Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Erosin kirkosta ja nyt tuntuu kuin

Vierailija
05.05.2010 |

suuri taakka olisi pudonnut hartioilta.

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikea päätös siis.

Vierailija
2/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä suunnittelen eroavani kirkosta, mutta pelkään, että kadun (eli saan sen suuren taakan harteilleni siinä vaiheessa kun eroan, omatunto).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

pohtinut kristillisyyden merkitystä tai merkityksettömyyttä elämässäni enemmän kuin koskaan. Ties vaikka palaisin joskus kirkon jäseneksi.



Selkeästi tämä on ollut mulle hyvä ratkaisu. Ennen en miettinyt uskon asioita koskaan. Siksi erosinkin kirkosta. Nyt olen miettinyt todella syvällisestikin, kun olen jotenkin "herkistynyt" tarkemmin näkemään asioita, kun en vain "hengaa" seurakunnan jäsenenä passiivisena.

Vierailija
4/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kirkosta ja sitten kun tapahtui ikäviä asioita (ei mitään että salama iski ja heinäsirkat valtasivat talon), niin ajattelin että nyt se Jumala rankaisee..mulle Jumala on aina ollut lähinnä se tyyppi joka tappaa pieniä vauvoja aidsiin ja näin.

Vierailija
5/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kirkosta ja sitten kun tapahtui ikäviä asioita (ei mitään että salama iski ja heinäsirkat valtasivat talon), niin ajattelin että nyt se Jumala rankaisee..mulle Jumala on aina ollut lähinnä se tyyppi joka tappaa pieniä vauvoja aidsiin ja näin.

Erosin kirkosta esikoista odottaessani. Esikoinen syntyi kuolleena.

Sen jälkeen olen saanut kolme elävää lasta.

Olen valmis liittymään takaisin kirkkoon seuraavilla ehdoilla:

- lapset kastetaan ilman kummeja

- lapset saavat jatkaa koulussa et:n opiskelua uskonnon sijaan

Vierailija
6/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka en ollutkaan aktiivinen tai edes uskonut kirkon oppien mukaan koin kirkkoon kuulumisen hirveän painostavana taakkana. Tai ehkä juuri siksi se tuntuikin niin raskaalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enkä ole katunut. Ihanan kevyt ja onnellinen olo tuli.

Vierailija
8/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikö lapset silti kuulu kirkkoon?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun aina oli "pitänyt kuulua" kirkkoon.



Mutta kun en uskonut Jumalaan, uskonto ja kirkko tuntuivat kaukaisilta, en käynyt kirkossa, kirkon näkemykset jossain asioissa sotivat omaa ajatusmaailmaani vastaan...heräsi vaan kysymys, miksi ihmeessä mä sitten kuulun kirkkoon ja maksan vielä siitä?



Eropäätös muhi aikansa ja sitten se tuntui jo suorastaan itsestäänselvyydeltä.

Vierailija
10/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä mulla oo taakkaa harteilla. Oisko taakka johtunu muusta kuin kirkkoon kuulumisesta? Jeesus voi pelastaa, vaikket kuuluiskaan kirkkoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kun olen ollut virallisesti pakana jo vuosia, tuntuu kuin en olisi ikinä kuulunutkaan kirkkoon. Vaikka aikanaan oli olevinaan niin iso päätös.

Vierailija
12/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se ei (onneksi) sinun ehtojesi mukaan pompi.

kirkosta ja sitten kun tapahtui ikäviä asioita (ei mitään että salama iski ja heinäsirkat valtasivat talon), niin ajattelin että nyt se Jumala rankaisee..mulle Jumala on aina ollut lähinnä se tyyppi joka tappaa pieniä vauvoja aidsiin ja näin.

Erosin kirkosta esikoista odottaessani. Esikoinen syntyi kuolleena. Sen jälkeen olen saanut kolme elävää lasta. Olen valmis liittymään takaisin kirkkoon seuraavilla ehdoilla: - lapset kastetaan ilman kummeja - lapset saavat jatkaa koulussa et:n opiskelua uskonnon sijaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä mulla oo taakkaa harteilla. Oisko taakka johtunu muusta kuin kirkkoon kuulumisesta? Jeesus voi pelastaa, vaikket kuuluiskaan kirkkoon.

Kirkosta 15 v sitten eronnut

Vierailija
14/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

enkä liittynyt voidakseni kastaa lastani. Olisi tuntunut tosi tekopyhältä kastaa lapsi uskoon, jos ei ole varma mihin uskoo. Tosi moni kastattaa lapsensa vain tavan ja seremonian vuoksi, ehkä sukulaisten painostuksestakin. Mulle se ois tuntunut oudolta, jopa uskovien ihmisten pilkkaamiselta seistä siellä heidän jumalan(?) silmien edessä toistelemassa mantroja joita ei itse sisäistä. Lapsi saa aikanaan käydä rippikoulun jos itse tahtoo ja näin tulla kirkon jäseneksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulun vieläkin kirkkoon, mutta harkitsen eroa. Olen tullut siihen tulokseen, että sisäänrakennettu helvetinpelko saa minut kuulumaan siihen. En edes usko jumalan olemassaoloon, mutta siltikin kuulun kirkkoon.

Vierailija
16/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että en uskonut kuten kirkko opetti, ja tuntui todella epämiellyttävältä kuulua (virallisesti) johonkin ryhmään jolla oli ihan erilaiset näkemykset useista asioista kuin itsellä. Ihan kuin olisi kuulunut johonkin sellaiseen puolueeseen jonka ajatukset on ihan eri kuin omat.

eikä mulla oo taakkaa harteilla. Oisko taakka johtunu muusta kuin kirkkoon kuulumisesta? Jeesus voi pelastaa, vaikket kuuluiskaan kirkkoon.

Vierailija
17/17 |
05.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja siksi pelastaa. Ei Jeesus sua väkisin pelasta, jos et tahdo. Kirkko ei pelasta vaan usko.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän kahdeksan