G: minkä ikäinen on vanha äiti?

Olin 41v, kun nuorimmaiseni syntyi ja minusta olen vanha äiti. Ja tarkoitan tällä ikää suhteessa muihin samanikäisten lasten äiteihin nähden. Vain 5% synnyttäjistä on yli 40v.

ja tunnen itseni nuoremmaksi (ja myös näytän, sori vaan) kuin moni alle 40 v. lapset rakastaa vanhempiaan, oli ne sitten nuoria, vanhoja tai ihan mitä vaan.

Mitään negatiivista en pysty sanomaan omasta iästäni ensisynnyttäjänä. Raskaus ja synnytys sujuivat upeasti, vauvaikä valvomisineen ja imetyksineen hienosti, ja nyt eletään leikki-ikäisen kanssa ihanan "lapsellista" elämää.



Asenne ratkaisee, ei ikä!

vauvavuodesta ja synnytyksestä, ehkä raskaudestakin.



Kyllähän se äitiys jatkuu vielä pitkälle siitä eteenpäin. Jos saat 45-vuotiaana lapsen, niin olet 47v kun lapsella on 2v uhmaikä (se ei mene kaikilta helposti ohi vaan joudut ehkä kantelemaan raivarin saanutta lasta väkisin jostain jonnekin jne), kun lapsella on 6v uhma, olet jo 51-vuotias. Moni 5-kymppinen elää huoletonta elämää itselleen, rauhoittuen, matkustellen, kulttuuririennoissa jne. Sinä sen sijaan paimennat 5-vuotiastasi.



Olisi lapselle suuri rikkaus saada tutustua myös isovanhempiinsa. Jos saat lapsen 45v niin äitisi on lapsesi syntyessä ehkäpä 75v (jos on 30v saanut sinut) ja kun lapsesi on 5-10v (jolloin oliisi parasta aikaa mummolassa ololle jne), äitisi onkin jo 80-85v, jos vielä elää.



Kun lapsesi on teini-iässä 13-16v, sinä olet 58-61 -vuotias, eläkeiän kynnyksellä. Silloin monet ikäisesi taas kerran rauhoittuvat, ottavat aikaa itselleen, matkustelevat rauhallisissa merkeissä, harrastavat mieleisiä asioita, sinä taas kasvatat teini-ikäistä. Se ei suinkaan aina ole helppoa tai rauhaisaa, öitäkin saatat joutua valvomaan.



Kun lapsesi siinä 30v ehkä saa omia lapsia, oletkin itse jo 75v mummoksi tullessasi. Jos taas lapsesi saa itse lapsia myös nelikymppisenä oletkin jo yli 8-kymppinen kun saat lapsenlapsen.



Toivotaan todella, että säilyt virkeänä ja vetreänä lopun elämääsi.



Ei ilkeydellä, ihan tosi, mutta itse olen vastaan vanhan äitiyden ihannointia. Olen heitä joiden mielestä lapset kuuluisi tehdä biologisen parhaan lapsentekoiän/lisääntymisvietin mukaan 18-30v mieluiten.

mainitsemasi äidin iät (ei siis ihan kaikki) tässä jutussa on 20 vuotta suurempia. Esimerkiksi ajattelin kyllä, että todennäköisesti

a) pääsen eläkkeelle vasta liki 70-vuotiaana (niin sinunkin kannattaa ajatella, tähän ollaan menossa)

b) aion elää liki 100-vuotiaaksi, kuten muutkin todennäköisesti. Kuole sä vaan 80v:nä, me mennään vielä 20 vuotta sen jälkeen maailmaa matkustellen ja eläketansseihin leskimiehesi kanssa ja paijataan lapsenlapsenlapsiasi. heh heh!

vauvavuodesta ja synnytyksestä, ehkä raskaudestakin.

Kyllähän se äitiys jatkuu vielä pitkälle siitä eteenpäin. Jos saat 45-vuotiaana lapsen, niin olet 47v kun lapsella on 2v uhmaikä (se ei mene kaikilta helposti ohi vaan joudut ehkä kantelemaan raivarin saanutta lasta väkisin jostain jonnekin jne), kun lapsella on 6v uhma, olet jo 51-vuotias. Moni 5-kymppinen elää huoletonta elämää itselleen, rauhoittuen, matkustellen, kulttuuririennoissa jne. Sinä sen sijaan paimennat 5-vuotiastasi.

Olisi lapselle suuri rikkaus saada tutustua myös isovanhempiinsa. Jos saat lapsen 45v niin äitisi on lapsesi syntyessä ehkäpä 75v (jos on 30v saanut sinut) ja kun lapsesi on 5-10v (jolloin oliisi parasta aikaa mummolassa ololle jne), äitisi onkin jo 80-85v, jos vielä elää.

Kun lapsesi on teini-iässä 13-16v, sinä olet 58-61 -vuotias, eläkeiän kynnyksellä. Silloin monet ikäisesi taas kerran rauhoittuvat, ottavat aikaa itselleen, matkustelevat rauhallisissa merkeissä, harrastavat mieleisiä asioita, sinä taas kasvatat teini-ikäistä. Se ei suinkaan aina ole helppoa tai rauhaisaa, öitäkin saatat joutua valvomaan.

Kun lapsesi siinä 30v ehkä saa omia lapsia, oletkin itse jo 75v mummoksi tullessasi. Jos taas lapsesi saa itse lapsia myös nelikymppisenä oletkin jo yli 8-kymppinen kun saat lapsenlapsen.

Toivotaan todella, että säilyt virkeänä ja vetreänä lopun elämääsi.

Ei ilkeydellä, ihan tosi, mutta itse olen vastaan vanhan äitiyden ihannointia. Olen heitä joiden mielestä lapset kuuluisi tehdä biologisen parhaan lapsentekoiän/lisääntymisvietin mukaan 18-30v mieluiten.

että joillakin joku 35v on vanha äiti jos on ensisynnyttäjä mutta uudelleensynnytäjä ei olekaan 35 vuotiaana vanha.

Äiti se on molemmissa tapauksissa lapselleen vaikka voissa paistaisi.

Aloin odottaa kolmatta tuossa iässä ja olin 36, kun lapsi syntyi. Pidin itseäni jo vanhana odottajana, mutta neuvolassa sanoivat, että ethän sinä vielä vanha ole.

Tietenkin lääketieteen on pakko tulla avuksi. Kategorinen ikärasismi tällä tietenalalla ei pienennä ollenkaan kenenkään synnyttäjän lasten vammaisuusriskiä eikä iäkkäämpien lastensaamiskyvyn vähenemistä.

Ja fakta on, elämme pitempään. Ja lapsenhankkimisen sopivin ajankohtakin on siirtynyt myöhemmäksi. Siis se sopivin, joka tähän yhteiskuntarakenteeseen sopii esim. pitkiin naisten koulutusaikoihin ja sen ensimmäisen vakityön saamiseen vasta 30v:nä.

Kumpikin "vika" on hoidettavissa lääketieteen avulla, jos haluamme. Tämä taas on niitä paikkoja, jossa asiaa tutkittaisiin ja olisi jo koko kuvio järjestelty, jos miehet synnyttäisivät.

Kyllä tässä fysiikka sanelee eniten. Muistaakseni 20-25-vuotiaana naisen lapsetekokyky alkaa heikkenemään ja 35-vuotiaana on jo selvästi heikentynyt. Ei niin, etteikö äiti jaksaisi tai eläisi pitkään, mutta jos haluaa yhtään varmistella sitä että saa lapsen niin mitä aikaisemmin sitä parempi (toki niin, että kaikki muut edellytykset kunnossa).

Yli 35-vuotiailla myös lapsen vammaisuus isompana riskinä vuosi vuodelta.

Mielestäni koska elämme pidempään, eläkeikääkin nostetaan, niin myös vauvantekoikää saisi nostaa. Kyllä 40v:nä vauvan saavat ehtivät vielä hyvinkin terveinä 80 v:nä (elävät kuitenkin 100-vuotiaiksi) nähdä vielä lastenlastaan.

Esteet tälle nostolle ovat vain ja ainoastaan korvien välissä, enää ei siihen ole esteenä vanhempien liian lyhyt lapsenhoitovastuuaika, kuten aimmin oli (eli ennen nämä iltatähdet jäivät orvoiksi). Hyvin riittää vanhempien terveys ja elinikä nykyään.

4:lla alkava luku alkaa olla jo todellakin vanha äiti. 35v on myös jo selkeästi vanha pikkuvauvan äidiksi, monellakin tapaa.

Tietenkin lääketieteen on pakko tulla avuksi. Kategorinen ikärasismi tällä tietenalalla ei pienennä ollenkaan kenenkään synnyttäjän lasten vammaisuusriskiä eikä iäkkäämpien lastensaamiskyvyn vähenemistä. Ja fakta on, elämme pitempään. Ja lapsenhankkimisen sopivin ajankohtakin on siirtynyt myöhemmäksi. Siis se sopivin, joka tähän yhteiskuntarakenteeseen sopii esim. pitkiin naisten koulutusaikoihin ja sen ensimmäisen vakityön saamiseen vasta 30v:nä. Kumpikin "vika" on hoidettavissa lääketieteen avulla, jos haluamme. Tämä taas on niitä paikkoja, jossa asiaa tutkittaisiin ja olisi jo koko kuvio järjestelty, jos miehet synnyttäisivät.

Kyllä tässä fysiikka sanelee eniten. Muistaakseni 20-25-vuotiaana naisen lapsetekokyky alkaa heikkenemään ja 35-vuotiaana on jo selvästi heikentynyt. Ei niin, etteikö äiti jaksaisi tai eläisi pitkään, mutta jos haluaa yhtään varmistella sitä että saa lapsen niin mitä aikaisemmin sitä parempi (toki niin, että kaikki muut edellytykset kunnossa). Yli 35-vuotiailla myös lapsen vammaisuus isompana riskinä vuosi vuodelta.

Mielestäni koska elämme pidempään, eläkeikääkin nostetaan, niin myös vauvantekoikää saisi nostaa. Kyllä 40v:nä vauvan saavat ehtivät vielä hyvinkin terveinä 80 v:nä (elävät kuitenkin 100-vuotiaiksi) nähdä vielä lastenlastaan. Esteet tälle nostolle ovat vain ja ainoastaan korvien välissä, enää ei siihen ole esteenä vanhempien liian lyhyt lapsenhoitovastuuaika, kuten aimmin oli (eli ennen nämä iltatähdet jäivät orvoiksi). Hyvin riittää vanhempien terveys ja elinikä nykyään.

vaikka kuinka elämme pidempään ja terveempinä, ihmisen lisääntymiskyky ei ole noussut samaa vauhtia.

Sukusolut vanhenevat ihan samaa vauhtia kuin aiemminkin. Jo 35 vuotiaalla naisella alkaa hedelmöityminen vaikeutua. Lääketoede ei mahda tälle asialle mitään.

En ole vanha vaan keski-ikäinen äiti tällä hetkellä 48-vuotiaana.

Minusta se on nykypäivänä ihan ok - mutta jos olisi voinut valita, olisin hankkinut lapset n. 27-30vuotiaana.

Mutta noita juttuja kun ei monestikaan valita voi; siksi tämä keskustelu täällä on sekä turha, että ihan helvetin loukkaava.



Ja suokaa anteeksi ruma kielenkäyttöni:(

vaan omaa napaansa. Ajattele, kun on monenlaisia elämäntilanteita ja oisko lapsi pitänyt tehdä nuorena ja olla mahdollisesti nyt yh?.

Minulla on mies, työasiat ok, asunto on ja pieni poikakin on meille suotu. Herranjestas ikääkin on 35-vuotta ja elän nyt elämäni parasta aikaa.

Hain vain mielikuvia, en faktoja. Eli yli 35- tai yli 40-vuotiaita synnyttäjiä aletaan pitää "vanhoina".



Ihan mielenkiintoista kun tässä 37-vuotiaana harkitsen vielä yhtä vauvaa. Osa siis pitää vanhana synnyttäjänä ja osa ei. Itsekin pidän himpun verran vanhana, mutta tosiaan tuota 40 v pidän ylärajana. Mieli tietenkin voi muuttua itse on sen ikäinen :)



t. ap

isän äiti on nyt 93 ja hän tuntuu jo hieman vanhalta.

isän äiti on nyt 93 ja hän tuntuu jo hieman vanhalta.

täytettyä 40-vuotta? Aika monella sen ikäisellä on alaikäisiä lapsia. Taitaisi tulla melkoinen ruuhka sosiialitoimistoihin, kun alettaisiin iän perusteella hakea lapset parempiin koteihin. Jos joku äiti saa lapsensa kolmikymppisenä, hänen kymmenvuotias lapsensa haettaisiin parikymppisen hoiviin?

Minusta se on nykypäivänä ihan ok - mutta jos olisi voinut valita, olisin hankkinut lapset n. 27-30vuotiaana.

Mutta noita juttuja kun ei monestikaan valita voi; siksi tämä keskustelu täällä on sekä turha, että ihan helvetin loukkaava.

Ja suokaa anteeksi ruma kielenkäyttöni:(

Loukkaavaksi koen tämän minäkin - kohta 32-vuotias sinkku, joka haluaisi lapsia, mutta kunnolliseen parisuhteeseen, eikä sitä minulle valitettavasti ole suotu.

2ensimmäisä sainkin alle 30vuotiaana,no sit tuli vauva kuume ja

sainkin hiukan yli 30vuotiaana tyttären(joka on aivan ihana)ja taas meni aikaa ja hiukan alle 40vuotiaana iski mahdoton vauvakuume,minulle ja miehelleni ja onneksi kaikki meni hyvin ja onnitstuttiin saamaan vielä yksi lapsi.Nyt uskon meidän lapsi luvun olevan täysi.

Sen olen oppinut että on aivan turha sanoa mikä on oikea aika lapselle.

Ja se on lottovoitto jos edes lapsen saa.

Jos pystyy lapsen saamaan ei voi olla liian vanha äidiksi.

t: 41 v odottaja