieman liian myöhään itse hoksasin, että musiikista ja soittamisesta olisi saanut paljon enemmän irti, jos sen teorian olisi tajunnut.

En sano, että yksityisellä soittamisessa ilman teorioita olisi mitään väärää. Etenkin, kun jotkut opettajat ottavat sujuvasti teoria-asiat mukaan siihen soiton opetukseen. Haluan silti älähtää siitä, ettei sitä teoriaa pidä suoralta kädeltä tuomita tylsäksi paskaksi.

Toivottavasti ap lapsesi saa mukavan opettajan, joka osaa innostaa ja antaa tarpeeksi haastetta. Ja kyllä sieltä musiikkiopistosta pois pääsee, jos se ei tunnu oikealta paikalta.

Vierailija
6/10 |
12.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän musiikkiopistoissa opiskelee paljonkin tuon ikäisiä ja nuorempiakin, ja useimmat varmaan tykkäävät. Joillekin voi tietysti olla "liian totista", mutta mahdoton sanoa lasta tuntematta. Musiikkiopistossa opiskelu on kuitenkin tavoitteellista, tavoitteena on edistyä, joten oletus on, että lapsi myös harjoittelee kotona. Pirkanmaan Musiikkiopistossa käsittääkseni musiikin teoria alkaa myöhemmin kuin vaikka Tampereen Konservatoriossa, joten on siinä mielessä ehkä rennompaa verrattuna Konservatorioon. Paljon tietysti riippuu lapsen opettajastakin, mitä vaatii. Onko lapsesi päässyt sisään ja mietitte otatteko paikan vastaan? Pääsykokeethan on jo menneet, joten jos ette nyt pyrkineet, niin ensi keväänä voi sitten taas yrittää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
12.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainoa mikä mietityttää on, että pysyykö soittaminen hauskana tavoitteellisuudesta huolimatta kun on kuitenkin aika pienestä lapsesta kysymys.

Vierailija
8/10 |
12.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

halusta, niin tietysti otatte paikan vastaan. Jos lasta ei voisi vähempää kiinnostaa ja meni pääsykokeisiin vanhempien pakottamana, niin sitten miettisin... Mutta tästä ei teillä varmaankaan ole kyse.



Yleensä opettajat tulevat hyvin toimeen lasten kanssa, hehän tekevät sitä työkseen. Ja siellä tutustuu myös muihin soittaviin lapsiin, ja saa sitä kautta vertailukohtaa kotiharjoitteluun ym. Kannattaa miettiä myös omaa suhtautumistaan ja yrittää tehdä harjoittelusta lapselle mahdollisimman mukavaa. Eihän harjoiteluun alkuvaiheessa kuitenkaan kovin kauaa yleensä mene, soittoläksyt on lyhyitä. Ja taidon karttuessa lapsikin huomaa harjoittelun tärkeyden. Mutta lapsen elämässä täytyy olla muutakin, joten ei sitä harjoittelua liian vakavasti kannata ottaa, välillä on ihan ok unohtaa soittoläksyt... :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
12.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on hyvä pointti, että siellä tutustuu muihin soittaviin lapsiin. Se varmaan lisää motivaatiotakin.



Pidän itse sitä soittamisen iloa tärkeänä ja yritän täällä kotona huolehtia siitä. Mukava kuulla, ettei harjoitteluun mene alkuvaiheessa kovin kauaa. Eiköhän hän ota paikan vastaan.



Kiitos tosi paljon vastauksista!

Vierailija
10/10 |
04.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 12:04"]

Pakko kyllä puolustaa teoriatunteja. Voi tietysti vaihdella musiikkiopistoittain, mutta ainakin itse jopa yllätyin oman lapseni teoriatunneista. [/quote]

Meidän 3.-luokkalainen pitää mupe-tunneista ehkäpä jopa enemmän kuin soittotunneista, joissa rassataan jotain minimaalista sormen asentoa tai voimakkuutta jotta soitto olisi "täydellistä". Ainakin noilla pienillä teoriatunnit ovat vähän samanlaisia kuin musiikkileikkikoulussa. Käytetään paljon rytmisoittimia ja taputuksia. Lauletaan ja liikutaan porukassa. Tietenkin samalla opetellaan joitain termejä (esim. pitää liikkua accelerando).

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi kaksi