Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

KOHTALOTOVEREITA???

Vierailija
11.05.2010 |

Tein tänään positiivisen raskaustestin. Esikoiseni on vasta 6 kuukautta, joten tämä tuntuu iskulta palleaan. käytimme ehkäisyä, joten raskaus on yllätys - ja shokki.



Testin jälkeen on tullut itkettyä. Niin esikoisen, sikiön kuin itsenikin takia.



Ensimmäiset kuukaudet olivat minulle esikoisen kanssa todella rankkoja. pelkään Olisiko minulla voimavaroja kahteen pieneen lapseen? Jaksaisinko yövalvomisia monta vuotta putkeen?



Esikoinen on minulle niin mielettömän rakas. En halua, että hän joutuu näin pienenä jakamaan vanhempiensa rakkauden. Olen etukäteen ajatellut, että 2 vuoden ikäero olisi sopiva, koska silloin lapset saisivat olla riittävän kauan perheen vauvoja. Haluan antaa kaiken ajan ja rakkauden esikoiselle, ja pelkään, ettei toinen lapsi voisi koskaan olla yhtä rakas. Olen kuullut termin "pseudo-twins", ja mieleeni on jäänyt, että liian pieni ikäero on lapsillekin raskasta. Että se on heitä kohtaan väärin...



Ehtisinkö koskaan enää olla muuta kuin äiti?



Ensimmäinen reaktio on oli epäusko. Nyt pyörittelen mielessäni kysymystä, voisinko elää itseni kanssa, jos päätyisimme raskaudenkeskeytykseen. Ennen esikoistemme sain keskenmenon, joten tiedän kyllä, ettei lapsia niin vain "tehdä".



Toisaalta voisi ajatella, että lapset olisi tämän jälkeen tehty, ja voisinkin ensimmäisten rankkojen vuosien jälkeen jo suunnata ajatuksia muuallekin. Olen nuori(/-ehko), joten olisihan sekin ihan houkuttele ajatus, että lapset olisivat täysi-ikäisiä, kun täytän 45.



Ehkä hullua, mutta eniten tässä surettaa pieni rakas esikoiseni, josta tulisi "iso" liian aikaisin, puolitoistavuotiaana... :(



Mitä mieltä olette? Selviääkö kahden pienen kanssa?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
11.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos esim kondomi hajoaa, voi apteekista hakea jälkiehkäisytabletin.

Vierailija
2/9 |
11.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä esikoinen oli koliikki vauva, huusi ekat 4kk.

sit kun se loppu olinkin jo raskaana, hyvin jaksoi. Meillä muutamat muksut on tullu pienillä ikäeroilla ja osa isommilla.



T: 7xäiti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
11.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi oli toivottu. Vauva ajat ovat meillä olleet helppoja, joten raskaaksi se ei käynyt. Kamalinta oli se alkuraskauden väsymys, sekin meni nopeasti ohi. Ikäero oli juuri sopiva, Isompi oli kuitenkin sen verran pieni, että mustasukkaisuutta ei ollut ollenkaan. Rakkautta riitti hyvin molemmille, itsekin alussa mietin, voiko sitä toista rakastaa kuten ensimmäistä. Nykyään lapset ovat jo sen verran isoja, että ovat hyvät leikkikaverit keskenään.

Vierailija
4/9 |
11.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan normaaleja ajatuksia ja pelkoja sinulla, ihan ymmärrettävää, että pelkäät esikoisen puolesta, mutta kyllä sitä rakkautta riittää, eikä hän tule jäämään mistään paitsi.



Tulevaisuudessa heistä on erittäin paljon seuraa toisilleen ja varmasti tulee ikäviä hetkiä, mutta enemmän niitä iloisia hetkiä.



Melkeinpä vähemmällä pääsette näin!

Vierailija
5/9 |
11.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla lapset tulivat juuri vastaavalla ikäerolla. Ja mikäli nyt päädyt aborttiin, niin miksi sitten muutaman kuukauden myöhemmin alun saava ihmisen alku olisi parempi / tärkeämpi syntymään, kuin tämä joka sai alkunsa hieman suunniteltua aiemmin. Mietinpä vaan, koska mikäli laskelmani pitävät paikkaansa, niin suunnitelmissasi olisi raskautua puolenvuoden päästä, jolloin olisit 8:lla kuulla tästä raskaudesta.



Alku on tietenkin rankaa, koska kumpikin on vaipoissa, syötettäviä jne.. mutta kyllä siitä selviää, usko pois. Tilanne ei juurikaan olisi helpompi, jos isosisarus on 2.v ja pienempi syntyy silloin. Samaa hulinaa se on silloinkin. Ei puolitoista vuotias lapsi tajua tulleensa isoksi ja sitä hän ei myöskään ole, vaikka pieni sisarus siihen ilmaantuukin. Ei hän kehityksessään mitään harppausta ota, eikä häneltä sitä pidä vaatiakaan.



Vaikka ensimmäinen lapsi on ollut haastava, niin tämä toinen ei sitä välttämättä ole.



Tsemppiä.

t: 8. ja 7. v lapsien äiti. Lapset syntyneet ikäerolla 1v 4kk ja hyvin on mennyt ja menee edelleen :)





Vierailija
6/9 |
11.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

... ja täytyy sanoa että minulla on vain kaksi muistikuvaa ensimmäisestä vuodesta toisen lapsen synnyttyä. Eka oli koliikkivauva ja kahden pienen kanssa en todellakaan paljon nukkunut. Unirästit olivat tähtitieteelliset.



Alkuraskauden väsymys oli myös hankala, kun ei voinut välttämättä nukkua vaikka väsytti, kun oli se pienokainen siinä

Turha on helpoksi sanoa vauva-aikaa kahden vaippaikäisen kanssa.



Mutta siinähän tuo meni sekin aika, kun olin kotiäitinä enkä muuta yrittänytkään. Nyt lapset ovat jo isoja ja erittäin läheisiä toisilleen. Aina ovat menneet joka paikkaan peräjylkkyä kuin "majakka ja perävaunu". Puolensa ja puolensa. Kahden pienen kanssa on hankalaa, mutta itse en olisi aborttia tehnyt silloin enkä nytkään. Ei ole surmaluokan ongelma kuitenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
11.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuntuu tyhmältä juuri siksi että olin kuitenkin haaveillut toisesta lapsesta ´sitten kun esikoinen olisi vuoden joten eikai se puoli vuotta sitten muuta asiaa..

jotenkin vaan tämä tuli niin äkkiä.

kiitos kuitenkin teille rohkaisuista ja ´jotenkin tuntuu etten pysty keskeytystä tekemään koska ensimmäisen raskauden keskenmeno oli kova paikka.



pelkään myös kestääkö kohtuni haavat?? esikko syntyi hätäsektiolla. ja sairaalassa sanoivat että vuoden tauko on hyvä ellei jopa kaksi.siksi olinki ajatellut toista lasta vasta sitten yritettävän..mutta nyt meni näin. onko teillä kokemusta tästä?

Vierailija
8/9 |
11.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

hyvinkin! Meillä samanlainen ikäero ja tää toka on superkiltti, eipä ole tähän mennessä ainakaan yhtään hankalampaa ollut 2 lapsen kanssa kuin 1 (vauva 3.5kk). Ja tuntuu että esikoinen vaan nauttii vauvasta: halailee ja pussailee sitä vähän väliä! :) Eipä meitä vanhempia kyllä halaile...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
11.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos sulla on tällainen omaan terveyteen liittyvä ongelma, niin ota kiireesti yhteys neuvolaan/lääkäriin, jotta voitte arvioida tilanteen.



Minulta ainakin neuvolassa raskaustestin jälkeen kysyttiin ensiksi, jotenkin, että on ko raskaus toivottu tms. eli terveydenhoitaja olisi kai tarjonnut siinä keskusteluapua tms. jos tarpeen.



Kirjoitit "pelkään myös kestääkö kohtuni haavat?? esikko syntyi hätäsektiolla. ja sairaalassa sanoivat että vuoden tauko on hyvä ellei jopa kaksi.siksi olinki ajatellut toista lasta vasta sitten yritettävän..mutta nyt meni näin. onko teillä kokemusta tästä?

[/quote]

"

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän neljä neljä