koira- teinkö emämunauksen

Saattaa käydä niin, että se on jopa hyväksi. Ettei allergia pääse niin pahaksi kun siedättyy kotona koiran kanssa.



Ihan oikeasti, alan uskoa, että siedätys on parempi hoitomuoto kuin ehdoton saneeraus kaikista allergeeneista. Itse olen koivulle allerginen ja pakkohan se on vaan keväisinkin ulkoilla ja elää vaikka siitepöly kuinka aivastuttaisi.



Älä kuitenkaan anna koiran olla lapsesi huoneessa juuri lainkaan ja yöllä ei ollenkaan.

ja se joka tässä ketjussa on koonnut lauman eläimiä vaikka astmalapsi on perheessä on mielestäni täysi idiootti.



astmaatikko jolla kissa-allerginen tytär

Tiedän monia allergisia joilla koiria ja oireita tule, kun on tehokas ilmanpuhdistaja. Jos laite ei ole päällä oireet ilmaantuu.



Pennusta tulee enemmän oireita kuin täysi kasvuisesta koirasta. Jos pentuaikana ei oireita lapselle tule, niin luulen ettei myöhemminkään niitä tule.

Tietenkin kannattaa siivota useammin ja koira ei saa olla ikinä siinä huoneessa missä lapsi nukkuu.

Koira myös kannattaa harjata ulkotiloissa. Pesun jälkeen föönääminen levittää tehokkaasti hilsettä eli jos mahdollista koiraa ei kannata kuivata föönillä pesun jälkeen.

En tiedä onko teidän tuleva pentu pitkäkarvainen, kuten villakoira tai bichon frise?

Meillä on nyt 3 kissaa. Kun ensimmäiset kaksi kissaa tulivat kotiimme, podin allergiaoireita reilun viikon. Makuuhuoneeni jätettiin kissavapaaksi alueeksi, muuten kissoilla oli vapaa pääsy joka paikkaan.



Vuosi sitten saapui kolmas kissoista. Taas podin viikon pikku oireita, sitten ei mitään.



Nykyisin kaikki kolme saattavat nukkua päälläni yön, läheisriippuvaisin tunkee suuhun ;)



Pitäkää ainakin aluksi lapsen huone "koiravapaana". Älkää antako heti ekana päivänä periksi, jos alkaa niiskuttaa. Odotelkaa rauhassa viikko/kaksi, jos oireet helpottavat.



Siitepölyallergianikin on muuten lieventynyt. Ennen tarvittiin nenäsuihkeet ja silmätipatkin, nykyisin riittää pelkkä tablettihoito.

Me hankimme koiran, joka oli jo varattu perheeseen, jossa pieniä lapsia. Kasvattaja vaati, että lapsille tehdään allergiatestaus, jotta hän voi huoletta luovuttaa koiran. Lapsilla olikin piilevänä allergiaa ja eivät saaneet koiraa vaan me saatiin.

Meille kasvattaja sanoi, että jos tulee pitovaikeuksia niin heille pitää ensin ilmoittaa niin he etsii koiralle hyvän kodin.

Koiranhankintaa pitää myös miettiä siltä kantilta, että voi joutua luopumaan ja aina pitää kasvattajan kanssa puhua varasuunnitelmasta.

Koirakuumeeseen vedoten ei kanntata koiraa hankkia vaan sitä pitää miettiä ja harkita pitkään.

ja tällä hetkellä meillä on 3 eri rotuista koiraa...siedätyksellä menty.

olen kuullut paljon näitä tarinoita, että perheessä on allergiaa ja/tai astmaa, ja silti voidaan pitää eläimiä tietyin järjestelyin. Eli rohkeasti vaan, ja tästä ketjusta sait jo hyviä vinkkejä!



Eläimistä todellakin tulee niin paljon iloa ja onnea, etten yhtään ihmettele erään ketjuun vastanneen astmaatikkopoikaa, joka salaa hakee eläimen viereensä sänkyyn. ;-) Tottakai jokainen vanhempi tietää mitä tehdä, jos oireet oikeasti pahenevat eivätkä mitkään järjestelyt auta. Siinä tapauksessa tuntuu kurjalta, mutta mitään ei voita jos ei yritä edes!



Suurin osa kasvattajista kyllä ilmoittaa alunalkaenkin auttavansa siinä tapauksessa, että koiralle syystä tai toisesta myöhemmin joudutaan etsimään uusi koti. Näitä syitä aina tulee, silloin ei haeta mitään syyllisiä tai voivotella, vaan keskitytään siihen, mikä on tärkeintä, että koira saa uuden hyvän kodin.



Onnea uudelle koiraperheelle! :-)

Aikuinen voi toki pitää eläimiä vaikka olisi allerginen, se on hänne oma päätöksensä ja jos mahdolliset oireet kestää, mikäs siinä. Histamiineja vaan koneeseen ja kortisonia ihottumaan. Mutta lapsen allergian hoito on vanhempien vastuulla ja jos se pahenee, lapsi kärsii mahdollisesti koko ikänsä. Kamalinta on jos lapselle kehittyy astma, joka vaikuttaa keuhkojen kehitykseen.



Ymmärrän kyllä koirakuumeen, itsekin sellaista poden. Meillä on kuitenkin 12-vuotiaalla lievä astma ja heikko reaktio koiraan allergiatesteissä. Siksi emme ole hankkineet uutta koiraa vanhan kuoltua kolme vuotta - tuo koira oli meillä jo lapsen syntyessä eikä poika sitä tuntunut saavan oireita ts. olo oli sama kotona ja reissussa. En silti ota riskiä, että uusi koira pahentaisi nyt rauhallista tilannetta.



Jos teidän lapsi lähentyy teini-ikää, ehkä päätös on OK. Hän ymmärtää jo riskit ja elimistökin on sen verran kehittynyt että kestää pienet oireet. Alle 10-vuotiaan terveyttä en kuitenkaan lähtisi vaarantamaan. Toivottavasti olette ainakin sopineet, minne koira menee jos allergia pahenee?

Mielestäni olet tehnyt emämunauksen. Koiran koko ei vaikuta mitenkään allergiaan.

Ei se ole koosta kiinni, mutta koiran koko, karvan koostumus ja iho saattavat vaikuttaa siihen, miten paljon koirasta lähte hilsettä. Mutta kun koira elää huoneistossa kuukauden, eiköhän sitä hilsettä ala olla taas määrällisesti aika paljon joka paikassa.

Itse en ostaisi allergiselle koiraa. Varsinkin jos kyseessä on atoopikko. Allergia ei aina ilmene kovin näkyvinä oireina, mutta väsynyksenä ja elimistön käymisenä ylikierroksilla (jatkuva tulehdustila hengitysteissä). Tästä sitten voi pikkuhiljaa kehittyä vaikka se astma. Ja vaikka tänä päivänä suositellaan siedätyshoitoa, niin kyseenalaistan kuitenkin oman koiran ottamisen siedätyshoitona. Ei ole taattua, että se toimii niin ja esimerkiksi astma ei puhkea. Siedätyshoidossa ideana on, että allergikko pystyisi elämään huolettomammin allergiansa kanssa. Esimerkiksi pähkinäallergikko oppisi sietämään pähkinää sen verran, että pienistä määristä pähkinää ei tulisi anafylaktinen shokki. Ei se siedätys välttämättä allergiaa pois vie.

..aina on niin helppo tuomita...mutta jokainen aikuinen tekee omat päätöksensä. Olen itse yrittänyt oppia arvostamaan ihmisiä ja joka tilanteessa muistamaan että ulkopuolelta ei aina näe/huomaa ajatella kaikki puolia asiasta.



Mukavaa kevättä kaikille!

mutta voi olla, että kaikki menee hyvin. Olen sitä mieltä, että aikuinen allerginen ihminen saa vapaasti päättä, ottaako riskin vai ei. Tietty sillä edellytyksellä, että eläimelle etsitään tarvittaessa hyvä koti. Lapsen kohdalla aina vähän kinkkisempi juttu, mutta vanhemmat joutuvat aina tekemään ratkaisuja ja kantamaan niistä myös vastuun. Eli jos homma ei toimi, niin sitten eläimestä täytyy luopua, mutta siitäkin pääsee yli. Onhan lapsen hyvinvointi kuitenkin aina etusijalla.



Uskon itsekin siedätykseen. Allergiaa ja astmaa esiintyy eri vaikeusasteissa, eli ei ketään voi näin netissä mennä neuvomaan. Oma äitini oli lapsena hyvinkin allerginen ja kärsi pahasta astmasta. Eläimiä on aina ollut ja nyt potee enää lievää siitepölyallergiaa. Kaneille, kissoille ja hevosille on edelleenkin allerginen, eli on varmasti siedättynyt koirille.



Pentu tosiaan allergisoi enemmän, kuin aikuinen koira ja nyt on vielä siitepölykausi... Itse ostin ensimmäisen oman pennun juuri toukokuussa ja pelästyin lieviä oireita. Kotona kun oli aina ollut koiria. Meni kuitenkin muutamissa viikoissa ohi. Peukut pystyssä, että pärjäätte! Ymmärrän sun koirakaipuun hyvin.

Äidin luona on koiria, isän luona on kissoja ja lapsi on molemmille allerginen. Toki eläimistä on seuraa pitkinä iltapäivinä ja tuovat iloa, mutta ne ikävätkin puolet vaikuttavat lapsen elämään paljon. Hänellä on jatkuvasti iho rikki, siis ihan punaisena koivet, kädet, taipeet, ja tulehtuneita kohtia. Lapsi niiskuttaa jatkuvasti, eli on selkeästi allergista nuhaa. Sairastuu myös helposti hengitystien tulehduksiin ja on koulusta pois kipeänä vähän väliä. On myös väsynyt, kun ei kroppa jaksa toimia kunnolla.



Lapsella nyt ikää 13 vuotta ja eläimiä ollut kodeissa 8 vuoden ajan, eikä oireilu ole lainkaan helpottanut. Lapsen oireita ei myöskään hoideta millään tavalla, koska vanhempien mielestä ei ole mitään merkkejä allergiasta (= eivät itse halua luopua eläimistä).

Allergiatesti ei vaan valitettavasti aina näytä allergiaa ollenkaan. Itse kissalle allerginen, kolme kertaa testattu ja aina negatiivista. Oireet loppuivat kuin seinään kun kissasta luovuin.

Miehelläni on eläin- (koira, kissa jne.) ja siitepölyallergiaa. Hän on aivan eri mies, kun allergiakausi on päällä ja ei ole tullut ottaneeksi lääkkeitä. Allergiaa ei päälle päin välttämättä edes huomaa, korkeintaan silmät punoittavat pikkaisen, mutta se väsymys... Mies on ihan reporanka, tyystin poikki työpäivän jälkeen ja ajatus juoksee hitaasti. On ihan yhtä väsyneen oloinen, kuin olisi yhtäkkiä joutunut luopumaan 2-3 tunnista yöunistaan jatkuvasti. En tiedä miten herkästi lapsilla huomataan tuollainen, mutta voisi kuvitella, että ainakin kouluiässä huomaamatta jäänyt allergiaväsymys voisi tehdä pahasti hallaa lapsen kehitykselle ja suorituskyvylle.

Koiran voi myydä tai antaa hyvään kotiin jos ei onnistu. Eihän se maailmaa kaada!!!

Koira ei ole mikään lelu, jonka voi nakata nurkkaan jos se ei olekaan kiva.

meillä se tilanne, että miehellä astma ja atooppinen iho, koiria meillä on silti kaksi. Ennen koirien hankintaa mies kävi allergiatestissä, tuloksena oli että on hevosille allerginen, ei sitten hevosta hommattu ;) Käytiin myös tekemässä paljon "allergiatestejä" koirien kanssa, ei tullut mitään reaktioita vaikka hieroi kasvojaan käsillä joilla oli suuri silittänyt koiraa.



Koirat ovat meillä olleet jo useamman vuoden ja tuona aikana mieheni atooppinen iho on rauhoittunut, ei ole enää taipeet auki. Astmalääkkeitä on myös pystytty vähentämään, eikä oireile myöskään siitepölylle samalla tavalla kuin ennen. Meillä on myös kaksi lasta ja koirat ovat olleet talossa jo ennen lasten syntymää, lapset täysin terveitä, ei allergioita eikä iho-oireita.



Meillä siis myös mieheni halusi koirat ja oltiin valmiita ottamaan se riski, että miehen astma ja iho-ongelmat pahenee, jolloin koirista (tai miehestä ;) olisi varmasti täytynyt luopua. Jos kyseessä olisi ollut allerginen ja oireileva lapsemme, en varmasti olisi ottanut samaa riskiä.

Koiran voi myydä tai antaa hyvään kotiin jos ei onnistu. Eihän se maailmaa kaada!!!

Koira ei ole mikään lelu, jonka voi nakata nurkkaan jos se ei olekaan kiva.

Koira on kuitenkin eläin ja paljon on ihmisiä, jotka haluavat antaa sille hyvän kodin. Taidat olla taas yksi eläimiä inhimillistävä tyyppi...

Se on vastuutonta, että otetaan eläin "voihan sen sitten myydä" -periaatteella.



Kenelle tahansa voi tulla sairaus tai elämäntilanne, joka vaikeuttaa eläimen hoitoa. Ei pidä ottaa kenenkään mitään. Voi helevetti. Eikä ottaa ukkoa, kun ei se kuitenkaan onnistu, ja tulee ero, ja se on vastuutonta.

että meillä koirille oli jo mahdollinen "sijoituspaikka" etukäteen tiedossa jos miehen oireet olisivat pahentuneet. Koirat olisivat menneet siskoni perheeseen maalle, heillä jo yksi koira entuudestaan. Olisimme siis tavanneet koiria siinäkin tapauksessa aina siskoni luona, vastuutonta tai ei, onneksi pystyttiin pitämään koirat meidän kotona :)

Se on vastuutonta, että otetaan eläin "voihan sen sitten myydä" -periaatteella.

Kenelle tahansa voi tulla sairaus tai elämäntilanne, joka vaikeuttaa eläimen hoitoa. Ei pidä ottaa kenenkään mitään. Voi helevetti. Eikä ottaa ukkoa, kun ei se kuitenkaan onnistu, ja tulee ero, ja se on vastuutonta.

Niiden kasvatuksessa voi ainakin epäonnistua.