Lue keskustelun säännöt.
Hankimmeko toisen lapsen vain koska niin "kuuluu" tehdä?
02.05.2010 |
Meillä on yksi lapsi, 1-vuotias. Rakastan häntä yli kaiken. Nyt meiltä varmaan kohta jo aletaan odotella niitä pikkukakkosuutisia, ja olemme miehen kanssa aiheesta keskustelleetkin. Ehkäisy on tällä hetkellä käytössä. Olen yrittänyt kuulostella itseäni, että joko vauvakuume nostaisi päätään. Ei sitten vähääkään! En ole ollenkaan varma, haluanko enää lisää lapsia. Ikää mulla on vasta 25, joten aikaa luulisi vielä olevan. En edes pidä muista lapsista kuin omastani, ja nyt on hyvä, kun vauvavuosi on ohi, yöt pääsääntöisesti nukutaan ja voimme elää muutakin kuin vain lapsiperhearkea. Toisaalta sisaruksen hankkiminen lapselle olisi varmaan hyvä. Mutta pelkään, että toisen lapsen syntymä vajottaisi meidät sellaiseen pikkulapsiperhehelvettiin, jossa näen joidenkin tuttavaperheiden elävän. Siis että ollaan väsyneitä, parisuhde rakoilee, eikä muuta elämää ole.
Mielipiteitä?
Kommentit (9)
ette niin miten kuvittelette muiden "haluavan"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen on jo silloin suht omatoiminen: osaa syödä ja juoda itse, osaa pukea päälle ainakin perusvaatteet, on ainakin päiväkuiva. Lisäksi tuon ikäinen voi jo käydä kerhossa tai virikehoidossa, jolloin äidille (tai isälle) jää aikaa olla vauvan kanssa kotona.
Odottaisin että alkaako lapsenteko ihan oikeasti vielä kiinnostamaan myöhemmin. Ihan oikeasti, ärsyttää tuo niin yleinen kahden lapsen olettamus.
Niin muakin ärsyttää, mutta toisaalta mietin, jääkö lapseni jostain olennaisesta paitsi, jos hänellä ei ole sisarusta, mahdollisesti vielä pienellä ikäerolla.
ap
Niin muakin ärsyttää, mutta toisaalta mietin, jääkö lapseni jostain olennaisesta paitsi, jos hänellä ei ole sisarusta, mahdollisesti vielä pienellä ikäerolla.
ap
mutta joka tapauksessa tässä maailmassa aina jostain joutuu luopumaan. JA nythän on muodissa ja tavoitteena tehdä kolme lasta sen entisen kahden sijasta.
Jos on useampi lapsi niin joku on aina sitä mieltä että on kurjaa kun ei saa vanhempiensa jakamatonta huomiota vaan jää huomiovajaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muutaman vuoden ikäerolla.
Päinvastoin saa paljon irti siitä, että on vanhempien huomionpisteenä vielä muutaman vuoden lisää. Monesti vanhemmat haluavat toisen sitten kun ensimmäinen on jo omatoimisempi, viihtyy enemmän itsekseen ja osaa puhua hyvin.
Mutta.. on meillä lähipiirissä ainakin kolme perhettä joissa toista lasta ei koskaan haluttu eikä tehty. Nyt nämä ainokaiset ovat jo murrosiän paremmalla puolella
Joskus on vähän hankala tietää, että kenen neuvoja noudattaisi, kun välttämättä lähipiirin mielipide ei ole sama kuin suomalaisten keskimäärin ja sekään ei välttämättä sama kuin kaikkien maailman ihmisten keskimääräinen mielipide, mutta aina olen onnistunut jotenkin päättelemään, että mitä mielipidettä noudattaa. Omaa järkeä on turha rasittaa ja sitäpaitsi voinhan sitten ottaa kantaa muiden kysymyksiin, kun jää aikaa omilta pulmilta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis että ei hankita kuin yksi lapsi? Ikäisteni sukupolvessa kun on vielä suhteellisen harvinaista. Nyt luen ja kuulen jatkuvasti näistä perheistä, ja itseäkin ajatus tässä vaiheessa houkuttaa.
ap
Sinulla on aikaa eli odottele rauhassa. Ei kaikkien ole pakko tehdä kahta lasta.
T. tyytyväinen yhden äiti