Tiesittekö, että tohtoriksi voi väitellä, vaikka on

[quote author="Vierailija" time="02.05.2010 klo 13:46"]hädin tuskin päässyt peruskoulusta läpi, eikä ole käynyt lukiota, amista tai vastaavaa.
[/quote]
Näin on ja se on minusta ihan oikein.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 09:06"]

Mistä kuvittelet että viittasin itseeni? Olen tavannut elämässä niin paljon keskinkertaisia korkeakoulutettuja, että en vaan voi arvostaa niitä oppiarvoja sellaisenaan. Luulet ilmeisesti että ihminen joka ei ole valmistunut saman mankelin lävitse kuin sinä ei tietäisi kvantitatiivisesta tai kvalitatiivisesta analyysista mitään? Elämäm kolulaiset peittoavat kaikenmaailman tohtorit 6-0.

[/quote]

Kuten sanoin, en arvosta oppiarvoja vapaa-ajalla sellaisenaan pätkääkään. Mutta työelämässä kyllä. Ja ei, en usko että ilman asianmukaista korkeakoulutusta oleva henkilö osaisi mainittuja asioita yhtä hyvin kuin validin koulutuksen todistetusti suorittanut. Tästä syystä esim. työpaikkahaastetteluun ei varmasti tule kutsua, jos vaadittua koulutusta ei ole. Monessa asiassa voi kyllä olla hyvinkin pitkälle itseoppinut. Mutta tällöin herää kysymys, miksei sitten ole suorittanut standardeja näyttöjä asiasta. Harrastelijan ja ammattilaisen välillä on kuitenkin suuri ero. Kertoisi enemmänkin siitä, ettei henkilö ole kovin sopiva korkeaa formaliteettia vaativiin tehtäviin ylipäätään.

[/quote]

On kyllä paksua puppua. Ilmankos Suomen kilpailukyky on mitä on kun formaalille "pätevyydelle" ladataan tuollaisia arvoja. Ns. korkeasti oppineet ovat melkoisen omahyväistä porukkaa.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 20:04"]

Tulee englannin sanasta "doctor", siellä tuo tarkoittaa lääkäriä.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 20:02"]

Olen aina ihmetellyt miksi lääkäreitä yleisesti kutsutaan tohtoreiksi, eiväthän he ole tohtoreita läheskään kaikki. Vai olenko ymmärtänyt oikein?

[/quote]

[/quote]

No ei kyllä tule englannin kielestä, suomen kielen "tohtori" on jo niin vanhaa perua että ennemmin tulee saksasta ja ruotsista.

Älkää tehkö mitään väitöskirjaa, ellei teillä ole jonkin järkevä aihe. Paljon näkee julkaisuja, jotka olisi saatu jättää julkaisematta.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 09:36"]

On kyllä paksua puppua. Ilmankos Suomen kilpailukyky on mitä on kun formaalille "pätevyydelle" ladataan tuollaisia arvoja. Ns. korkeasti oppineet ovat melkoisen omahyväistä porukkaa.

[/quote]

Mitähän Suomen kilpailukyvylle tekisi se, että täällä tuotettaisiin ns. sutta ja sekundaa, kun ei pätevät henkilöt puuhastelisivat asioiden parissa? En ole alkuperäinen kirjoittaja, jolle vastasit, mutta täysin samaa mieltä hänen kanssaan. Miten joku joka ei ole opiskelllut esimerkiksi matematiikkaa yliopistotasolla osaisi kaiken tarvittavan? Vai meinaatko, että joku henkilö on niin koulutusvastainen, että on opiskellut saman oppimäärän ja asiat itsekseen kotona, mutta ei vain periaatteelisista syistä halunnut suorittaa tutkintoa?

Se, että lueskelee matematiikkaa kotona ja tekee laskuharjoituksia itsekseen, ei korvaa yliopiston oppimäärää samasta aiheesta. Tämä on kylmä fakta, joka voitaisiin koepohjaisesti todistaa milloin tahansa. Kaikki arvostus ns. kiinnostuksesta aiheeseen, mikä se sitten kullekin onkin, mutta kyllä työelämässä pitää todistetun osaamisen mennä edelle. Työuran edetessä se osaaminen on sitten näyttöjä eri projekteista/hankkeista jne., mutta alussa se on koulutusvaatimus - osoitus hankitusta pätevyydestä.

2

Riippuen alasta ja työpaikasta väitöskirjalla voi olla paljokin painoarvoa. Tutkimustyö on osoitus kyvystä hakea ja jäsentää tietoa, sekä sitoutua pitkäaikaiseen projektiin ja ajatella kriittisesti. Vastavalmistunut ja väitellyt on käytännössä aina etusijalla toisten vastaavan työkokemuksen omaavien keskuudessa. Monesti henkilöt, jotka eivät ymmärrä tiedettä eivät myöskään osaa antaa arvoa taidolla lukea sitä. Kaikissa työpaikoissa tämä ei toisaalta ole edes oleellista.

Esim. erikoislääkärit yliopistollisissa sairaalassa ovat yleensä väitelleitä, koska he monesti tekevät tutkimustyötä erikoisalansa ohella. Monella alalla tieto muuttuu nopeasti ja kyky lukea tiedettä on todella tärkeä oikeiden päätöksien tekemisessä; näin esim. lääketieteessä ja ravitsemustieteessä.

Itsellä reitti meni näin: Lukio -> Yliopisto; aloitin väitöskirjan ensimmäisellä vuosikurssilla ja väittelin neurokirurgiasta ennen valmistumistani. Tieteellisestä meriitistä on ollut huomattavaa etua työnhaussa ja urakehityksessä.

Niin osaaminen tietenkin tarvitaan, mutta se on yks hailee onko gradu tehtynä, jos väittelee. Ystäväni gradu luettiin heti lisuriksi, toinen ei ole koskaan tehnyt koko gradua vaan suoraan väitöskirjan. Molemmat ovat ihan ansiokkaita tohtoreita. Ja sille, joka poikansa koulumenestystä huolta kantoi. Yksi tuttu tohtori jäi aikanaan luokallekin, nykyisin on professorina.

Amis -> yliopisto -opintopolku on tilastojenkin valossa erittäin harvinainen, joten tässä keskustelussa taitaa olla vähän lapinlisää mukana. Yleisintä se taitaa olla teknisillä aloilla, sillä siellä ei välttämättä tarvita juurikaan yleissivistystä tai hyvää lukutekniikkaa vaan riittää kun puskee ne matematiikkaan ja tekniikkaan liittyvät kurssit läpi. Itse olen sitä mieltä, että amis väylänä yliopistoon pitäisi sulkea tai ainakin selvästi lisätä yleissivistäviä aineita ammattikoulututkintoihin.

Yliopistoon tosiaan voi päästä opiskelemaan ilman minkäänlaista pohjakoulutusta tai pääsykoetta, koska viime kädessä yliopistoilla on autonomisina laitoksina oikeus päättää opiskelijan hyväksymisestä opiskelijaksi. Äärimmäisen harvinaisia nämä ovat, mutta olen tavanut yhden tällaisen erikoistapauksen joka työnnettiin suhteilla sisään.

Vierailija kirjoitti:

hädin tuskin päässyt peruskoulusta läpi, eikä ole käynyt lukiota, amista tai vastaavaa.

Väitellä ehkä voi, mutta tohtorin tutkintoa ei todellakaan saa. Maisterin tutkinnon jälkeenkin vaaditaan opintosuoritteita (40 ov aikanaan).

Vierailija kirjoitti:

Amis -> yliopisto -opintopolku on tilastojenkin valossa erittäin harvinainen, joten tässä keskustelussa taitaa olla vähän lapinlisää mukana. Yleisintä se taitaa olla teknisillä aloilla, sillä siellä ei välttämättä tarvita juurikaan yleissivistystä tai hyvää lukutekniikkaa vaan riittää kun puskee ne matematiikkaan ja tekniikkaan liittyvät kurssit läpi. Itse olen sitä mieltä, että amis väylänä yliopistoon pitäisi sulkea tai ainakin selvästi lisätä yleissivistäviä aineita ammattikoulututkintoihin.

Yliopistoon tosiaan voi päästä opiskelemaan ilman minkäänlaista pohjakoulutusta tai pääsykoetta, koska viime kädessä yliopistoilla on autonomisina laitoksina oikeus päättää opiskelijan hyväksymisestä opiskelijaksi. Äärimmäisen harvinaisia nämä ovat, mutta olen tavanut yhden tällaisen erikoistapauksen joka työnnettiin suhteilla sisään.

Käytännössä oikopolut ovat aika mahdottomia, jos vaatimuksena on vertaisarvioidut julkaisut. En tiedä sitten vallitseeko muualla täydellinen villi länsi.

Kiinalaisia artikkeleita kun lukee niin aika usein ensimmäisenä kirjoittajana on BSc. Kyllä sitä väitellä voi mutta tiedettä voi tehdä hyvin ilmankin, ja tehdäänkin varsinkin ns. tempoaloilla joissa uutta tietoa tulee jatkuvasti.

" Lääkäreitä kutsutaan tohtorieksi"

Johtuu vanhasta (Suomi osa Ruotsia) perinteestä (?) Koska Ruotsissa lääkäri on docktor, käsittääkseni.