Mikä olisi hyvä harrastus pienikokoiselle liikunnalliselle pojalle?

Sekä minä että mieheni olemme nuorina harrastaneet telinevoimistelua. Nyt poikamme on temppukoulussa, josta voi edetä telinevoimisteluun.



Minusta jotkut telinevoimistelussa varhain opittavat "temput" ovat näyttäviä. Sekä mies että minä olemme lapsina ihmetyttäneet kavereitamme puolivolteilla yms. simppelillä. (Varsinkin teininä humalassa piti taitojaan aina näyttää.) Se notkeuskin on pojillakin plussaa kun voi näyttää kuinka onnistuu potku toisen pään yli yms. Leukoja vedettiin myös jumpparyhmissämme parhaiten. Varsinkin miehellä kun oli sitä voimaa yläkropassa.



(Pieniä ja notkeita olemme kaikki. Siksi ehkä se telinevoimistelu oli itsestäänselvä harrastus.)

ja ainakin tähän ikään mennessä kaikki parhaat korintekijät ovat niitä pieniä ja ketteriä poikia. Lapseni on itse niitä oisimpiä, mutta tän pienuustrendin olen nähnyt kyllä joka pelissä, joka joukkueessa on yleensä se yksi pieni ja vaarallinen pelaaja:-)

itsepuolustuslajeja ja breakdancea.

Näistä lajeista itse pitävät ja niissä pärjäävät. Ovat tosi notkeita myös.

Tykkäävät myös uida ja kesäisin ovat käyneet yleisurheilukoulua. Esim. pituushypyssä eivät pärjää, kuten pitkät pojat ja juoksussakin saa tehdä paljon ennemmän töitä kuin pitkäjalkainen lapsi.

Kamppailulajeissa otellaan painoluokittain, joten pienetkin miehet voivat harrastaa tai jopa kilpailla ihan huipullakin. Ongelma saattaa tosin olla, jos on kovin painava ja lyhyt... Silloin ulottuvuus ei riitä huipulle.



Ja saattaahan miehisestä harrastuksesta tulla statusta (ja itsevarmuutta) muuten pienelle ja sirolle pojalle.



Eli vaikkapa judo, paini, nyrkkeily, karate, taekwondo, potkunyrkkeily, krav maga jne jne. Valinnanvaraa riittää! Kehittävät tasapainoa, koordinaatiota, itsehillintää - tosi monipuolisia harrastuksia!

sekä myös ajatuksia harrastuksiin liittyen. Voi olla, että joillekin pojille poikamaisempi harrastus kuten itsepuolustuslaji tukisi "miehisyyttä" paremmin ja muutenkin sirolle pojalle voimistelu tai tanssi vaatisi liikaa henkisiä voimavaroja ennakkoluulojen kanssa pärjäämiselle. Täytyy seurailla millainen pojasta tulee ja millainen kaveripiiri muodostuu. Eikä mikään tietenkään estä useampaa harrastusta. Voisin kuvitella, että voimistelu tai tanssi voisi jopa tukea itsepuolustuslajia koordinaatiokyvyn kehittyessä.

Oikeasti hieno harrastus ja niinkuin joku jo mainitsi tuloksena on erittäin komeita ja vahvoja miesvartaloita, mutta nimestä tulee mieleen tamburiini ja typerän näköiset voimistelutrikoot.

mitä harrastavat. Minusta tärkeintä on, että kiinnostus lajiin tulee lapselta. Kaikkea kannattaa esitella lapselle, mutta mitään ei kannata tuputtaa.

mitä harrastavat. Minusta tärkeintä on, että kiinnostus lajiin tulee lapselta. Kaikkea kannattaa esitella lapselle, mutta mitään ei kannata tuputtaa.

juuri esitellä harrastuksia lapselle. Mutta ei lapsi kovin pienenä vielä edes tiedä mitä kaikkia harrastuksia on olemassa ja millaisia ne ovat. Kuten tästä ketjusta huomattiin, ei edes minulle tullut moni laji mieleen ollenkaan kuten breakdance. Miten lapsella voi herätä kiinnostus lajuun, josta ei ole kuullutkaan saati kokeillut.

Mietin siis ideoita, mitä lajeja lapselle voisi esitellä tai viedä kokeilemaan lähivuosina ja sitten saa itse päättää mistä tykkää. Lajeja ja harrastuksia on kuitenkin niin paljon, että jotain karsintaa on pakko tehdä jo etukäteen, ei niitä kaikkia ehdi kokeilemaan.

t. ap

voimistelussa oppii todella näyttäviä "temppuja", kyllä kavereiden mahdollieset "balleriinakommentit" karisevat voimistelijoiden näyttäessä taitojaan. Ja voimistelussa edistyminen vaatii varsinkin pojilta todella paljon yläkropan voimaa, joten kyllä lapsella on yläkouluiässä ihan kunnon hartiat ja kroppa jota tytöt ihailevat (ja muut pojat kadehtivat...), jos on edelleen lajin parissa. Siis telinevoimistelusalilla en ole nähnyt yhtään "tyttömäisen" näköistä poikaa, mahtavannäköiset kropat heillä on. Ja telinevoimistelu antaa loistavat lähtökohdat ihan mihin vain lajiin, joten siinäkin mielessä hyvä harrastus vaikka myöhemmin haluaisikin vaihtaa johonkin muuhun. Esim. vaikka siihen itämaiseen itsepuolustuslajiin... Ja voihan lapsella olla useitakin harrastuksia, vaikka jalkapallo ja voimistelu. Tunnen monta poikaa, jolla näin on.

Sekä minä että mieheni olemme nuorina harrastaneet telinevoimistelua. Nyt poikamme on temppukoulussa, josta voi edetä telinevoimisteluun. Minusta jotkut telinevoimistelussa varhain opittavat "temput" ovat näyttäviä. Sekä mies että minä olemme lapsina ihmetyttäneet kavereitamme puolivolteilla yms. simppelillä. (Varsinkin teininä humalassa piti taitojaan aina näyttää.) Se notkeuskin on pojillakin plussaa kun voi näyttää kuinka onnistuu potku toisen pään yli yms. Leukoja vedettiin myös jumpparyhmissämme parhaiten. Varsinkin miehellä kun oli sitä voimaa yläkropassa. (Pieniä ja notkeita olemme kaikki. Siksi ehkä se telinevoimistelu oli itsestäänselvä harrastus.)

Mun veli lopetti fudiksen teininä kun pituutta oli 168cm. Hän jäi isompien jalkoihin. Aloitti sitten brassi jijutsun mutta oli silti turhautunut.

Minusta on hyvä että tuota miettii ajoissa.